Matolääke
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Matolääke on mikä tahansa lääke, jota käytetään loismatojen häätämiseen. Ne tainnuttavat tai surmaavat madot vahingoittamatta niiden isäntänä toimivaa eläintä tai ihmistä.
Lääkkeitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Bentsimidatsoli-johdannaiset (Suomessa tarvitaan ihmisten hoitamiseen erikoislupa)
- Albendatsoli - tehoaa Strongyloides-matoihin, sukkulamatoihin, piiskamatoihin, heisimatoihin ja koukkumatoihin[1][2]
- Mebendatsoli - tehoaa erilaisiin sukkulamatoihin[2]
- Tiabendatsoli - tehoaa erilaisiin sukkulamatoihin
- Fenbendatsoli - tehoaa erilaisiin loisiin
- Triklabendatsoli - tehoaa maksamatoihin
- Flubendatsoli - tehoaa useimpiin suolistoloisiin
- Pyrviini - kihomatojen häätämiseen[3]
- Piperatsiini - kihomatojen ja suolinkaisten häätämiseen[3]
- Avermektiinit, mukaanlukien ivermektiini - tehoaa useimpiin suolistoloisiin ja sydänmatoihin, mutta ei laakamatoihin[2]
- Dietyylikarbamatsiini - käytetään elefanttitaudin, jokisokeuden ja loiaasin hoitoon, ja eläimillä sydänmatojen häätämiseen
- Pyranteeli - tehoaa useimpiin suolistossa loisiviin sukkulamatoihin, Suomessa käytössä vain eläinlääkkeenä[3]
- Levamisoli - käytetään suolinkaisten ja koukkumatojen häätämiseen
- Niklosamidi ja oksiklotsanidi - heisimatojen hävittämiseen[1]
- Nitatsoksanidi - tehoaa suolinkaisiin sekä moniin alkueläimiin
- Oksamnikiini - käytetään heisimatojen torjuntaan, mm. skistosomiaasin hoitoon
- Pratsikvanteeli - käytetään heisimatojen, maksamatojen, tiehytmatojen ja halkiomatojen häätämiseen[1][2]
- Oktadesipeptidit kuten emodepsidi - tehoavat moniin suolistomatoihin
- Monepanteeli - tehoaa moniin sukkulamatoihin, myös niihin, joilla on vastustuskyky muita matolääkkeitä vastaan
- Spiroindolit kuten derkvanteeli - tehoaa moniin sukkulamatoihin, myös niihin, joilla on vastustuskyky muita matolääkkeitä vastaan
- Artemisiniini - tehoaa moniin loismatoihin; ensisijassa malarialääke
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Heli Siikamäki, Hannu Kyrönseppä ja Sakari Jokiranta: Suoliston parasiitti-infektiot. Duodecim, 2002, 118. vsk, nro 12, s. 1235–1247. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.5.2023.
- ↑ a b c d Anu Kantele ja Heli Siikamäki: Loismadot Matkailijan terveysopas. 12.9.2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 4.5.2023.
- ↑ a b c Jouko Tuomisto: 60. Matolääkkeet ja ulkoloisten häätöön käytetyt lääkeaineet Farmakologia ja toksikologia. Medicina. Viitattu 16.3.2019.