Luettelo myyttisistä Ruotsin hallitsijoista

Wikipediasta
Sivulta puuttuu ensiarviointi.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä on luettelo legendaarisista Ruotsin hallitsijoista. Ruotsin ensimmäisenä historiallisena kuninkaana voidaan pitää Eerik Voittoisaa tai hänen poikaansa Olavi Sylikuningasta, jotka hallitsivat 900-1000-lukujen vaihteessa. Monet listan hallitsijoista voivat olla pelkkiä legendaarisia, eivätkä todellisia kuninkaita. Useimmat lähteistä on paljon hallitusta myöhemmin kirjoitetut kronikat, saagat ja muut teokset.

Ynglingien suku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos jotkut ynglingeistä olisivat oikeita historiallisia henkilöitä, he olisivat hallinneet muuttokaudella eli n. 375–550, ja sitä seuranneella Vendel-kaudella n.  550–790, ennen viikinkiaikaa. Historialliset todisteet varhaisesta geopolitiikasta Skandinaviassa viittaavat siihen, että suuremmat valtakunnat, kuten keskiaikainen Ruotsi, Tanska ja Norja, muodostuivat vasta myöhemmin viikinkiajalla. Vallan keskittämisen yhdelle monarkille uskotaan johtuvan tai ainakin liittyneen viikinkiretkien laajentumiseen, kun pikkukuninkaat kasvattivat valtaansa voimakkailla sotilaallisilla hankkeilla, jotka kohdistuivat sekä vieraisiin maihin, että heitä vastaan.

Nimi Muinaisnorja Ruotsi Valtakausi Lisätietoa
Gylfe Gylve Gylfi Saagoissa kerrotaan kuinka hän huijasi viikinkien jumalia. Hyvin varhainen Skandinaviassa hallinnt kuningas.
Odin Vanha Óðinn Oden 100-luvulla eaa. Suvun perustaja. Hänet on myös samaistettu samannimiseen norjalaiseen mytologiseen hahmoon.
Njord Rikas Njörðr Njord, Njärd 100-luvulla eaa. Odinin poika ja seuraaja, samaistettu samannimiseen norjalaiseen mytologiseen hahmoon.
Yngvi-Frey Yngvi-Freyr Yngve-Frej, Yngve Frö ajanlaskun alussa Njordin poika ja seuraaja. Kuvataan myöhemmän viikinkiajan poliittisen keskuksen Vanhan Uppsalan perustajaksi. Ynglingien suku on nimetty hänen mukaansa.
Fjölnir Fjölnir Fjölnölne 1. vuosisadalla Yngvi-Freyn poika ja seuraaja. Toisten mukaan hän hukkui simavatiin.
Svegder Sveigðir Svegder Fjölnirin poika ja seuraaja.
Vanlandi Vanlandi Vanlande 100-luvulla Svegderin poika ja seuraaja.
Visbur Vísburr Visbur, Visburr Vanlanden poika ja seuraaja.
Domalde Dómaldr Domalde 100-200-lukujen vaihteessa Visburin poika ja seuraaja.
Domar Dómarr Domar Domalden poika ja seuraaja.
Dyggvi Dyggve Dygve 200-luvulla Domarin poika ja seuraaja.
Dag Viisas Dagr Spaka Dag den vise Dyggvin poika ja seuraaja.
Agne Skjálfarbondi Agni Skjálfarbond Agne Skjalfarbondi Dagin poika ja seuraaja.
Alarik ja Eerik Alrekr ok Eiríkr Alrik och Erik 300-luvulla Agnen poikia ja seuraajia.
Yngvi ja Alf Yngvi ok Álfr Yngve och Alf 300-luvulla Alarikin pojat. Alarikin ja Eerikin seuraajia.
Hugleik Hugleik Hugleik Huglek Alfin poika; Yngvin ja Alfin seuraaja.
Haki Haki Hake Hednasson 400-luvulla? Tanskan merikuningas , joka valloitti Ruotsin ja kaappasi valtaistuimen Hugleikilta.
Jörund Jörundr Jorund, Jörund, Järund 400-luvulla Eorund Yngvin poika ja Hugleikin serkku. Jörund otti valtaistuimen Hakilta.
Aun Vanha Aun hinn gamli Aun, Ane, Ön, On, One 400-luvun jälkipuoliskolla Jörundin poika ja seuraaja.
Halfdan Halfdan Halfdan, Halvdan 400-500-lukujen vaihteessa Oletettavasti valloitti Uppsalan Aunilta ja hallitsi siellä kuninkaana kaksikymmentä vuotta ja kuoli sitten luonnollisiin syihin, minkä jälkeen Aun palautettiin kuninkaaksi.
Ale Vahva Ale Åle Legendaarisen tanskalaisen Scylding-suvun kuningas; valloitti Uppsalan Aunilta ja hallitsi siellä kuninkaana 25 vuotta ennen kuin legendaarinen mestari Starkad tappoi hänet , minkä jälkeen Aun palautettiin kuninkaaksi.
Egil Tunnadolg Egill Tunnudólgr Egil Tunnadolg, Angantyr n. ?–515 Aunin poika ja seuraaja.
Ottar Vendelcrow Ótarr vendilkráka Ottar Vendelkråka n. 515–530 Egilin poika ja seuraaja.
Adils Mahtava Aðils Adils 500-luvulla Ottarin poika ja seuraaja.
Östen Eysteinn Östen, Eystein n. ?–600 Eadgilsin poika ja seuraaja.
Sölve Sölve Sölve Högnesson, Salve n. 600–615? Tanskan tai Geatishin merikuningas, joka valloitti Ruotsin ja anasti valtaistuimen Östeniltä.
Ingvar Harra Yngvar Yngvar Harra 600-luvun alussa Ingvar Östenin poika, joka julistettiin kuninkaaksi ruotsalaisten murhattua Sölve. Tapettin Virossa
Anund Brautönundr Anundr, Bröt-Anundr Bryt-Önund 600-luvun puolivälissä Ingvarin poika ja seuraaja.
Ingjald Illråde Ingjaldr hinn illráð Ingjald illråda 600-luvulla Anundin poika ja seuraaja. Ynglinga-saagan mukaan Ruotsin valloitti Scanian kuningas Iivar Vidfamne. Ingjaldin pojasta Olavi Puunhakkaajasta tuli myöhemmin Norjan Kaunotukan suvun kuninkaiden esi-isä.

Vidfamnen suku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska Iivar Vidfamnesta kerrotaan vain islantilaisissa saagoissa, on hyvin epätodennäköistä, että näin laajaa imperiumia olisi ollut olemassa. Kuten Ynglingien kuninkaiden kohdalla, Iivar Vidfamnen tai hänen jälkeläistensä saagoissa ei puhuta tarkoista päivämääristä, mutta hänen hallituskautensa arvioidaan tapahtuneen 700-luvulla. Koska Iivarilla kerrotaan olleen laaja valtakunta, johon kuului osia Britanniasta ja Pohjois-Saksasta, on epätodennäköistä, että myöhemmät kirjailijat Euroopassa eivät olisi kirjoittaneet hänestä, jos hän olisi ollut olemassa. On mahdollista, että saaga säilyttää osan totuudesta, mutta suuri osa siitä, mitä Iivar Vidfamnesta on sanottu, pidetään ylleensä legendaarisena.

Nimi Muinaisnorja Ruotsi Valtakausi Lisätietoa
Iivar Vidfamne Ívarr inn viðfaðmi Ivar Vidfamne n. 635?–700 Suvun perustaja, syrjäytti Ynglingien viimeisen kuninkaan.
Harald Sotahammas Haraldr hilditǫnn Harald Hildetand 700-luvulla Iivarin Tanskan vasallikuninkaan Randverin ja Iivarin tyttären Alfhildin poika. Hän otti hallintaansa suurimman osan Iivarin entisestä valtakunnasta.
Sigurd Sormus Sigurðr Hringr Sigurd Ring 700-luvun lopulla Voitti Haraldin legendaarisessa Bråvallan taistelussa 700-luvun puolivälissä. Hallitsi sitten Ruotsia ja Tanskaa.
Östen Beli Eysteinn hinn illráði Östen Illråde/Östen Beli 700-luvulla Harald Sotahampaan poika, peri Ruotsin. Hän hallitsi siihena asti, kunnes maan valloitti tanskalainen tai ruotsalainen viikinki Ragnar Lodbrok.

Munsön suku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Munsö-suku on varhaisin kuninkaallinen suku, joka mainitaan Islannin saagoissa, ja myös keskiaikaisissa ruotsalaisissa lähteissä. Vaikka vain muutamia esimerkkejä on säilynyt, keskiaikaiset ruotsalaiset kuningasluettelot alkavat suurimmilta osin Olavi Sylikuninkaasta, Ruotsin ensimmäisestä kristitystä kuninkaasta. Islantilaisissa lähteissä, kuten 1100- ja 1300-luvun Langfeðgatalissa, tätä Olavia pidetään huomattavasti vanhemman suvun myöhäisenä hallitsijana, joka ulottuu legendaariseen viikinkiin Ragnar Lodbrokiin.

Nimi Muinaisnorja Ruotsi Valtakausi Lisätietoa
Ragnar Lodbrok Ragnarr Loðbrók Ragnar Lodbrok n. ?–865 Varhaisin Langfeðgatalissa mainittu kuningas. Ragnar valloitti Ruotsin Östen Beliltä Hervörin saagan mukaan. Sigurd Sormuksen poika.
Björn Rautakylki Bjǫrn Járnsíða Björn Järnsida 800-luku Ragnar Lodbrokin poika ja seuraaja.
Eerik II Björnsson Eiríkr Bjǫrnsson Erik Björn 800-luvulla Björn Ironsiden poika ja seuraaja.
Eerik III Refilsson Eiríkr Erik 800-luvulla Refilin poika, Björn Ironsiden poika ja Eerik Björnssonin seuraaja.
Anund Uppsala ja

Björn II Haugi

Anundr Uppsali, Bjǫrn Anund Uppsale

och Björn på Högen

800-luvulla Eerik Björnssonin pojat ja Eerik Refilssonin seuraajat.
Eerik iv Anundsson Eiríkr Anundrsson Erik ?–882 Anund Uppsalen poika ja seuraaja.
Björn Eriksson Bjǫrn Eiríkrsson Björn n. 882–932? Eric Anundssonin poika ja seuraaja.
Eerik Voittoisa ja Olavi Björnsson Eiríkr inn sigrsæli ok Óláfr Erik Segersäll och Olof n. 970–995, 970–975 Björn Erikssonin poikia ja seuraajia. Eerik Voittoisa on Ruotsin ensimmäinen todellinen historiallinen kuningas. Olavi taas legendaarinen.

Ansgarin esittämät kuninkaat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähetyssaarnaaja Ansgar matkusti Ruotsiin useita kertoja 800-luvulla yrittääkseen kristillistää maan. Hänen ystävänsä Pyhän Rimbertin Vita Ansgarin kirjoituksissa mainitaan useita Ruotsin kuninkaita, jotka kaikki edeltävät Eerik Voittoisaa. He tapasivat Birkassa, joka oli tuolloin tärkeä viikinkiajan kauppakaupunki. Vita ei anna sukututkimustietoja kuninkaista. Siinä kerrotaan neljä kuningasta:

  • Björn n. 829, kun Ansgar vieraili ensimmäisen kerran Ruotsissa. Björnin kerrottiin olleen ystävällinen lähetyssaarnaajia kohtaan, mutta päätti olla kääntymättä kristinuskoon, vaikka yksi hänen pääneuvoston jäsenistään, Hergeir, teki niin.
  • Anund, ei mainita hallitsevana Birkassa, mutta ehkä hallitsisi jossain muualla Ruotsissa. Hänet oli ajettu pois Ruotsista ja saanut turvapaikan tanskalaisilta. Anund lupasi Birkan tanskalaisille palkinnoksi koston auttamisesta ja hyökkäsi Birkaan noin vuonna 840. Koska Birka on edelleen Ruotsin kuninkaiden hallinnassa, hyökkäys todennäköisesti epäonnistui.
  • Eerik, joka oli äskettäin kuollut, kun Ansgar vieraili Ruotsissa toisen kerran vuonna 852.
  • Olavi (Olof, Olaf, Olef), joka hallitsi n. 852, Ansgarin toisen vierailun aikana, kun hän oli juuri noussut valtaistuimelle.

Aadam Bremeniläisen esittämät kuninkaat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viikinkiajan kuninkaita koskevissa lähteissä 1000-luvulla työskennellyt ja Ruotsin kuninkaista kirjoittanut Aadam Bremeniläinen on ajaltaan ja paikaltaan paljon lähempänä kuvaamiaan kuninkaita, kuin islantilaiset saagat 1200-luvulla. Islantilaiset lähteet eroavat olennaisesti hänen työstään, eivätkä ainoastaan Olavi Sylikuningasta edeltäneiden kuninkaiden osalta. Eerik Voittoisan suorana edeltäjänä islantilaiset lähteet mainitsevat Björn Erikssonin, jota edelsi Eerik Anundsson. Vita Ansgarista löydettyjen kuninkaiden lisäksi Aadam kirjoittaa, että Eerikiä edelsi Anund/Emund Eriksson, jota puolestaan ​​edelsi Eerik Ringsson ja Emund/Anund Ringsson, Ring-nimisen kuninkaan pojat ja seuraajat.

Aadamin Bremenin kuningaslinja:
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ring, hallitsi ennen vuotta 936
  • Erik v Ringsson, Ringin poika, hallitsi 900-luvulla
  • Emund Ringsson, Ringin poika, hallitsi 900-luvulla, mahdollisesti yhdessä Eerikin kanssa.
  • Emund Eriksson, Erikin poika ja Emundin seuraaja, hallitsi mahdollisesti n. 975.

Sparlösan riimukivi, luotu n. 800, mainitsee useita nimiä, mukaan lukien Alríkr epäselvässä yhteydessä, Eiríkr viitaten kuninkaaseen Uppsalassa noin vuonna 800 ja Eyvísl tämän Eiríkrin poikana. Missään kirjallisessa lähteessä ei mainita kuningasta nimeltä Eyvísl, eikä kivestä käy ilmi, oliko hän kuninkas vai pelkkä prinssi.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_myyttisistä_Ruotsin_hallitsijoista”