M3 (panssariauto)

M3 Scout Car
M3 Scout Car.
Aseen tyyppi	Panssariauto, tykinvetäjä
Alkuperämaa	Yhdysvallat
Palvelushistoria
Valtion käytössä	Yhdysvallat
Sodissa	Toinen maailmansota Indokiinan sota Algerian sota Israelin itsenäisyyssota
Valmistushistoria
Suunnittelijat	White Motor Company
Suunniteltu	1937
Valmistajat	White Motor Company
Valmistusvuodet	1940–1944
Valmistusmäärä	20 918 kappaletta
Eri versiot	Katso luettelo
Tekniset tiedot
Malli	M3A1
Paino	Noin 4 000 kg
Pituus	5,6 metriä
Leveys	2,0 metriä
Korkeus	2,0 metriä
Miehistö	Kuljettaja sekä seitsemän henkilöä
Panssarointi	6–13 mm
Pääaseistus	M2-konekivääri sekä kaksi Browning M1919 konekivääriä
Moottori	Hercules JXD
Voimansiirto	4×4
Polttoaineen määrä	Bensiini, tankin tilavuus 110 litraa
Jousitus	Lehtijouset
Toimintasäde	403 km
Huippunopeus	89 km/h
Infobox OK

Kenraali Pattonin käyttöön muokattu M3A1 komentoauto.

M3 (panssariauto) (engl. M3 Scout Car) on yhdysvaltalainen panssariauto jota valmistettiin toisen maailmansodan aikana. Ajoneuvosta käytettiin sen valmistajan White Motor Companyn mukaan myös nimeä White Scout Car. M3:a käytettiin muun muassa tiedustelu- ja komentoajoneuvona, ambulanssina sekä tykinvetäjänä.

Historia

M3-panssariauton suunnittelu aloitettiin vuonna 1937 White Motor Companyn tehtaalla Clevelandissa. Ajoneuvo varustettiin jatkuvalla nelivedolla ja neljävaihteisella synkronoimattomalla vaihdelaatikolla. Ensimmäinen M3:sta tehty tilaus käsitti 64 ajoneuvoa jotka luovutettiin Yhdysvaltain armeijan Seitsemännelle ratsuväkiprikaatille. Valmistetuista ajoneuvoista saatujen kokemusten perusteella ajoneuvosta tehtiin parannettu malli josta käytettiin nimeä M3A1. M3A1:n runko oli alkuperäistä pidempi ja leveämpi. Parannettuun malliin mahtui seitsemän sotilasta ja se oli aseistettu kolmella konekiväärillä. M3A1:n sarjavalmistus alkoi vuonna 1940 ja se oli tuotannossa vuoteen 1944 asti. Näinä vuosina ajoneuvoa valmistettiin yhteensä 20 918 kappaletta.

M3A1:n rakenne vaikutti useisiin myöhemmin suunniteltuihin sotilasajoneuvoihin. Yhteneväisyyksiä löytyy muun muassa M3 puolitelavaunun sekä BTR-40-panssariauton rakenteesta. Myös S1-panssariauton kori kopioitiin M3A1:den rakenteesta.

Taistelukäyttö

M3A1 oli ensimmäistä kertaa taistelukäytössä Filippiineillä vuonna 1941. Toisessa maailmansodassa yhdysvaltalaiset joukot käyttivät ajoneuvoa myös Pohjois-Afrikassa ja Sisiliassa. Käytössä M3A1:n heikkouksiksi paljastuivat panssaroimaton avoin katto, tehoton pääase ja huonot maastoajo-ominaisuudet. Näistä syistä johtuen vuoteen 1943 mennessä ajoneuvo korvattiin Yhdysvaltain kalustossa pääsääntöisesti M8 Greyhound -panssariautolla. Lend-Lease-sopimusten puitteissa myös Neuvostoliiton ja Ison-Britannian joukot käytti M3A1:tä suuremmissa määrin toisessa maailmansodassa. Lisäksi ajoneuvo oli usean muun liittoutuneisiin kuuluneen valtion armeijan käytössä.

Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvaltain armeijan jäljelle jääneet M3A1 ajoneuvot myytiin pääsääntöisesti eri Aasian ja Latinalaisen Amerikan valtioiden armeijoille. Myöhemmin M3A1 toimi taistelukäytössä vielä Indokiinan sodassa, Algerian sodassa, Israelin itsenäisyyssodassa. Vielä 1990-luvulla M3A1 oli käytössä Dominikaanisen tasavallan armeijassa.

Käyttäjävaltiot

•  Australia
•  Belgia
•  Brasilia
•  Chile
•  Dominikaaninen tasavalta
•  Filippiinit
•  Iso-Britannia
•  Israel
•  Jugoslavia
•  Kambodža
•  Kanada
•  Kreikka
•  Laos
•  Libanon
•  Neuvostoliitto
•  Norja
•  Portugali
•  Puola
•  Ranska
•  Tšekkoslovakia
• Vietnamin tasavalta
•  Yhdysvallat

Valmistetut mallit

• M3, alkuperäinen malli jota valmistettiin 64 kappaletta
• M3A1, vuonna 1941 suunniteltu isommalla korilla varustettu malli
• M3A1E1, diesel-moottorilla varustettu malli jota valmistettiin 100 kappaletta
• M3A1E2, panssaroidulla katolla varustettu malli
• M3A1E2, 37 mm tykillä varustettu prototyyppi
• M3A1 Command Car, paksummalla panssaroinnilla varustettu komentoautomalli

Aiheesta muualla

• WWII vehicles