World Open Karate Championship

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
World Open Karate Championship
Laji Kyokushin
Perustettu 1975
Toimitusjohtaja Akiyoshi Matsui
Hallitseva mestari Venäjä Oleksandr Jeremenko
Eniten mestaruuksia Japani Makoto Nakamura (2)

World Open Karate Championships on joka neljäntenä vuotena Tokiossa käytävä Kyokushin maailmanmestaruuskilpailut. Sitä on järjestetty vuodesta 1975 lähtien ja se käydään avoimessa painoluokassa. Perustaja Mas Oyaman kuoltua 1994 Kyokushinin järjestö IKO hajosi useiksi muiksi järjestöiksi, kuten IKO 2 ja IKO 3. Sen myötä kuudennesta turnauksesta lähtien järjestöt ovat pitäneet omalla nimellä World Open turnauksia. Turnaus kestää kolme päivää, sillä osallistujia on lähes kaksisataa noin sadasta eri maasta. Ensimmäisissä kilpailuissa osallistujia oli 128 kolmestakymmenestäkahdesta eri maasta. Sitä vastoin viidensissä kilpailuissa osallistujia oli 205, 112 eri maasta.[1]

Säännöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ottelut kestävät alukierroksilla kaksi minuuttia, jonka jälkeen neljä kulmatuomaria ja päätuomari antavat pisteensä voittajalle. Mikäli pisteet menevät tasan jatketaan kahdella yksittäisellä jatkoerällä, kunnes voittaja on saatu selville. Mikäli vastustaja saa yhden puolipisteen eli wazarin ja otteluaika menee umpeen julistetaan hänet voittajaksi. Sitä vastoin kahdesta puolipisteestä saa täyden pisteen eli ipponin, jonka jälkeen ottelu päättyy. Täyden pisteen saa sitä vastoin mikäli tyrmää vastustajansa tai osuman jälkeen vastustaja näyttää kipua ja kaatuu maahan yli kolmen sekunnin ajaksi. Turnauksen edetessä 32 parhaan joukkoon, ottelun kesto nousee kolme minuuttiin. Ottelut käydään täyskontaktina, jossa ei käytetä ollenkaan suojia. Säännöissä kuitenkin kielletään lyönnit päähän, eikä esimerkiksi vastustajaa saa lyödä ns. veitsikädellä kaulaan tai kasvoihin. Potkut nivusiin ovat myös kiellettyjä, jotka muussa tapauksessa johtavat hylkäykseen. Vastustajaa ei saa tarttua myöskään karatepuvusta eli gistä, jonka myötä heitot ovat kiellettyjä. Päällä ei saa myös osua toista kasvoihin.[2]

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Kultaa Hopeaa Pronssia
1975[2] Japani Katsuaki Sato Japani Hatsuo Royama Japani Joko Nimoniya
1979[2] Japani Makoto Nakamura Japani Keiji Sanpei Yhdysvallat Willie Williams
1984[2] Japani Makoto Nakamura Japani Keiji Sanpei Japani Akiyoshi Matsui
1987[2] Japani Akiyoshi Matsui Sveitsi Andy Hug Japani Akira Masuda
1991[2] Japani Kenji Midori Japani Akira Masuda Japani Horoki Kurosawa
1995[2] Japani Kenji Yamaki Japani Hajime Kazumi Brasilia Francisco Filho
1999[2] Brasilia Francisco Filho Japani Hajime Kazumi Venäjä Alexander Pitchkounov
2003[3] Japani Hitoshi Kiyama Venäjä Sergei Plehanov Brasilia Ewerton Teixeira
2007[4] Brasilia Ewerton Teixeira Tšekki Jan Soukup Armenia Arthur Hovhannisyan
2011[5] Venäjä Tariel Nikoleishvili Brasilia Ewerton Teixeira Venäjä Goderzi Kapanadze
2015 Bulgaria Zahari Damyanov Ranska Djema Belkhodja Venäjä Darmen Sadvokasov
2019 Japani Mikio Ueda Venäjä Oleksandr Jeremenko Venäjä Andrei Luzin
2023[6] Venäjä Oleksandr Jeremenko Japani Kaito Nishimura Venäjä Andrei Luzin
2027

Mitalitaulukko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Maa Kultaa Hopeaa Pronssia Yhteensä
1  Japani 8 7 4 19
2  Venäjä 2 2 5 9
3  Brasilia 2 1 2 5
4  Bulgaria 1 0 0 1
5  Sveitsi 0 1 0 1
 Tšekki 0 1 0 1
 Ranska 0 1 0 1
8  Yhdysvallat 0 0 1 1
 Armenia 0 0 1 1

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi
Paras taisteluhenki Paras tekniikka Tameshawari Paras nuoriottelija
1975
Yhdistynyt kuningaskunta Howard Collins (19)[7]
1979
Yhdysvallat Willie Williams (26)[7]
1984
Japani Akira Masuda (29)[7]
1987
Angola Jeoffrey Cebekulu Japani Kenji Midori Ruotsi Michael Lehner (22)[8]
1991
Brasilia Francisco Filho Yhdistynyt kuningaskunta Michael Thompson Japani Kiyofumi Abe (24)[7]
1995
Japani Hiroki Kurosawa Japani Ryū Narushima Papua-Uusi-Guinea Walter Schnaubelt (29)[7]
1999
Japani Tatsuya Fukuda Japani Ryū Narushima Bulgaria Emil Kostov (25)[7]
2003
Bulgaria Emil Kostov
Japani Hiroyuki Kidachi
Japani Masafumi Tagahara Venäjä Sergei Plehanov (29)[7]
2007
Japani Tatsuya Murata Armenia Arthur Hovhannisyan Venäjä Letši Kurbanov (31)[7]
2011
Venäjä Goderzi Kapanadze Japani Yuta Sawamura Bulgaria Zahari Damjanov (24)[7]
2015
Venäjä Ašot Zarinjan Japani Yuta Takahashi Venäjä David Sarkhosyan (25)[7] Japani Kenta Nanbara
2019
Japani Ryunosuke Hoshi
Venäjä Ašot Zarinjan
Venäjä Konstantin Kovalenko Venäjä Ilja Karpenko (28)[7] Brasilia Icaro Nascimento
2023
Japani Shintaro Okabe Japani Daiki Yamagami
Japani Takumi Sato
Venäjä Danil Goryushkin (28) Bulgaria Bogomil Kostov

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. World Open Tournament kyokushinresults.com Viitattu 31.5.2017 (englanniksi)
  2. a b c d e f g h World Open Tournaments Kyokushinkai kyokushincanada.com Viitattu 23.8.2016 (englanniksi)
  3. 8th World Open Karate Tournament Tokyo 2003 kyokushin-world.org Viitattu 23.8.2016 (englanniksi)
  4. 9th World Open Karate Tournament Tokyo 2007 kyokushin-world.org Viitattu 23.8.2016 (englanniksi)
  5. The 10th World Open Karate Tournament Report kyokushinkaikan.org 7.11.2015 Viitattu 23.8.2016 (englanniksi)
  6. Результаты 13-го абсолютного чемпионата мира по каратэ киокушинкай superkarate.ru 19.11.2023 Viitattu 21.11.2023 (venäjäksi)
  7. a b c d e f g h i j k Tameshiwari records at the World Open Karate Championships superkarate.ru 24.7.2020 Viitattu 28.7.2022 (englanniksi)
  8. The 4 th World Open Championship’s Tameshiwari: Redressing Historical Injustice superkarate.ru 30.7.2020 Viitattu 2.1.2022 (englanniksi)