Sienijuuri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sienijuuri, jossa on kärpässieniin (Amanita) kuuluvan sienen sienirihmastoa.

Sienijuuri eli mykorritsa on kasvin juuren ja sienen muodostama molemmille hyödyllinen kokonaisuus, symbioosi. Sienijuuren kautta kasvit saavat maaperästä paremmin ravinteita – erityisesti fosforia – ja elävä sieni puolestaan saa kasvilta hiilihydraatteja, joita se ei pysty itse tuottamaan. Sienijuuri myös suojaa isäntäkasviaan taudinaiheuttajilta ja kuivuudelta.[1] Mykorritsasymbioosi on enemmän tai vähemmän välttämätön noin 85–90 prosentille maailman kasveista. Loput 10–15 % kasveista eivät tarvitse sienijuurta ollenkaan.[2]

Sienijuuret jaetaan kolmeen päätyyppiin: puuvartisten kasvien juuristossa esiintyviä sienijuuria kutsutaan ektomykoritsoiksi, kanervakasveilla esiintyviä erikoidimykoritsoiksi ja pääasiassa ruohomaisilla kasveilla esiintyviä arbuskelimykoritsoiksi.

Sienijuurityyppi voi muuttua kasvin iän ja kunnon myötä. Sen kasvu ja haarottuminen vaihtelevat myös kasvuoloista riippuen. Kalkitus ja typpilannoitus muuttavat metsämaan sienten määriä ja toimintaa. Teollisuusalueilla puiden heikompi menestyminen perustuu osaksi typpiyhdisteiden haitallisuuteen sienijuurelle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Elphinstone, E.D. & al.: The Application of Carbohydrates and Mycorrhizae at the Time of Planting on Tree Establishment 2005. Myerscough College. Viitattu 6.7.2009. (englanniksi)
  2. Wilhelmiina Hämäläinen: Sienijuuret - maan verisuonet Helsingin yliopisto. Viitattu 18.10.2011.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.