Kurion

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kurion
Κούριον
Kurionin arkeologista aluetta.
Kurionin arkeologista aluetta.
Sijainti

Kurion
Koordinaatit 34°40′00″N, 32°53′04″E
Valtio Kypros
Paikkakunta Akrotíri / Episkopí, Limassol
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Kypros
Aiheesta muualla

Commons-logo.svg Kurion Commonsissa

Kurion (m.kreik. Κούριον, Kūrion tai Kourion, lat. Curium/Curias) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kyproksen saarella.[1][2][3] Se sijaitsi noin kaksi kilometriä länteen nykyisestä Episkopísta. Kaupungin arkeologinen alue sijaitsee Isolle-Britannialle kuuluvan Akrotírin tukikohta-alueen sisäpuolella.[4]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurion sijaitsi Kyproksen lounaisrannikolla noin 25 kilometriä länteen Amathuksesta ja noin 16 kilometriä länteen nykyisestä Limassolista. Kaupungin lähellä virtasi Lykos-joki.[2][3] Kurionin kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen suurikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu yli 500 neliökilometriä.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Apollon Hylateen temppelin ja pyhäkön raunioita.

Kurion oli yksi Kyproksen vanhoista kuningaskunnista. Kreikkalaisen perinteen mukaan sen perustivat Argoksesta tullee asuttajat. Arkeologisten löytöjen perusteella seudulla on ollut mykeneläistä asutusta 1300-luvulla eaa.[2][5] Kaupunki saattaa olla sama kuin egyptiläisissä lähteissä 1100-luvulla eaa. esiintyvä Kir. Assyrialaisissa lähteissä se esiintyy puolestaan 600-luvulla eaa. nimimuodossa Kuri.[2] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Kūrieus (Κουριεύς).[3]

Kurion liittyi aluksi Joonian kapinaan Persian valtaa vastaan vuosina 499–498 eaa. kaupungin kuninkaan Stasanorin johdolla, ja taisteli kreikkalaisten puolella. Salamiin tasangolla vuonna 498 eaa. käydyssä taistelussa Stasanor kuitenkin petti kreikkalaiset ja vaihtoi Persian puolelle, ja persialaiset voittivat taistelun tämän ansiosta. 300-luvulla eaa. Kurionin kuninkaana toimi Pasikrates, joka osallistui laivoillaan Aleksanteri Suuren hyökkäykseen Tyrokseen vuonna 332 eaa.[1][2]

Kurion kukoisti vielä hellenistisellä ja roomalaisella kaudella. Se kärsi tuhoja maanjäristyksissä vuosina 332 ja 342 jaa., mutta rakennettiin uudelleen. Varhaiskristillisellä kaudella Kurion toimi piispanistuimena. Sen piispa Filoneides kärsi marttyyrikuoleman Diocletianuksen aikana 284–305 jaa. Myöhempi piispa Zenon oli keskeisenä vaikuttajana saamassa Kyproksen kirkolle itsenäisen aseman Efesoksen kirkolliskokouksessa vuonna 431. Kaupunki hylättiin arabien hyökkäyksen vuonna 647 eaa. jälkeen.[2]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niin kutsutun Eustolioksen talon lattiamosaiikkeja.

Kurionin yläkaupunki oli rakennettu luoteis-kaakkoissuuntaiselle kukkulalle lähelle merta. Kaupunki oli ympäröity muurein, joista on kuitenkin säilynyt vain vähän. Kaupungilla ei ole ollut erityisen hyvää satamaa, mutta meressä kaupungin länsipuolella on aallonmurtajan jäänteitä.[2]

Niin kutsutun Gladiaattorien talon toinen gladiaattorimosaiikki.

Akhilleuksen talo

Akhilleuksen taloksi kutsuttu rakennus sijaitsee kaupungin pohjoisosassa lähellä nykyistä LimassolPáfos-valtatietä. Sen keskellä oli pylväikköpiha, jonka sivuilla oli huoneita ja pohjoissivulla porttiikki eli pylväikkösisäänkäynti. Talo on saanut nimensä portiikkia koristavasta lattiamosaiikista, joka esittää Akhilleusta Skyroksen saarella Lykomedeen hovissa pukeutuneena neidoksi. Toisessa mosaiikissa kotka sieppaa Ganymedeen Olympos-vuorelle.[2]

Gladiaattorien talo

Gladiaattorien taloksi kutsuttu rakennus sijaitsi Akhilleuksen talosta etelään. Se koostui myös keskuspihasta ja useista huoneista. Se on saanut nimensä kahdesta lattiamosaiikista, jotka esittävät gladiaattoreita. Ensimmäisessä kahden gladiaattorihahmon yläpuolella ovat nimet Margareites (ΜΑΡΓΑΡΕΙΤΗΣ) ja Hellenikos (ΕΛΛΗΝΙΚΟΣ). Toisessa kahden gladiaattorin, Lytras (ΛΥΤΡΑΣ) ja Ε... (nimestä vain alkukirjain on säilynyt), keskellä seisoo aseistamaton hahmo, Dareios (ΔΑΡΕΙΟΣ).[2]

Eustolioksen talo

Eustolioksen taloksi kutsuttu rakennus sijaitsee kaupungin kaakkoisosassa lähellä teatteria. Siihen kuului kylpyhuoneisto. Talo on saanut nimensä piirtokirjoituksesta, joka mainitsee Eustolioksen kylpylän rakennuttajaksi.[2]

Teatteri

Teatterin rauniot.

Teatteri sijaitsi Eustolioksen talon länsipuolella. Sen katsomo oli rinteessä lounaaseen merelle päin. Paikalla oli alun perin kreikkalainen teatteri, joka oli rakennettu 100-luvulla eaa. Myöhemmin paikalle rakennettiin roomalainen teatteri, jonka rauniot paikalla ovat. Teatterissa oli tyypillinen puolikaarenmuotoinen katsomo, samoin puolikaarenmuotoinen (alun perin kreikkalaisessa vaiheessa täysympyrä) orkhestra sekä näyttämörakennus. Teatterin katsomoon mahtui noin 3 500 henkeä. Katsomoa on kunnostettu.[2][6]

Stadion

Stadionin jäänteet.

Stadion sijaitsi kaupungin länsipuolella Apollon Hylateen pyhäkön suunnassa. Se oli rakennettu roomalaisella kaudella 100-luvulla jaa. ja säilyi käytössä 300-luvun jaa. lopulle. Stadion oli tyypillinen U-kirjaimen muotoinen stadionrakennus, ja sen kokonaispituus oli 233 metriä ja leveys 36 metriä. Stadionin katsomoon mahtui noin 7 000 henkeä.[2]

Apollon Hylateen pyhäkkö

Apollon Hylateen pyhäkön raunioita.

Apollon Hylateelle omistettu pyhäkkö sijaitsi noin kolme kilometriä kaupungista länteen. Pyhäkköalueella on ollut useita rakennuksia ja rakennusvaiheita alkaen 700-luvulta eaa. Se hylättiin lopullisesti vuosien 332 ja 342 jaa. maanjäristysten jälkeen.[2]

Pyhäkköalueella on kaksi porttia, Pafoksen suunnan portti ja Kurionin suunnan portti. Niiden välissä on ollut pitkä doorilaista tyyliä edustanut pylväshalli. Sen eteläpuolella on viisihuoneinen rakennus, josta ainakin osa oli roomalaiselta ajalta, tarkemmin keisari Trajanuksen ajalta vuodelta 101 jaa. Rakennus on mahdollisesti tarkoitettu votiivilahjoille tai pyhiinvaeltajien majoittamiseen.[2]

Varsinainen Apollonin pyhäkkö sijaitsee alueen pohjoisosassa. Siellä oli Apollonin temppeli, jolle johti kivetty katu. Temppelissä oli neljän pylvään portiikki, pronaos ja opisthodomos. Pyhäkköalueen itäosassa oli kylpylä ja kaakkoisosassa palaistra, jonka keskiössä oli peristyylipiha.[2]

Muut rakennukset ja rakennelmat

Piirtokirjoitusten perusteella Kurionissa on ollut Afroditelle, Dionysokselle, Heralle ja heeros Perseutaalle omistetut pyhäköt sekä gymnasion, mutta näitä ei ole löydetty. Demeterille ja Korelle omistettu pyhäkkö on löydetty stadionin itäpuolelta. Kaupungin hautausmaita on löydetty sen itä- ja eteläpuolelta. Varhaiskristillisen ajan löytöihin kuuluvat basilikakirkon rauniot.[2]

Esinelöydöt

Kurionista tehdyt esinelöydöt ovat Episkopín paikallisessa museossa sekä Kyproksen museossa Nikosiassa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”1016 Kourion”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p q Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KOURION Cyprus”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  3. a b c Smith, William: ”Curium”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  4. Kourion Pleiades. Viitattu 1.2.2018.
  5. Herodotos: Historiateos 5.113; Strabon: Geografia 14.683.
  6. Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Iacovou, M. (toim.): A Guide to Kourion. Guides to Archaeological Sites and Monuments. The Department of Antiquities of Cyprus, 1987. ISBN 978-9963-42-006-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]