Lena Olin

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lena Olin
Lena Olin heinäkuussa 2015
Lena Olin heinäkuussa 2015
Syntymäaika 22. maaliskuuta 1955 (ikä 60)
Syntymäpaikka Tukholma, Ruotsi
Aktiivisena 1976–
Asuinpaikka New York, Yhdysvallat
Oikea nimi Lena Maria Jonna Olin
Ammatti näyttelijä
Merkittävät roolit Sabina
(Olemisen sietämätön keveys)
Puoliso Lasse Hallström
Lapset August
Tora
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie
Svensk Filmdatabas
Lena Olin aviomiehensä Lasse Hallströmin kanssa vuonna 2013.

Lena Maria Jonna Olin (s. 22. maaliskuuta 1955 Tukholma) on kansainvälisen uran luonut ruotsalainen näyttelijä.[1]

Olinin molemmat vanhemmat olivat näyttelijöitä. Hänen isällään Stig Olinilla[2] oli pääosa useissa Ingmar Bergmanin varhaiskauden elokuvissa. Lena Olin on ollut naimisissa ohjaaja Lasse Hallströmin kanssa vuodesta 1994, ja hänellä on kaksi lasta: poika August ja tytär Tora. Perhe asuu New Yorkissa.

Ennen näyttelijäuraansa Olin työskenteli mallina, ja hänet valittiin Miss Skandinaviaksi 1974. Hän opiskeli Tukholman teatterikorkeakoulussa 1976–1979, minkä jälkeen hänellä oli kiinnitys Dramateniin aina vuoteen 1991 asti. Yksi hänen ensimmäisistä elokuvarooleistaan oli Tage Danielssonin elokuvassa Picasson seikkailut (1978). Ingmar Bergman ohjasi Olinia muun muassa elokuvassa Fanny ja Alexander (1982) ja televisiotuotannossa Harjoitusten jälkeen (1984), jossa hänellä oli päärooli Erland Josephsonin vastanäyttelijänä.

Olinin kansainvälinen läpimurtorooli oli Sabina Philip Kaufmanin ohjaamassa, Milan Kunderan samannimiseen romaaniin perustuvassa elokuvassa Olemisen sietämätön keveys (1988), jossa hänen vastanäyttelijöinään olivat Daniel Day-Lewis ja Juliette Binoche. Paul Mazurskyn Singer-filmatisoinnista Vihassa ja rakkaudessa (1989) hän sai parhaan naissivuosan Oscar-ehdokkuuden. Olin on näytellyt myös muun muassa Mike Figgisin Mr. Jonesissa (1993) Richard Geren kanssa, Roman Polańskin Yhdeksännessä portissa (1999), puolisonsa Lasse Hallströmin ohjaustyössä Pieni suklaapuoti (2000), joka perustuu Joanne Harrisin menestysromaaniin, sekä televisiosarjassa Alias.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lena Olin 22.12.2012. Ingmar Bergman Foundation. Viitattu 24.10.2015. (englanniksi)
  2. Stig Olin 20.12.2012. Ingmar Bergman Foundation. Viitattu 24.10.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]