Leena Holopainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Leena Holopainen
Henkilötiedot
Syntynyt26. syyskuuta 1958 (ikä 65)
Siilinjärvi
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti erityispedagogiikan professori
Koulutus ja ura
Tutkinnot Turun sairaanhoito-oppilaitos (sair.hoit. 1979), Jyväskylän yliopisto (KM 1984, KT 2002)
Instituutti Itä-Suomen yliopisto
Tutkimusalue Kielelliset vaikeudet, lukivaikeudet
Aiheesta muualla
Kotisivu

Leena Katriina Holopainen (o.s. Kujala; s. 26. syyskuuta 1958 Siilinjärvi) on suomalainen sairaanhoitaja ja erityisopettaja (KT), joka on toiminut erityispedagogiikan professorina Joensuun yliopistossa ja sen seuraajassa Itä-Suomen yliopistossa.[1] Holopaisen kirjallinen tuotanto on erityisesti kielellisen oppimisen ja lukivaikeuksien alalta.[1] Hän on ollut myös tiedotusvälineiden haastateltavana esimerkiksi opettajien häiriötilanteiden hallinnasta, lasten lukuharrastuksesta, matematiikan oppimisvaikeuksista, äänikirjojen hyödystä oppimisvaikeuksista kärsivien opettamisessa ja lukihäiriöstä.[2][3][4][5][6][7][8]

Holopainen tuli ylioppilaaksi kuopiolaisesta Linnanpellon lukiosta (1977). Hän valmistui Turun sairaanhoito-oppilaitoksesta sairaanhoitajaksi (1979) ja sitten Jyväskylän yliopistosta erityisopettajaksi ja kasvatustieteiden maisteriksi (1984). Kasvatustieteiden tohtoriksi hän valmistui Jyväskylästä vuonna 2002.[1] Hänen englanninkielinen väitöskirjatutkimuksensa (2005) tarkasteli lukutaidon ja siihen liittyvien taitojen kehittymistä esikouluiästä alakoulun neljännelle luokalle. Työ oli otsikoitu Development in reading and reading related skills : a follow-up study from pre-school to the fourth grade.[9]

Työuransa alkuvaiheessa Holopainen toimi sairaanhoitajana Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (1979–80) ja Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (1980–84). Sitten hän oli erityisopettajana keskisuomalaisten Keuruun (1984–85) ja Kannonkosken kuntien (1985–90) palveluksessa. Holopainen työskenteli seuraavaksi Jyväskylän yliopiston lehtorina (1990–95) ja tutkijana Niilo Mäki instituutissa (1996–03), jona aikana teki myös väitöskirjansa.[1] Hän aloitti Joensuun yliopiston erityispedagogiikan professorina vuonna 2004.[1]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Leena Holopainen: Logopedian perustiedot : Artikulaation ja fonologian häiriöt. Jyväskylän yliopisto, 1994, 2. uud. p. ISBN 951-34-0331-9.
  • Renee Baron % Elizabeth Wagele (kirjoittajat); Leena Holopainen (suomennos): Yhdeksän hyvää tyyppiä : enneagrammi itsetuntemuksen ja kanssakäymisen oppaana. Atena 1996, 2. p. 1998. ISBN 951-796-016-6.
  • Leena Holopainen: Development in reading and reading related skills : a follow-up study from pre-school to the fourth grade. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto 2002. ISBN 951-39-1193-4.
  • Leena Holopainen: Lukivaikeuksien seulontamenetelmä nuorille ja aikuisille. Niilo Mäki instituutti 2004, ISBN 951-39-1676-6. Huom. 3. p. 2011. Sis. CD-levy.
  • Jukka Nevala, Leila Karaluoma, Timo Ahonen, Mikko Aro ja Leena Holopainen: Lukemis- ja kirjoittamistaitojen yksilötestistö nuorille ja aikuisille. Niilo Mäki Instituutti 2006. ISBN 951-39-2429-7.
  • Leena Holopainen, Hannu Savolainen ja Kristiina Lappalainen: Sosiaalinen kompetenssi toisen asteen koulutuksessa ja nuorten oppimisvaikeudet. Joensuun yliopisto 2007. ISBN 978-952-458-948-2.
  • Leena Holopainen, Eija Kärnä, Kristiina Lappalainen, Hannu Savolainen, Virpi Vellonen & Päivi Walling (toim.): Kasvun vahvat vuodet : 40 vuotta erityispedagogiikkaa Joensuun yliopistossa. Joensuun yliopisto 2009.
  • Milka Kuismanen ja Leena Holopainen: Daisy-äänioppikirjat opiskelun tukena : selvitys äänioppikirjojen käytöstä ja mahdollisuuksista perusopetuksen oppilaiden opetuksessa Suomessa. University of Eastern Finland 2013, ISBN 978-952-61-1328-9 (nid.), ISBN 978-952-61-1329-6 (pdf).
  • Leena Holopainen (kirj.), Marjatta Takala & Leila Kairaluoma (kirj. & toim.), Tuija Aro (kirj.) et al.: Lukivaikeudesta lukitukeen. Gaudeamus 2019. ISBN 978-952-345-040-0.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 19 huhtikuuta 2021), s. 188View and modify data on Wikidata
  2. ↑ Janne Ahjopalo: Kasvatusasiantuntija perää opettajaopiskelijoille lisäkoulutusta häiriötilanteisiin 12.4.2013. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 19.4.2021.
  3. ↑ Jaana Sormunen (toimittaja): Tiedeykkönen Extra: Oppimisvaikeudet: Lukivaikeus voi haitata vielä työelämässäkin (radio-oghelma, kesto 24 min) 12.6.2017. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 19.4.2021.
  4. ↑ Sari Jormanainen: Tutkimus: Kirjojen runsaus parantaa lasten lukutaitoa 16.3.2017. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 19.4.2021.
  5. ↑ Janne Ahjopalo: Professori: Lapsen lukuharrastus on paljon enemmän kuin iltasatu 16.3.2017. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 19.4.2021.
  6. ↑ Heikki Haapalainen: Äänikirjoista apua erilaisiin oppimisvaikeuksiin 28.3.2013. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 19.4.2021.
  7. ↑ Tuovi Mäkipere: Ovatko hinnat hankalia ja välimatkat vaikeita? – Matematiikan oppimisvaikeudet jäävät usein tunnistamatta, ja sillä on yksilön elämään kauaskantoiset seuraukset Maaseudun Tulevaisuus, maaseuduntulevaisuus.fi. 3.8.2020. Viitattu 19.4.2021.
  8. ↑ Tuovi Mäkipere: Tunnistamaton oppimisvaikeus aiheuttaa nopeasti lumipalloefektin, joka jatkuu pahimmillaan eliniän – professori: "Jokainen voi kuvitella, miltä tuntuu, jos työskentelee kovasti ja silti saa viisimiinuksia joka kokeesta" Maaseudun Tulevaisuus, maaseuduntulevaisuus.fi. 3.8.2020. Viitattu 19.4.2021.
  9. ↑ Leena Holopainen: Development in reading and reading related skills : a follow-up study from pre-school to the fourth grade (väitöskirja Jyväskylän yliopistolle, ISBN 951-39-1193-4) 2002. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, teostiedot via Finna, finna.fi. Viitattu 19.4.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainväliset
Kansalliset
Tieteilijät
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Leena_Holopainen&oldid=19722118”