Kanellapuukasvit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kanellapuukasvit
Kanellapuu (Canella winterana)
Kanellapuu (Canella winterana)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Streptophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Lahko: Canellales
Heimo: Kanellapuukasvit Canellaceae
Mart.
Suvut
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kanellapuukasvit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kanellapuukasvit Commonsissa

Kanellapuukasvit (Canellaceae) on vain 13 lajia käsittävä pieni kasviheimo koppisiemenisten Canellales-lahkossa.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanellapuukasvit ovat ainavihantia pensaita tai puita, joiden kaarna on usein melko vaalea. Lehdet sijaitsevat kierteisesti tai kahdessa rivissä ja ovat melko paksuja, aromaattisia, korvakkeettomia, ehytlaitaisia. Kukinto on vaihtelevanlainen. Kukissa on kolme verholehteä, 5–12, harvoin neljä punaista ja tavallisesti erillistä terälehteä, yhteenkasvaneet heteet, joita voi olla paljon ja joiden ponnet avautuvat kukasta ulospäin, sekä 2–6 yhteenkasvaneen emilehden muodostama sikiäin, jossa on laitaistukat; vartalo on lyhyt ja luotti liuskainen. Sikiäimessä on kaikkiaan vähintään neljä tai paljon luokkimaisesti taipuneita siemenaiheita. Hedelmä on verhiön suojaama marja. Siemenessä voi olla kirjava endospermi. Kromosomiston annosluku on n = 11, 13, 14.[1]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanellapuukasvien levinneisyyskuva on hajanainen trooppisessa Amerikassa, Itä-Afrikassa ja Madagaskarilla.[2]

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanellapuukasveihin kuuluu viiteen sukuun luettavat 13 lajia.[1] Suvut ovat:[3]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanellapuun (Canella winterana) aromaattisesta kuoresta saadaan niin sanottua valkokanelia, jota käytetään vahvistavana rohtona ja piristeenä tai mausteena, mutta myös kalamyrkkynä Puerto Ricossa. Länsi-intialaisen lajin Cinnamodendron corticosum kuorta käytetään myös vahvistavana rohtona. Madagaskarilaisen Cinnamosma fragrans -lajin aromaattista puuta käytetään itämailla uskonnollisiin rituaaleihin. Ugandalaisen lajin Warburgia ugandensis pihkaa käytetään liimana työkalujen varsien kiinnittämisessä, lehtiä ravinnoksi ja kuorta laksatiivina. Warburgia stuhlmannii -laji tuottaa puuta, josta Lähi-idässä tehdään pikkuesineitä ja josta uutetaan öljyä voimakkaisiin parfyymeihin. Tansaniassa käytetään Warburgia elongata -lajin hedelmiä ravinnoksi.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Stevens 2001, viittaus 26.11.2014
  2. Canellaceae, Mobot.org
  3. Canellaceae, Kew.org
  4. Kasvien maailma, osa 2, s. 639

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]