Oppimisvaikeus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Oppimisvaikeus on sellainen yksilöön liittyvä ominaisuus, joka aiheuttaa hankaluuksia esimerkiksi kielellisessä kehityksessä, tarkkaavaisuudessa tai tilan, suunnan ja/tai ajan hahmottamisessa. [1]

Joka neljäs suomalainen kärsii tilastojen mukaan jonkinasteisesta oppimisvaikeudesta[2]. Oppimisvaikeus voi johtua muistitoiminnan häiriöistä, keskittymishäiriöstä tai erilaisesta tavasta oppia, hahmottaa tai käsitellä tietoa. Oppimisvaikeuteen voi liittyä vaikeuksia hahmottaa tilaa tai arvioida ajan kulkua. Oppimisvaikeus on usein perinnöllinen.[1]

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet ovat oppimiseen liittyviä vaikeuksia, jotka ovat erityisiä oppimisvaikeuksia laajempia. Arviolta seitsemän prosenttia väestöstä kärsii laaja-alaisista oppimisvaikeuksista[3]. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet eivät ole niin suuria kuin älylliseen kehitysvammaisuuteen liittyvät oppimisvaikeudet, mutta vaikeuttavat usein merkittävästi ihmisen kykyä suoriutua peruskoulun oppimäärästä, opiskella itselleen ammatti[4] sekä suoriutua työelämän vaatimuksista ja selviytyä arkielämän perusasioista, minkä vuoksi monet tarvitsevat yksilöllistä ohjausta ja räätälöityjä tukipalveluita[5].

Tieto- ja viestintäteknologia oppimisvaikeuksien apuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytöllä on huomattu olevan sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia oppimisvaikeuksiin. TVT saattaa auttaa ehkäisemään syrjäytymistä koulutuspolulta erilaisten pitkäaikaista kiinnostumista ja myönteistä sitoutumista synnyttävien harjoitusten avulla. Lisäksi "kasvoton" viestintä voi auttaa vuorovaikutusongelmista kärsiviä. Verkkoympäristö antaa oppilaalle aikaa rakentaa ajatuksiaan, jolloin suorituspaineet eivät ole kovin suuret. Ongelmia voivat tuottaa sopeutumisongelmat uudenlaisiin oppimisympäristöihin, sillä ne vaativat erilaista toimintaa ja ajattelun joustavuutta.

Oppimisvaikeuksien kannalta on hyvin tärkeää, että oppijat tutustutetaan kunnolla käytettäviin ohjelmistoihin. Tällöin käytetystä teknologiasta saadaan suurin mahdollinen hyöty, eikä oppijan osaaminen ole kiinni teknisistä vaikeuksista.

Oppimisvaikeuksista kärsivien oppilaisen auttamiseksi olisi räätälöitävä oppimisympäristöjä entistä mukautuvammiksi. Oppilaiden itseohjautuvuuden ja itsesäätelytaitojen eritasoisuus voitaisiin tunnistaa ohjelmissa, jolloin se vastaisi "tarkoituksenmukaisesti kunkin yksilön kehitystarpeisiin". [6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Erilaisten oppijoiden liitto ry (esite)
  2. Kimmo Laakso: Heikki Turkka puolustaa erilaisia oppijoita. Helsingin Sanomat 5.7.2016, B 15. http://www.hs.fi/paivanlehti/05072016/ihmiset/
  3. Kysymys heikkolahjaisuudesta Verneri.net
  4. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet: tiedon levittäminen ja kuntoutusmenetelmien kehittäminen. Niilo Mäki instituutti. http://www.nmi.fi/fi/projektit/paattyneet/lov
  5. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet Verneri.net
  6. Järvelä, Häkkinen, Lehtinen: Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. WSOY, 2006. ISBN 951-0-32353-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]