Magnolianae

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Magnolianae
Kuningasmagnolia (Magnolia grandiflora).
Kuningasmagnolia (Magnolia grandiflora).
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Kunta: Kasvit, Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit, Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit, Tracheophyta
Yläluokka: Euphyllophyta
Luokka: Siemenkasvit, Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset, Angiospermae
Ylälahko: Magnolianae
Takht.

Magnolianae on koppisiemenisiin kuuluva ylälahkolähde?, johon kuuluu neljä lahkoa: Magnoliales (mm. magnoliakasvit), Laurales (mm. laakerikasvit), Canellales (mm. kanellapuukasvit) ja Piperales (mm. pippurikasvit). Lahkoissa on yhteensä 20 heimoa ja 9900 lajia. Ylälahkoa voi nimittää magnolideiksi (engl. magnoliids).[1]

Magnolianae-ylälahkona tunnettu kehityshaara eli kladi alkoi kehittyä sivuhaaroikseen viimeaikaisen arvion mukaan noin 132,4 miljoonaa vuotta sitten. Fossiileja tunnetaan liitukauden keskivaiheilta alkaen. Noin 101 miljoonaa vuotta vanha Lesqueria voi kuulua magnolideihin; sillä on samanlaiset hedelmät, vaikka emilehdet ovat eräin tavoin samanlaiset kuin suvussa Austrobaileya. Japanista löydestyssä, noin 91 miljoonaa vuotta vanhassa Protomonimia-fossiilissa on useita emilehtiä, jotka sijaitsevat kierteisesti koverassa kukkapohjuksessa. Sen nuorissa siemenissä on paksu kuori, jonka anatomiaa on pystytty selvittämään. Protomonimia voi kuulua evoluutiopuussa magnoliakasvien (Magnoliaceae) läheisyyteen, vaikka mm. pohjuksen muoto on hyvin erilainen. [2]

Magnolideilla on huomattavan isokokoiset lehdet, ja ne ovatkin yleensä kosteiden, lämpimien ja ilmastoltaan tasalaatuisten alueiden kasveja.[3]

Ritariperhoset (heimo Papilionidae, alaheimo Papilioninae) käyttävät huomattavan paljon toukkiensa ravintokasveina magnolideihin kuuluvia lajeja lukuun ottamatta muskottikasveja (Myristicaceae). Laurales-lahkon kasveista niiden suosiossa ovat laakerikasvit (Lauraceae) ja Piperales-lahkon kasveista niille kelpaavat piippuruohokasvit (Aristoochiaceae). Aivan toiseen ylälahkoon kuuluvilla ruutakasveilla (Rutaceae) ne myös ovat yleisiä; niillä näet on samanlaisia alkaloideja kuin magnolideilla.[4]

Magnolidien joukossa esiintyy siellä täällä tietynlainen juurityyppi. Siinä juuret ovat tukevia, juurikarvattomia ja sienijuurellisia. Tyyppiä on havaittu useilla Laurales- ja Magnoliales-lahkon puuvartisilla edustajilla. Myös leveäliuskainen lehtilapa esiintyy kautta ylälahkon, vaikkakaan ei Canellales-lahkossa.[5]

Fylogeneettiset suhteet ylälahkossa osoittavat että Magnoliales ja Laurales muodostavat kladin ja Canellales ja Piperales toisen. Jälkimmäinen pari on ensi näkemältä yllätyksellinen, eikä tälle kladille olekaan paljon morfologista tukea. Sen sijaan molekyylitutkimukset ovat vahvistaneet jaottelun toinen toisensa perästä vuodesta 1999 alkaen.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Stevens (2001), viitattu 25.2.2015
  2. Stevens (2001), viitattu 25.2.2015
  3. Stevens (2001), viitattu 25.2.2015
  4. Stevens (2001), viitattu 25.2.2015
  5. Stevens (2001), viitattu 25.2.2015
  6. Stevens (2001), viitattu 25.2.2015