Kunnan-Antti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kunnan-Antti eli saamelaisittain Ingan-Antin Antti eli virallisesti Antti Aikio, myöhemmin Avaskari, pitäjäneuvos, (8. elokuuta 1896 Inari19. syyskuuta 1967 Helsinki), oli inarilainen saamelainen kunnallisvaikuttaja.[1]

Erään samannimisen henkilön rötöstelyjen vuoksi hän muutti sukunimekseen Avaskari, jotta toisen rikokset eivät olisi tulleet yhdistetyksi häneen.[2]

Sukutausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan-Antin isovanhemmat isän puolelta olivat kalastajasaamelainen, metsästäjä Antti Mikkelinpoika Aikio (1847–1877) ja Inka (Leski-Matin) Aikio, myöh. Sarre, o.s. Valle (1855–1937), joka samoin oli kalastajasaamelainen.[3] Termi kalastajasaamelainen viittaa inarinsaamelaisiin.

Kunnan-Antin isä oli talokas, kalastaja ja poronhoitaja Antti Antinpoika (Ingan Antti) Aikio (1874–1949), joka oli kotoisin Paatsjoen Ulkuniemestä. Nuorena miehenä hän lähti töihin Norjan Pykeijaan, missä hän tapasi tulevan vaimonsa, Aili Andreaksentytär Palton (1873–1952), joka oli kotoisin Väylän Palttoniemestä. Kun Aili tuli raskaaksi, he menivät naimisiin vuonna 1896 ja asettuivat asumaan Ailin kotitaloon Palttoniemeen, josta he ostivat itselleen puolet. Antti Antinpoika Aikio toimi monissa kunnallisissa luottamustehtävissä.[4]

Toiminta kunnan palveluksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Inarin kunnan esimies Matti Lehtola piti Kunnan-Anttia nuorena lahjakkaana ihmisenä, ja tästä syystä tämä koulutti hänestä itselleen seuraajan.[5]

Hänet valittiinkin kunnan esimieheksi vuonna 1919, ja hän toimi tässä tehtävässä vuoteen 1938 saakka. Tänä aikana hän kävi kirjurin kurssin Helsingissä vuonna 1924 sekä myöhemmin muita kunnallisalan kursseja.

Vuonna 1938 hänet kutsuttiin johtajaksi Pohjoismaiden Yhdyspankin uuteen konttoriin Ivaloon. Hän kuitenkin jatkoi kunnallislautakunnan puheenjohtajana vuoden 1951 loppuun ja tämänkin jälkeen kunnallisissa luottamustehtävissä: kunnallisvaltuuston puheenjohtajana 1954–1956 ja jäsenenä 1961–1964, sekä kunnallishallituksen puheenjohtajana 1954–1956 ja jäsenenä 1959–1964. Hänellä oli myös eri lautakuntien jäsenyyksiä vuosina 1946–1967.

Hän oli myös kunnan edustajana Maalaiskuntien Liitossa, eri kuntainliitoissa ja Lapin Maakuntaliitossa. Hän pyrki myös useita kertoja kansanedustajaksi ja presidentin valitsijamieheksi, mutta ei tullut valituksi.[6]

Koulutusasioissa sodan jälkeen Kunnan-Antti oli sitä mieltä, että valtion piti vastata koulujen ylläpidosta myös saamelaisalueella. Veli-Pekka Lehtolan (2012) mukaan hän näyttäisi olleen samalla kannalla kuin Inarin kirkkoherra Aho, joka oli ilmoittanut Lapin sivistysseuralle, etteivät häntä kiinnostaneet lainkaan lappalaisten “oma-koulu-hankkeet”.[7]

Perhe ja lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan-Antti oli naimisissa Anna Katri Pekantytär Aikion (1900–1941) kanssa vuodesta 1922 lähtien, mutta he erosivat vuonna 1934. Toisen avioliiton hän solmi v. 1936 Elsa Maria Aikion (1907–1995) kanssa.[8] Toinen avioliitto oli lapseton, mutta ensimmäisestä avioliitosta oli Kunnan-Antilla seuraavat lapset:[9]

  • Tellervo Aikio (myöh. Pietilä), s. 1922.
  • Aili Aikio (myöh. Soininen), s. 1923.
  • Eero Aikio (myöh. Avaskari, 1927–2009), pankin kamreeri.
  • Rauna Aikio (myöh. Avaskari, myöh. Kaukovalta), s. 1928.

Vaikka Kunnan-Antin puolisot olivat saamelaisia, perheen lapset kasvatettiin suomenkielisiksi.[10] Veli-Pekka Lehtola kirjoittaa, että myös kunnan asioita hoitaessaan hän oli omaksunut näkemyksen, jonka mukaan “kaikkien kuntalaisten etu oli tärkeämpi kuin saamelaisten erityisedut”.[11] Edellä mainitut seikat sekä sukunimen vaihtaminen saamelaisesta suomalaiseksi viittaavat siihen, että Kunnan-Antti oli suuressa määrin hylännyt oman saamelaisen taustansa.kenen mukaan?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaukovalta 2015: 38.
  2. Lehtola 2012: 203.
  3. Kaukovalta 2015: 22.
  4. Kaukovalta 2015: 22, 27–28.
  5. Lehtola 2012: 44–45.
  6. Kaukovalta 2015: 38–39.
  7. Lehtola 2012: 412.
  8. Kaukovalta 2015: 39–40.
  9. Kaukovalta 2015: 40, 59.
  10. Lehtola 2012: 434.
  11. Lehtola 2012: 456.
  12. Kaukovalta 2015: 59.