Martela

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Martela Oyj
Martela Logo.png
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: MARAS
Markkina-arvo Laskua 11,64 milj € (10.10.2019)[1]
Perustettu 1945
Perustaja Matti S. Martela
Toimitusjohtaja Ville Taipale
Puheenjohtaja Johan Mild
Kotipaikka Helsinki
Liikevaihto Laskua 88,4 milj. € (2020)[1]
Tilikauden tulos Laskua -4 milj. € (2020)[1]
Henkilöstö Laskua 451 (keskim. 2020)[1]
Omistaja Marfort Oy 11,64[2]
Isku 10,1 % (2021–)[3]
Kotisivu www.martela.com/fi
Martelan toimistorakennus Helsingissä
Martelan tuotantolaitos Nummelassa Ojakkalantiellä.

Martela Oyj on vuonna 1945 perustettu suomalainen perheyritys ja yksi Pohjoismaiden johtavista työ- ja oppimisympäristöjen kehittämiseen keskittyneistä yrityksistä. Lisäksi Martela tarjoaa myös muuttopalveluita ja kalustekierrätystä Martela Outlet -ketjun kautta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Martela, alkuperäiseltä nimeltään Tehokaluste Oy, käynnisti toimintansa vuonna 1945. Yrityksen perustajia olivat Matti S. Martelan lisäksi Unto Eskola, Jonne Jahnukainen, Svante Nurmiranta, Wladimir Rumjantsew ja Henrik Virkkunen. Tuolloin toimistopapereissa oli päädytty A-sarjan standardikokoihin (A4 ym.), ja myös uudet toimistokalustemallistot mitoitettiin uudestaan näiden mukaisesti. Tehokaluste otti käyttöön myös uudenlaisen tavan myydä toimistokalusteita suoraan asiakasyrityksille eikä huonekaluliikkeiden välittäminä.[4]

50-luvulla Matti S. Martelalle kehittyi ajatus modulaarisuudesta: yritys alkaisi tuottaa standardoituja kalusteita, joista olisi helppo koota erilaisiin työympäristöihin soveltuvia kokonaisuuksia. Tuotevalikoima laajeni yksittäisistä kalusteista toimistokokonaisuuksiin, ja asiakkaille alettiin tarjota myös suunnittelupalveluita. Tehokalusteen sisustusarkkitehdit suunnittelivat erilaisiin työympäristöihin parhaiten soveltuvat kalustukset, verhoiluehdotukset mukaan lukien.

Työntekijöiden vireystilan edistäminen ja työkyvyttömyyttä aiheuttavien tautien ennaltaehkäisy ergonomisilla kalusteilla oli 50-luvulla aivan uutta ajattelua. Tehokaluste toi markkinoille oikeaa istumisasentoa tukevia tuoleja, liikkuvia konekirjoitustasoja ja kääntyviä puhelintelineitä.

Vuonna 1955 esiteltiin Olli Mannermaan muotoilema Kilta-tuoli, joka näytti tietä modernien toimistokalusteiden muotokielelle. Tuolin veistoksellinen muoto herätti huomiota, ja siinä oli myös hyvä istua. Kilta-tuolin merkitystä kuvaa edelleen jatkuva kiinnostus design-klassikkoa kohtaan.

70-luvulla alkoivat avokonttorit yleistyä, ja niitä varten suunniteltiin kalusteita, jotka voitiin sijoittaa vapaasti avoimeen tilaan. 80-luvulta lähtien työpisteet alkoivat rakentua tietokoneiden ympärille. Alkuun laitteita oli vähän ja ne sijoitettiin sivupöydille. Pian tietokoneet yleistyivät kaikkien toimistotyöläisten työvälineiksi, ja ergonomiaa haettiin erilaisilla aputasoilla näytöille ja näppäimistöille.

Vuonna 1974 Martelaksi nimetty yritys kasvoi yhdeksi alansa suurimmista Euroopassa, ja sen palveluksessa oli 80-luvun lopulla lähes 900 ihmistä. Yhtiö listautui Helsingin pörssiin vuonna 1986.

90-luvulla ryhmätyöskentely lisääntyi, ja alettiin puhua itseohjautuvista tiimeistä. Joustavat työajat ja etätyöskentely alkoivat yleistyä. Toimistoihin rakennettiin kohtaamispaikkoja, ja yhä harvemman oletettiin työskentelevän aamusta iltaan yhdessä paikassa istuen.

Tietotekniikka mullisti paitsi työn, myös työympäristöjen suunnittelun. Martelalla otettiin käyttöön Office Maker -ohjelmisto, jonka avulla toimitiloja voitiin suunnitella ja esitellä kolmiulotteisina mallinnuksina. Samalla toimitusajat nopeutuivat, kun ohjelmisto yhdistettiin tehtaille asti.

2000-luvun edetessä työympäristöjen suunnittelussa alettiin painottaa työnteon sujuvuutta, erilaisiin tehtäviin ja tarpeisiin soveltuvia alueita sekä sisäisten kohtaamisten ja tiedonkulun merkitystä. Helposti säädettävät ja seisomakorkeuteen nousevat työpöydät yleistyivät.

Martelan ratkaisu nykypäivän työ- ja oppimisympäristöihin perustuu 4C-ajatteluun – työntekijöille ja opiskelijoille suunnitellaan tiloja erilaisiin tarpeisiin: yhteistyöhön, keskittymiseen, vuorovaikutukseen ja virkistäytymiseen. Käyttäjämäärien ja käyttötapojen seuranta mahdollistaa tilankäytön jatkuvan optimoinnin ja aina ajantasaisen työympäristön.

Liiketoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konsernin emoyhtiö on Martela Oyj, tuotantolaitokset sijaitsevat Nummelassa, Kiteellä, ja Puolassa Varsovassa. Tytäryhtiöt sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa. Martelalla on laaja valtuutettujen jälleenmyyjien verkosto ympäri maailmaa. Yhtiön valmistamia kalusteita on palkittu useilla kansainvälisillä arvostetuilla muotoilupalkinnoilla, kuten useammalla IF Design Awardilla, Red Dot Awardilla ja ADEX Design Awardilla.

Historiansa kuluessa Martela on laajentanut tarjontaansa kalustevalmistuksen lisäksi yrityksille ja kouluille tarjottaviin työ- ja oppimisympäristöjä, kalusteita ja muotoilua koskeviin palveluihin. Vuoden 2011 lopulla yhtiö tiedotti ostaneensa muuttopalveluja tarjoavan Grundell Oy:n. Alallaan Grundell oli suurimpia toimijoita Suomessa[5]. Grundellin nimi muuttui Martelaksi vuoden 2015 aikana[6].

Martela kierrättää käytettyjä kalusteita. Kunnostuksen jälkeen ne myydään Martela Outlet -verkkokaupassa ja -myymälöissä.[6]

Johto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimitusjohtaja:

  • Matti Sakari Martela 1948–1976[7]
  • Matti T. Martela 1976–[8]
  • Pentti Tallikka 1984–[8]
  • Risto Koskimäki 1989–[9]
  • Heikki Martela 1.3.2002–1.10.2015[10][11]
  • Matti Rantaniemi 1.10.2015–[11]
  • Artti Aurasmaa 19.10.2020–[12]–2021[13]
  • Ville Taipale 5.11.2021–[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Vuosikertomus 2020 (PDF) Martela Oyj. Viitattu 21.10.2021.
  2. Osakkeenomistajat Martela Oyj. Viitattu 23.11.2021.
  3. Kontola, Sami: Helsingin pörssi sulkeutui jälleen selvään nousuun, Martela hyvässä vedossa liputusilmoituksen vetämänä Arvopaperi. 14.3.2022. Viitattu 15.3.2022.
  4. Minna Sarantola-Weiss: Kalusteita kaikille. Suomalaisen puusepänteollisuuden historia, s. 187. Puusepänteollisuuden liitto ry, 1995. ISBN 952-90-6138-2.
  5. Martela osti tilamuutospalveluyhtiö Grundell Oy:n 31.12.2011. Martela Oyj. Viitattu 6.12.2017.
  6. a b Tiainen, Paula: Kalustefirman säästövinkki 10.10.2015. Yle Uutiset. Viitattu 10.10.2015.
  7. https://apurahat.skr.fi/nimikkorahastot/nimikkorahastoesite?numero=284180
  8. a b Heli Tavasti: Sukupolvenvaihdos behavioristisesta näkökulmasta. Pro gradu. 2001. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/13100/htavasti.pdf?sequence=1
  9. Martelalle uusi toimitusjohtaja mtvuutiset.fi. 24.1.2002. Viitattu 21.9.2022.
  10. Martela Oyj:n toimitusjohtaja Heikki Martela Lappsetin hallitukseen | Lappset Group Oy www.sttinfo.fi. Viitattu 21.9.2022.
  11. a b https://newsclient.omxgroup.com/cds/DisclosureAttachmentServlet?messageAttachmentId=531768
  12. Osakesijoittaja.fi: Artti Aurasmaa nimitetty Martela Oyj:n toimitusjohtajaksi Osakesijoittaja.fi. 13.10.2020. Viitattu 21.9.2022.
  13. Osakesijoittaja.fi: Martela Oyj:n toimitusjohtaja vaihtuu Osakesijoittaja.fi. 4.8.2021. Viitattu 21.9.2022.
  14. Ville Taipale nimitetty Martelan uudeksi toimitusjohtajaksi Martela. 5.11.2021. Viitattu 21.9.2022.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Toimistosta tuttu: Martela kuusikymmentä. Martela, 2005.
  • Martela, Matti T. : Martela maraton : 50 vuotta konttorikalustamisen kehitysprosessia. Martela, 1995. ISBN 951-96284-4-4

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]