Muskottikasvit

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Muskottikasvit
Myristica dactyloides -muskottipuun hedelmiä.
Myristica dactyloides -muskottipuun hedelmiä.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Ylälahko: Magnolianae
Lahko: Magnoliales
Heimo: Muskottikasvit Myristicaceae
R.Br.
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Muskottikasvit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Muskottikasvit Commonsissa

Muskottikasvit (Myristicaceae) on koppisiemenisten Magnoliales-lahkoon kuuluva kasviheimo, jossa on puolisentuhatta lajia.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muskottikasvit ovat puita, joiden oksat ovat valekiehkuroina. Kasvissa on punaista nestettä, päätesilmu on punertava ja pitkä. Lehdet ovat kahdessa rivissä, ja niiden ruodit ovat usein lyhyitä ja lavat ehytlaitaisia sekä usein alta harmahtavia. Usein lehtilapa on pahoin hyönteisten vahingoittama, kuivana hauras, ja suonitus on huomaamaton. Kasvit ovat kaksikotisia. Melko pienissä kukissa on yhteenkasvanut, kolmilehtinen kehä, yhteenkasvanut hetiö tai yksi ainoa emilehti. Hedelmä on yksisiemeninen, tavallisesti avautuva ja usein melko kookas. Siemenessä on kirjava endospermi ja vaippa (arillus).[1]

Aineenvaihdunta tuottaa eräitä flavonoideja, flavoneja, asetogeniineja ja eräitä alkaloideja. Soluissa on oksalaattikiteitä. Karvat ovat haaraisia, tähtimäisiä tai T:n muotoisia. Lehdet ovat harvoin kierteisesti. Kukat ovat säteittäisiä, pohjus on pieni. Kehälehtiä on 2–5, tavallisesti kolme yhtenä kiehkurana, yhteenkasvaneita. Hedekukissa on kiehkuroittain, harvemmin kierteisesti 2–40 hedettä, jotka yleensä ovat yhteenkasvaneita; emin jäänne, pistillodi, puuttuu. Emikukissa ei ole joutoheteitä; emissä on vartalo ja kaksiliuskainen tai kilpimäinen luotti, sikiäimessä yksi ainoa kaksikalvoinen siemenaihe. Hedelmä on tuppilo, harvoin avautumaton. Siemen on kookas ja siinä on siemenvaippa eli arillus (vrt. muskottikukka).[1]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muskottikasvit ovat levinneet tropiikkiin. Afrikan mantereella on vain muutama laji.[1]

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muskottikasveihin kuuluu 20 sukua ja 475 lajia. Runsaslajisimmat suvut ovat muskottipuut (Myristica, 175 lajia), Horsfieldia (100 lajia), Knema (95 lajia) ja virolat (Virola, 60 lajia).[1][2]

Muskottikasvisuvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[3]

  • Brochoneura Warb.
  • Cephalosphaera Warb. – muskottiot
  • Coelocaryon Warb.
  • Compsoneura (DC.) Warb.
  • Endocomia W.J.de Wilde
  • Gymnacranthera Warb.
  • Haematodendron Capuron
  • Horsfieldia Willd.
  • Iryanthera Warb.
  • Knema Lour.
  • Maloutchia Warb.
  • Myristica Gronov. – muskottipuut
  • Osteophloeum Warb.
  • Otoba (DC.) H.Karst.
  • Pycnanthus Warb.
  • Scyphocephalium Warb.
  • Staudtia Warb.
  • Virola Aubl. – virolat

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/ Viitattu 30.1.2015.
  2. http://finto.fi/kassu/fi/page/k49095
  3. http://data.kew.org/cgi-bin/vpfg1992/genlist.pl?MYRISTICACEAE

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]