Johan Mattsinpoika Nylander

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johan (John) Mattsinpoika Nylander (14. toukokuuta 1742 Oulu27. kesäkuuta 1810 Tukholma) oli suomalainen ruukinpatruuna, kauppias, laivanvarustaja ja hovineuvos.

Nylander oli oululaisen porvarissuvun jäsen, joka perusti Nybyn lasitehtaan Olhavaan, mutta toimi samalla kauppiaana ja laivanvarustajana. Hänen vanhempansa olivat kauppias Mattias Nylander ja Margareta Lang. Nylanderin liikemiesuralle antoi vahvan sysäyksen Oulun vuonna 1765 saama tapulikaupunkioikeus.

Lasitehtaan yhteyteen Nylander perusti kaksiraamisen sahan, myllyn ja laivaveistämön sekä raivautti 100 tynnyrinalaa peltoa 600 tynnyrinalaa niittyä, eli rakennutti kokonaisen ruukkiyhdyskunnan. Se oli tunnettu sosiaalisista uudistuksistaan. Ansioistaan Nylander saikin vuonna 1788 hovineuvoksen arvonimen kuningas Kustaa III:lta.

Nylander varusti lähinnä tervakaupan tarpeisiin yksinään kolme laivaa, oli osakkaana seitsemässätoista muussa laivassa ja rakennutti samalla laivoja veistämöllään. Hänen suunnitelmansa oman tervahovin perustamisesta kariutui, vaikka hän saikin siihen luvan kuninkaalta.

Lasinvalmistuksen Nylander aloitti Olhavan lasiruukissa vuonna 1784, kun oli saanut sille privilegion edellisenä vuonna. Nylander oli itse tehtaan johdossa kymmenen vuotta, vuoteen 1794, jolloin luopui tehtävästä vävynsä Adolf Fahlanderin hyväksi. Nybyn tehdas oli tuolloin Suomen huomattavin lasiruukki, ja siellä työskenteli 91 henkilöä.

Jouduttuaan vuosisadan vaihteessa taloudellisiin vaikeuksiin Nylander muutti Tukholmaan, missä hän tutki laivanrakennuksen tekniikkaa ja julkaisi vuonna 1804 kirjan Skeppsredaren och köparen uti Norrbotniska viken sekä vielä seuraavana vuonna asiaa koskevan kirjoituksen Åbo Tidningar -lehdessä.

Nylanderin puoliso vuodesta 1767 oli Margaretha Christina Nessler (1748–1807).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jouko Vahtola: Nylander, Johan Mattsinpoika (1742–1810) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 24.2.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 553.