Lebesguen mitta

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Lebesgue-mitta)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lebesguen mitta on reaalilukujen joukon mitta, jota kutsutaan havainnollisuutensa vuoksi myös luonnolliseksi mitaksi. Sen integraali eli Lebesguen integraali on Riemannin integraalin laajennus.

Lebesguen mitalla on useita luonnolliselta tuntuvia ominaisuuksia. Se yhtenee geometrian pituus-, pinta-ala- ja tilavuuskäsitteiden kanssa sikäli, että esimerkiksi reaalilukuvälin Lebesguen mitta on , -neliön mitta on ja -kuution mitta on . Se on siirto- ja kiertoinvariantti, minkä voi tulkita graafisesti niin, ettei joukon asennolla tai sijainnilla ole vaikutusta sen mittaan.

Lebesguen mitta on määritelty kaikille helposti kuviteltaville joukoille. Valinta-aksiooman avulla voidaan kuitenkin todistaa, että on olemassa sellaisiakin :n osajoukkoja, jotka eivät ole Lebesgue-mitallisia. Kaikki sellaiset ovat kuitenkin luonteeltaan hyvin monimutkaisia ja abstrakteja.[1]

Lebesguen mitan määrittely

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lebesguen mitta määritellään Lebesguen ulkomitan kautta, joka on mitta, joka on määritelty mielivaltaisille -ulotteisille reaalilukujen joukoille. Alustavasti on kuitenkin tehtävä joitakin määritelmiä.

Yksiulotteinen avoin väli on perinteiseen tapaan väli

.

-ulotteinen avoin väli on yksiulotteisten avoimien välien karteesinen tulo

.

Kiinnitetään geometriselle mitalle symboli . Jos on -ulotteinen väli, niin sen geometrinen mitta on

.

Lebesguen ulkomitta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos on luonnollinen luku, joukko , niin joukon Lebesguen ulkomitta on

.

on kuvaus .

Yleensä samaistetaan symbolit ja , jos dimensio on yhteydestä selvä.

Lebesgue-mitalliset joukot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukko on Lebesgue-mitallinen, jos

kaikilla joukoilla .

Tämä on niin kutsuttu Carathéodoryn ehto.

-ulotteisten Lebesgue-mitallisten joukkojen joukkoa merkitään symbolilla . Voidaan sanoa, että kaikki helposti kuviteltavat joukot ovat Lebesgue-mitallisia. on sigma-algebra.

Lebesgue-mitallisia joukkoja:

  • -ulotteiset avoimet välit ovat Lebesgue-mitallisia joukkoja
  • jos pätee , niin on Lebesgue-mitallinen
  • numeroituvat joukot ovat Lebesgue-mitallisia
  • avoimet ja suljetut joukot ovat Lebesgue-mitallisia
  • Lebesgue-mitallisen joukon komplementti on Lebesgue-mitallinen
  • Lebesgue-mitallisten joukkojen numeroituvat yhdisteet ja leikkaukset ovat Lebesgue-mitallisia
  • Borel-joukot ovat Lebesgue-mitallisia

Kaikki Lebesgue-mitalliset joukot eivät kuitenkaan ole Borel-joukkoja.

Lebesguen mitta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos joukko on Lebesgue-mitallinen, niin sen Lebesguen mitta on . on siis kuvaus .

Jos dimensio on yhteydestä selvä, merkitään .

Lebesgue-mitalliset funktiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos , niin funktio on Lebesgue-mitallinen, jos on Lebesgue-mitallinen joukko kaikilla avoimilla joukoilla .

Jos , niin funktio on Lebesgue-mitallinen, jos on Lebesgue-mitallinen joukko kaikilla avoimilla joukoilla sekä ja ovat Lebesgue-mitallisia joukkoja.

Lebesgue-mitallisia funktioita:

  • jos on Lebesgue-mitallinen joukko, niin indikaattorifunktio on Lebesgue-mitallinen funktio
  • jos on mitallinen, niin jatkuvat funktiot ovat Lebesgue-mitallisia
  • jos , on Lebesgue-mitallinen funktio , , ja on jatkuva funktio , niin yhdistetty kuvaus on Lebesgue-mitallinen
  • Lebesgue-mitallisten funktioiden välinen summa ja tulo muodostavat Lebesgue-mitallisen funktion
  • jos on Lebesgue-mitallinen funktio ja , niin on Lebesgue-mitallinen funktio
  • jos ja on jono Lebesgue-mitallisia funktioita , niin funktiot
    , , ja
    ovat Lebesgue-mitallisia. Jos lisäksi
    on olemassa, on se Lebesgue-mitallinen

Lebesguen mitan ominaisuuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos on -ulotteinen avoin väli, niin . Lebesguen mitta on siis geometrisen mitan laajennus siinä mielessä, että kaikilla niillä joukoilla, joilla geometrinen mitta on määritelty, on myös Lebesguen mitta ja se on sama kuin geometrinen mitta. Lebesguen mitta on samoin myös Jordanin mitan laajennus.

Jos on jono pareittain erillisiä Lebesgue-mitallisia joukkoja, niin

.

Jos on numeroituva joukko, niin .

Lebesguen mitta on täydellinen mitallisella kentällä .

Lebesguen integraali

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Lebesguen integraali

Lebesguen integraali on mittaintegraali Lebesguen mitan suhteen. Kun määritellään

ja

Lebesgue-mitalliselle funktiolle , ja edes toinen integraaleista tai on äärellinen, voidaan Lebesguen integraali yli mitallisen joukon E määritellä

.

Mikäli

,

sanotaan, että funktio on Lebesgue-integroituva yli joukon E, ja merkitään esimerkiksi . Lebesguen integraali on Riemannin integraalin aito laajennus: Mikäli Riemannin integraali funktiolle on olemassa, Lebesguen integraali antaa saman tuloksen. Lisäksi monille funktioille, jotka eivät ole Riemann-integroituvia, Lebesguen integraali antaa vaivatta modernin analyysin kannalta "oikean" tuloksen. Sanallinen kuvaus Lebesguen integraalin määritelmästä ja ominaisuuksista löytyy täältä.

  1. Lehto, Olli: Differentiaali- ja integraalilaskenta III, s. 67–68. Limes ry, 1979. ISBN 951-745-037-0

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]