Kyokushin

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kyokushin
Kyokushin kaikan.gif
Perustettu 1964
Alkuperämaa Japani
Perustaja(t) Masutatsu Ōyama
Vaikutteet Gōjū-ryū, shotokan
Karatedo.svg
Löydä lisää urheiluaUrheilun teemasivulta

Kyokushin on korealaissyntyisen Sosai Masutatsu Oyaman vuonna 1964 kehittämä karaten tyylisuunta. Se on eräs maailman suurimmista karaten tyylisuunnista. Kyokushin-tyylin ominaispiirteitä ovat kova ja realistinen harjoittelu, sparraus, sekä täydellä kontaktilla käytävät knockdown-ottelut, joissa myös reisiin kohdistuvat alapotkut ovat sallittuja[1]. Lajilla on harrastajia yli 12 miljoonaa yli sadassa maassa.[2] Kyokushinkai tarkoittaa ’’Lopullisen totuuden koulukuntaa/järjestöä’’. Se kuuluu maailmalla viiden suosituimman karatetyylin joukkoon. Kyokushin-karateen kuuluvat erilaiset lyönnit, potkut, tartunnat ja kaadot sekä nivellukot. Kyokushin karate poikkeaa muista karaten tyylisuunnista ottelu- ja harjoitussovelluksiltaan, olemalla suoraviivaisempi, intensiivisempi ja kovempi harjoitusmenetelmiltään. Kyokushin-karate tunnetaankin maailmanlaajuisesti vahvimpana karatena kovien treenimetodien, vaativien vyökokeiden ja täyskontaktiotteluidensa ansiosta.

Kyokushin karatessa vaalitaan vahvasti karaten perinteitä. Kihonia (perustekniikkaa) ja kataa (muotoja) harjoitellaan paljon. Myös ottelu- sekä välineharjoittelu ovat tärkeässä osassa. Kyokushin karatessa pyrkimys on säilyttää alkuperäisen karaten kolme perusasiaa: kihon, kata ja kumite sekä näiden erilaiset sovellukset.

Tyypillinen Kyokushin-karateharjoitus alkaa perustekniikalla ja loppuu otteluharjoitukseen. Perustekniikka pidetään koko karaten perustana. Perustekniikkaa harjoitellaan niin kihon muodossa rivissä kuin kihon ido-geiko muodossa liikkuen ja suorittaen ennalta määrättyjä liikesarjoja. Perustekniikkaa tehdessä jokaisen harjoittelijan pitäisi aina ajatella jokainen lyönti, torjunta ja potku viimeisenä. Harrastajien ja lajin keskeisiä mottoja onkin ”Osu no seishin” – periksiantamattomuus paineen alla tai ”Älä koskaan luovuta”.

Kata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myös kata on tärkeä osa Kyokushin karaten harjoittelua. Kata on ennalta määrätty liikesarja., jossa voidaan harjoitella samanaikaisesti useita eri tekniikkakombinaatioita ja sovelluksia, esim: Torjunta ei ole pelkkä torjunta. Sillä voi myös suorittaa erilaisia kaatoja ja irtautumisia. Katat sisältävät kaikki karaten tekniikat. Katojen ja perustekniikan perusteellinen harjoitteleminen on tärkeää painonsiirron, tasapainon ja vartalon voimantuoton ymmärtämiseksi.

Otteluharjoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjoitus päättyy yleisimmin otteluharjoitukseen. Otteluharjoitus koostuu esimerkiksi otteluliikkumisen, ottelutekniikan ja otteluosaamisen harjoittelemisesta sekä muista erilaisista otteluharjoitteista. Otteluharjoitteluun kuuluvat ippon ja sanbon kumite (yhden ja kolmen askeleen ottelu), jossa vastustaja suorittaa yhden tai kolmen hyökkäyksen sarjan perustekniikalla tai ottelutekniikalla, ja puolustaja torjuu ja suorittaa vastahyökkäyksen. Useimmiten ippon ja sanbon kumite harjoitus suoritetaan ennalta sovitusti, joko kumite dachissa tai zenkutsu dachissa.

Tästä edetään kihon kumiteen, jossa suoritetaan otteluasennossa ennalta sovittuja liikesarjoja tai yksittäistä tekniikkaa joko ilmaan tai pistehanskoihin ja potkutyynyihin. Sitten siirrytään yakusoku- ja tanshiki-kumiteen. Yakusoku-kumitessa harjoitellaan parin kanssa ennalta sovittuja hyökkäyksiä ja torjuntoja. Tanshiki-kumitessa otetaan sparria rajatuin tekniikoin. Viimeisenä harjoittelumuotona on jiyu-kumite (vapaaottelu), jossa kaikkia oppimiaan tekniikoita saa käyttää vapaasti ennalta määrätyin ottelusäännöin.

Knockdown-ottelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi keskeinen kuvan muokkaaja sille, että Kyokushin karatea pidetään vahvimpana karatena on tyylisuunnalle tyypillinen suojitta käytävä knockdown –ottelu, joka poikkeaa huomattavasti totutummasta kilpa-karaten pisteottelusäännöstöstä. Kyokushin karatessa kilpaottelut käydään knock down -säännöstöllä, joka oli Oyaman mielestä ainut todellinen tapa mitata otteluosaamista. Ottelut käydään suojitta ja hanskoitta täydellä kontaktilla. Lyönnit otteluissa päähän ovat kiellettyjä, koska Oyamasta tyrmäykset päähän kohdistuneista lyönneistä olivat liian helppoja ilman hanskoja, mutta sen sijaan potkut jalkoihin ja päähän ovat sallittuja.

Knockdown-ottelumuoto aiheuttaa usein myös ristiriitaisia tulkintoja itse tyylisuunnasta. Kyokushin voidaankin jakaa kahteen toisiaan tukevaan osa-alueeseen; Tuornament-style (mm. knockdown-ottelut) sekä Kyokushin style. Kyokushin karatessa harjoitellaankin myös aktiivisesti päälyönnein ja joskus saatetaan ottaa pelkkää nyrkkeilyä otteluharjoituksissa. Kyokushin karatessa harjoitellaan useimmiten ottelua knock downin, dojo fightin ja nyrkkeilyn säännöstöllä ennalta sovitulla kontaktilla. Kontaktia säädellään tason mukaan.[3].

Järjestöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oyaman kuoltua alkoi syntyä useita eri Kyokushin järjestöjä Japanissa ja sen ulkopuolella.

International Karate Organization[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälisesti alkuperäisen järjestön nimeä kantavat kolme järjestöä.

  • IKO Kyokushinkaikan "Sosai", johtaa Mas Oyaman tytär, Kurstina Oyama, jolla on myös oikeusistuimen mukaan oikeus käyttää Mas Oyama's Honbua.
  • IKO1 Kyokushinkaikan "Matsui-Ha" tai "Ichi-Geki", johtaa Shokei (Akiyoshi) Matsui
  • IKO3 Kyokushin Kaikan, johtaa Yoshikazu Matsushima
  • IKO4 Kyokushin Kai Kan, johtaa Toru Tezuka
  • IKO5 Kyokushinkaikan, All Japan Kyokushin Union tai Kyokushin Rengōkai, johtaa Yasuhiro Shichinohe.

Muut japanilaiset järjestöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut japanilaiset Kyokushin järjestöt, jotka eivät käytä virallista "IKO" ja "Kyokushinkaikan" nimeä.

  • WKO (World Karate Organization) ShinKyokushinkai, johtaa Kenji Midori.
  • International Honbu, Kyokushin Shogakukai Foundation, Kyokushin-Kan, johtaa Hatsuo Royama.

Muut järjestöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • IFK (International Federation of Karate), Kyokushin, perustanut entinen IKO jäsen Steve Arneil.
  • IBK (Kyokushin Budokai), perustanut entinen IKO jäsen Jon Bluming.
  • IKU (International Kyokushin Union), perustanut entinen IKO jäsen David Farzinzad.
  • IKA (International Kyokushinkai Association), perustanut entinen IKO jäsen Carllos Costa.
  • IKKF (International Kyokushinkai Karate Federation), perustanut entinen IKO jäsen Teyub Azizov.
  • KWU (Kyokushin World Union) ShinKyokushin, 12. lokakuuta 2011 perustettu järjestö.
  • IBKO (International Budo Karate Organization), 21. marraskuuta 2011 perustettu Tomokichi Anzain johtama järjestö.

Vyöarvot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvo Väri
Mukyu Valkoinen
10. kyu Oranssi
9. kyu Oranssi, valkoinen raita/natsa
8. kyu Sininen
7. kyu Sininen, valkoinen raita/natsa
6. kyu Keltanen
5. kyu Keltanen, valkoinen raita/natsa
4. kyu Vihreä
3. kyu Vihreä, valkoinen raita/natsa
2. kyu Ruskea
1. kyu Ruskea, valkoinen raita/natsa
1-10. dan Musta

Turnauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa kyokushin on melko tuntematon laji, mutta seuroja löytyy ainakin Helsingistä, Liedosta, Torniosta ja Turusta sekä Jyväskylästä. Kaikki Suomen seurat ovat pääosin eri liittojen jäseniä, ainoastaan Jyväskylän seura ja Liedon seura kuuluvat saman liiton alle.

Tunnettuja harrastajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet kyokushin-ottelijat, kuten Andy Hug, Francisco Filho ja Nicholas Pettas ovat saavuttaneet menestystä K-1-pystyottelukilpailuissa. Vapaaottelussa kenties tunnetuin kyokushinin edustaja on kanadalainen UFC:en välisarjan entinen maailmanmestari Georges St-Pierre, sekä UFC:n entinen raskaansarjan mestari Bas Rutten.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]