Leonid Kravtšuk

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Leonid Kravtšuk
Leonid Kravtšuk
Ukrainan 1. presidentti
5.12.199119.7.1994
Pääministeri Vitold Fokin
Leonid Kutšma
Seuraaja Leonid Kutšma
Tiedot
Syntynyt 10. tammikuuta 1934 (ikä 83)
Puolan lippu Velyky Žytyn, Puola
(nyk. Rivnen alue Ukrainassa)
Allekirjoitus Leonid Kravchuk Signature 1991.png

Leonid Makarovytš Kravtšuk (ukr. Леонід Макарович Кравчук, s. 10. tammikuuta 1934) on ukrainalainen poliitikko. Hän oli Ukrainan ensimmäinen presidentti joulukuusta 1991 heinäkuuhun 1994.[1]

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kravtšuk syntyi Velyky Žytynissä (nykyisin Rivnen alueella), joka oli tuolloin osa Puolaa. Alue liitettiin Ukrainan neuvostotasavaltaan toisen maailmansodan jälkeen. Kravtšuk liittyi Ukrainan kommunistiseen puolueeseen 1958. Hän toimi sen agitprop-osastossa ja nousi lopulta Ukrainan politbyrooseen 1989 ja korkeimman neuvoston (Verh'ovna Rada) puhemieheksi 1990. Neuvostoliiton hajotessa hän oli kolmannella sijalla Ukrainan puolueen johdossa, mutta Neuvostoliiton heiketessä Kravtšukiksta tuli tasavallan päämies. Hän erosi NKP:sta elokuussa 1991 ja alkoi tukea Ukrainan itsenäisyysliikettä. Hän julisti tukensa itsenäisyydelle Neuvostoliiton elokuun 1991 vallankaappausyrityksen jälkeen. Myöhemmin samana vuonna hänet valittiin Ukrainan presidentiksi ensimmäisissä vaaleissa.

Kravtšuk vastusti Venäjän painostusta yhteisten asevoimien ja valuutan säilyttämisestä. Hän luopui myös Ukrainan maaperälle jääneistä ydinaseista. Kravtšukin toimia yksityistämisessä on arvosteltu. Hän ei kyennyt estämään korruptiota yksityistämisen yhteydessä, eikä saanut aikaan tehokkaita taloudellisia päätöksiä. Ukrainan inflaatio oli vuosina 1992–1994 10 000% vuodessa. Palkkoja ei maksettu ja suurimmaksi osaksi Odessassa kotisatamaansa pitänyt maailman suurin kauppalaivasto myytiin ulkomaille.

5. huhtikuuta 1992 Kravtšuk allekirjoitti määräyksen pikaisista toimista Ukrainan asevoimien perustamiseksi. Sen mukaan entisen Neuvostoliiton laivaston Ukrainan alueen Mustanmeren tukikohdissa olevat yksiköt siirtyvät Ukrainan alaisuuteen. Tämä aiheutti pitkällisen kiistan Venäjän kanssa, joka myös halusi alukset alaisuuteensa. Vähän ennen Kravtšukin kauden loppua, huhtikuussa 1994 sovittiin Venäjän saavan 80–85 % kalustosta.[2]

Kravtšuk pyrki toiselle kaudelle vuoden 1994 vaaleissa, mutta hävisi pääministerilleen Leonid Kutšmalle pääasiassa teollistuneen venäjänkielisen Kaakkois-Ukrainan äänillä. Kutšma kävi kampanjaansa korruption vastustuksen, talousuudistusten ja Venäjään integroitumisen teemoilla.

Häviönsä jälkeen Kravtšuk liittyi liikemies/poliittiseen Dynamo-ryhmään. Oligarkkien kuten Viktor Medvedtšukin ja Hryhori Surkisin johtama ryhmä on järjestäytynyt Ukrainan yhdistyneeksi sosiaalidemokraattiseksi puolueeksi (Соціал-демократична партія України (об’єднана), СДПУ (о)). Nimestään huolimatta SDPUo yhdistetään yleisesti suurpääomaan, järjestäytyneeseen rikollisuuteen, korruptioon ja presidentti Leonid Kutšman tukemiseen. Surkisilta kiellettiin vuonna 2004 pääsy Yhdysvaltoihin vuoden 2004 presidentinvaaleihin liittyneiden epäselvyyksien vuoksi. Ryhmä on myös venäläismielinen ja USA/NATO-vastainen. Hän on tukenut Janukovytšiä[3]. Kravtšuk on edelleen aktiivinen politiikassa, Radan jäsen ja SDPUo:n parlamenttiryhmän johtaja vuodesta 2002.

Kravtšuk on naimisissa, hänellä on lapsia ja lapsenlapsia. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat lukeminen ja shakki.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Leonid Kravtšuk.
  1. Leonid Kravchuk Encyclopedia Britannica. Viitattu 24.1.2015.
  2. http://en.rian.ru/analysis/20100609/159356426.html
  3. Viktor Medvedchuk’s Crisis, Ukrainan Pravda (kesäkuu 26, 2007)
Ukrainan lippu Edeltäjä:
-
Ukrainan presidentti
19911994
Seuraaja:
Leonid Kutšma