Maria Simelius
Anna Maria Simelius, o.s. Tulindberg (30. joulukuuta 1792 Oulu – 26. helmikuuta 1843 Helsinki) oli kirjapainon johtaja miehensä Jakob Simeliuksen jälkeen.[1]
Simeliuksen isä oli säveltäjä, viulisti, lääninkamreeri ja hallituskonseljin jäsen Erik Tulindberg ja äiti tunnettuun oululaiseen kauppiassukuun kuulunut Margareta Christina Nylander (1768–1843), jonka isä Johan Mattsinpoika Nylander oli perustanut Nybyn lasitehtaan Olhavaan. Matemaatikko Claes Albert Tulindberg oli Simeliuksen veli.
Simeliuksen puoliso vuodesta 1820, hallituskonseljin kielenkääntäjä Jakob Simelius (1785–1826), sai luvan perustaa Helsinkiin kaupungin ensimmäisen kirjapainon, muun muassa hoitaakseen sinne 1819 siirtyneen senaatin antamat tehtävät. Julkaisutoiminnan merkityksen Jakob Simelius oli nähnyt enonsa Anders Chydeniuksen toiminnassa.
Kun Jakob Simelius kuoli 40-vuotiaana 1826, hänen 35-vuotias leskensä Maria Simelius sai luvan J. Simelii Enka -kirjapainon toimintaa varten. Simelius lisäsi painon henkilökuntaa ja käytössä olevia kirjakelajeja, samoin kuin korvasi puisen painokoneen metallirakenteisella. Painotalo siirtyi 1833 Simeliuksen rakennuttamiin uusiin tiloihin Uudenmaakadulle. Ulkomailta 1838 hankituilla kirjakkeilla painettiin muun muassa Elias Lönnrotin Kanteletar, M. A. Castrénin ruotsinnos Kalevalasta ja J. L. Runebergin Nadeschda. Viimeksi mainitun julkaisuvuonna 1841 alettiin painaa myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran aikakauskirjaa Suomi.[1]
Maria ja Jakob Simeliuksen perheeseen syntyi kaksi tytärtä, Helena Kristina (5. elokuuta 1821 – 7. lokakuuta 1889) ja Jacobina Maria (16. marraskuuta 1822 – 22. joulukuuta 1895).[1] Helena opiskeli kieliä Pariisissa, Saksassa ja Sveitsissä 1850- ja 1860-luvuilla ja oli 30 vuoden ajan kieltenopettajana Helsingin ruotsalaisessa tyttökoulussa 1887 asti. Hän käänsi myös ranskan kieliopin saksasta ruotsiksi.
Jacibina Maria oli naimisissa lääkäri Leonard Fahlanderin kanssa vuodesta 1842. Fahlander toimi kirjapainon johtajana anoppinsa jälkeen. Jacobina Maria myi osuutensa 1845 ja Helena Kristina 1859.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Väisänen, Maija: ”Simelius, Maria (1792–1843)”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 19. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5. Teoksen verkkoversio.
|
