Lempi Jääskeläinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lempi Jääskeläinen
Lempi Jääskeläinen Viipurissa syyskuussa 1941.
Lempi Jääskeläinen Viipurissa syyskuussa 1941.
Henkilötiedot
Koko nimi Lempi Inkeri Jääskeläinen
Syntynyt 15. joulukuuta 1900
Viipuri
Kuollut 13. syyskuuta 1964 (63 vuotta)
Helsinki
Kirjailija
Salanimi L. J. Inkeri
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Lempi Inkeri Jääskeläinen (15. joulukuuta 1900 Viipuri13. syyskuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, joka tunnetaan Viipuriin sijoittuvista historiallisista romaaneistaan. Hän käytti ensimmäisissä kirjoissaan kirjailijanimeä L. J. Inkeri.

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääskeläisen vanhemmat olivat kauppias Juhana Jääskeläinen ja Henriikka Asikainen. Hän valmistui ylioppilaaksi 1921 ja opiskeli muun muassa arkeologiaa Helsingin yliopistossa 1927–1929, suorittamatta kuitenkaan tutkintoa. Viipurin verotuslautakunnan virkailijana Jääskeläinen toimi 1924–1927.[1] Jääskeläinen kuoli vuonna 1964, ja hänet on haudattu Parikkalaan.

Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääskeläisen esikoisteos oli 1923 nimellä L. J. Inkeri kirjoitettu novellikokoelma Opaaliristi. Hänen tunnetuimpia teoksiaan on viipurilaisesta Weckroothin kauppiassuvusta kertova romaanisarja, joka ilmestyi vuosina 1930–1933. Näitä romaaneja seurasi 1935–1937 ilmestynyt kolmen romaanin sarja, jossa päähenkilönä oli Suomen kenraalikuvernöörin Fabian Steinheilin puoliso Natalia Steinheil, omaa sukua Engelhhardt, jonka äiti oli syntyisin Weckrooth. 1930-luvulla Jääskeläinen julkaisi myös luostarilaitosta arvostelleen Nunna-romaanin ja samaan aihepiiriin kuuluvan romaanin Herran veli.

Jatkosodan aikana Jääskeläinen kirjoitti romaanin Idästä nousee myrsky, jossa päähenkilö kokee lyhyen, epäonnistuneen rakkaussuhteen viimeisenä rauhan vuonna 1938–1939. Loppuosassa on lyhyt kuvaus syksyn 1939 tunnelmista, YH-kutsuista ja siviilien evakuoinnista, sodan puhkeamisesta ja viimeisistä päivistä ennen sodan loppua. Kirja päättyy päähenkilön paluuseen uudelleen vallattuun Viipuriin.

Muistelmateoksessa Kevät vanhassa kaupungissa Jääskeläinen kuvasi kirjailijanuransa alkua ja 1920- ja 1930-luvun Viipuria. Omaelämäkerrallisesas romaanissaan Tyttö vanhassa kaupungissa hän käsitteli nuoruuden kokemuksiaan etenkin punaisten vallan aikana 1918.

Romaaneissa Hovin vallat ja Talonpoika ja hovinherra Jääkseläinen kuvasi oman sukunsa vaiheita Parikkalan lahjoitus­mailla, Koitsanlahden Hovin ympäristössä. Viimeisen Jääskeläisen romaanin Nuori herra David Viipurista päähenkilönä oli viipurilainen, diplomaatin uralle lähtenyt David Alopaeus, ja sen tapahtumat ajoittuivat vuoden 1800 tienoille.

Historiallisten romaanien lisäksi Jääskeläinen kirjoitti novelleja, runoja ja lehtiartikkeleja sekä kokeili myös näytelmän tekoa.

Jääskeläinen oli asenteeltaan hyvin oikeistolainen; tämä tuli ilmi vahvimmin hänen kuvatessaan jatkosodan aikana Viipurin tuhoja: hän ylimaalaili seudun ja kaupungin aiempaa kauneutta – muun muassa kutsuen Viipuria ”Pohjolan Venetsiaksi” – ja kirjoitti muun muassa OTK:n suurmyllyn tuhosta: ”Aasialaista kulttuuria todistavat nyt tämän komean rakennuksen surkeat jäännökset!” – tai vielä paikalla venäläisten jäljiltä olleista Leninin ja Stalinin patsaista: ”Vihatun vieraan vallan kiviset edustajat”.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Weckroothin perhe -sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Weckroothin perhe, romaani. 1930
  • Filip Weckrooth, romaani. 1931
  • Taistelu vallasta, romaani. 1932
  • Onni on oikullinen, romaani. 1933
  • Weckroothin perhe, historiallinen romaani (yhdistetty laitos romaanisarjasta Weckroothin perhe, Filip Weckrooth, Taistelu vallasta, Onni on oikullinen). 1944

Natalia von Engelhardt -sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Taistelu Viipurista, romaani. 1935
  • Keisari rakastuu, romaani. 1936
  • Suomen valtiatar, romaani. 1937
  • Helena Weckroothin tytär, historiallinen romaani (yhdistetty ja lyhennetty laitos romaanisarjasta Taistelu Viipurista, Keisari rakastuu, Suomen valtiatar). 1947

Johan Croell -sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Teikari vai kauppamies?, romaani. 1950
  • Henkipatto, romaani. 1951
  • Aatelisvaakuna, romaani. 1952

Parikkala-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hovin vallat, romaani. 1956
  • Talonpoika ja hovinherra, romaani. 1959

Muut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Opaaliristi, novellikokoelma. 1923 (nimellä L. J. Inkeri)
  • Pyhän Katariinan hopeavyö, kertomuksia 1500–1700-luvulta. 1928
  • Tyttö, jonka sydän oli lasista, elokuvaromaani. 1928 (nimellä L. J. Inkeri)
  • Hopeasalmen valtiatar ja muutakin väkeä, romaani. 1930 (nimellä L. J. Inkeri)
  • Nunna, romaani. 1934
  • Herran veli, romaani. 1938
  • Se oli Viipuri vihanta, kertomuksia Viipurin historiasta. 1940
  • Vanhan Viipurin hiljaiseloa, kertomuksia 1800-luvun Viipurista. 1940
  • Viipuri ennen ja nyt, toimittanut Börje Sandberg, tekstiosuus Lempi Jääskeläinen. 1941
  • Idästä saapuu myrsky, romaani. 1942
  • Kvenlannin hurtta, historiallinen romaani muinaisilta ajoilta. 1944
  • Lumottu portti, runoja. 1945
  • Välähdyksiä, Viipurin kantajien ammattikunnan historiasta 1545–1945. 1945
  • Kastelholman vanki, romaani. 1946
  • Äyräpään kirkkopappi Henrik Makerlandin, romaani. 1948
  • Pyhän neitsyen lähde, romaani. 1949
  • Rakas kaupunki. 1951 (yhdessä Kersti Bergrothin ja Viljo Kojon kanssa)
  • Vineta, pienoisnäytelmäsarja. 1953
  • Kultainen laakeri, romaani. 1954
  • Vanha Markovilla, romaani 1800-luvun Viipurista. 1955
  • Kevät vanhassa kaupungissa, muistelma. 1957
  • Tyttö vanhassa kaupungissa, romaani. 1961
  • Nuori herra David Viipurista, romaani. 1963
  • Pyhä piltti, tv-näytelmä. 1964

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pekkanen, Toivo – Rauanheimo, Reino (toim.): ”Lempi Jääskeläinen”, Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon: Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja, s. 26–32. Porvoo: WSOY, 1947.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Moisio, Erkki: Lempi Jääskeläinen – Viipurin kuvaaja. 1983.