Martti Rapola
Martti Olavi Rapola (10. marraskuuta 1891 Savonlinna – 27. elokuuta 1972 Helsinki) oli suomalainen akateemikko ja Helsingin yliopiston suomen kielen professori 1930–1957.
Rapolan vanhemmat olivat kansanedustaja Frans Oskar Rapola ja Maria Josefina Jaeckell. Hänen sisarensa oli lastenkirjailija ja kääntäjä Sirkka Rapola. Rapolan ensimmäinen puoliso vuodesta 1917 oli Siiri Isola. Erottuaan hän avioitui vuonna 1933 Lyyli Maria Kokkosen kanssa. Rapolan tytär on dramaturgi ja televisiotuottaja Solja Kievari.[1]
Opinnot ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rapola oli Suomen murteiden ja vanhan kirjakielen tutkija ja tuntija, ja hän julkaisi useita kymmeniä teoksia ja yli 400 artikkelia. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Porin lyseosta 1910 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1914, maisteriksi 1915, lisensiaatiksi 1919 ja väitteli filosofian tohtoriksi 1923.
Rapola työskenteli Helsingin uuden yhteiskoulun suomen ja historian opettajana 1919–1924, Suomen liikemiesten kauppaopiston opettajana 1919–1920. Merkittävimmän uransa hän teki yliopistojen palveluksessa, ensin Helsingin yliopiston suomen kielen dosenttina 1921–1926, Turun yliopiston suomen kielen ja sen sukukielten virkaa tekevänä professorina 1923–1924 ja professorina 1924–1930. Hän oli myös Turun yliopiston vararehtori 1924–1925, humanistisen tiedekunnan dekaani 1927–1930 ja ylioppilaskunnan inspehtori 1926–1930. Turusta hän siirtyi Helsingin yliopiston professoriksi.
Yliopistouransa ohessa Rapolalla oli suuri määrä luottamustoimia:
- Kotikielen seuran esimies 1921–1924
- valtion tieteellisen keskustoimikunnan jäsen 1939–1955
- valtion humanistisen toimikunnan jäsen 1939–1955
- tieteellisen keskuslautakunnan jäsen 1943–1949
- Sanakirjasäätiön johtokunnan puheenjohtaja 1946–1966
- Akatemialautakunnan jäsen 1947–1969
- Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran esimies 1947–1972
- Suomen Akatemian kielilautakunnan puheenjohtaja 1949–1968
- Suomalaisen Tiedeakatemian esimies 1959–1960
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Muuan lainsuomentaja. Eripainos 1913.
- Kantasuomalaiset pääpainottomain tavujen i-loppuiset diftongit suomen murteissa. SKS 1919–1920. (Väitöskirja.)
- Pääpainottomain tavujen a-, ä-loppuiset vokaaliyhtymät Suomen murteissa. 1923.
- Pääpainottomiin tavuihin kehittyneiden pitkien vokaalien käsittely Suomen itämurteissa. SKS 1923.
- Äännehistoriallinen tutkimus Abraham Kollaniuksen lainsuomennosten kielestä. SKS 1925.
- Vanhan kirjasuomen toimi johdannaisineen. Turun yliopisto 1928.
- Hämäläinen Bjong-suku. Omakustanne 1929.
- Kansankulttuuria ja kansankieltä: Turun yliopiston suomen kielen opiskelijain tutkielmia. Toimite. Sanakirjasäätiö 1931.
- Kaskenviljely. Sanakirjasäätiö 1932.
- Hämeen heimo esi-isiensä perintöä tallettamassa: Katsaus hämäläisen kansanrunouden keruun varhaisimpiin vaiheisiin. Hämeen heimoliitto 1933.
- Suomen kirjakielen historia pääpiirteittäin 1: Vanhan kirjasuomen kirjoitus- ja äänneasun kehitys. SKS 1933
- Suomen kielen jalo sanan merkityshistoriaa. Turun yliopisto 1938.
- Lisiä kirjasuomen sanaston historiaan. 1941.
- Eräistä kirjan käsitepiiriin liittyvistä nimityksistä vanhassa kirjasuomessa. SKS 1943.
- Simpukankuori: Muisteltua – uneksittua kesästä ja ihmisestä. Otava 1943.
- Suomen kielen äännehistorian luentojen pääkohdat. Helsingin yliopisto 1945.
- Vanha kirjasuomi. SKS 1945.
- Johdatus Suomen murteisiin. SKS 1947.
- Kieli elää: Pakinoita ja tutkielmia. WSOY 1947.
- Suomettaren perustajien kirjoitukset lehden ensimmäisessä vuosikerrassa. SKS 1947.
- Koivunporras: Vanha idylli. Otava 1951.
- Risukoista riipomia: Uusi sarja pakinoivia tutkielmia. WSOY 1953.
- H. C. Andersenin satuja. Suomennos. Otava 1955.
- Antti Wikmanin sanakirja. SKS 1956.
- Suomalaisia näköaloja: Puheita ja kirjoitelmia. Otava 1956.
- Kielitaitoa suomen kielen opiskelijalle ja opettajalle. SKS 1957.
- Lehtiä Mikael Agricolan raamatusta. Otava 1957.
- Vaarin maisema: Elegistä tarinaa. Otava 1959.
- Vanhan kirjasuomen lukemisto. SKS 1959.
- Sanojemme ensiesiintymiä Agricolasta Yrjö Koskiseen. SKS 1960.
- Suomalainen kurkihirsi. SKS 1961.
- Agricolan apajalla. SKS 1962.
- Kielen kuvastimessa: Sana- ja tyylihistoriallisia tutkielmia kirjasuomen aiheista. WSOY 1962.
- Henrik Hoffman: Puristinen kielenkorjaaja. SKS 1963.
- Suomen kirjallisuus 1: Kirjoittamaton kirjallisuus. Toimite. SKS 1963.
- Suomen kirjallisuus 2: Ruotsin ajan kirjallisuus. Toimite. SKS 1963.
- Kanta-Hämettä: Rintamaiden ja salomaisemien kauneutta. WSOY 1964.
- Pelto jää taakse: Esseitä ja impressioita. WSOY 1965.
- Suomenkielinen proosa Ruotsin vallan aikana. SKS 1967.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 586. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
- Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 610–611. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.
- Räisänen, Alpo: ”Rapola, Martti (1891–1972)”, Suomen kansallisbiografia, osa 8, s. 126–127. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-449-5. Teoksen verkkoversio.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Sala, Kaarina (toim.): Isän huone: Kulttuurivaikuttajien tyttäret kertovat. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 1173. ISSN 0355-1768 ISBN 978-951-746-999-9.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rapola, Martti hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| ||||||||||||||||||
