Korkun kieli
| Korku | |
|---|---|
 Mundakielten levinneisyys Intiassa; korku läntisimpänä. |
|
| Oma nimi | कोरकू |
| Tiedot | |
| Alue | Keski-Intia (Madhya Pradesh, Maharashtra) |
| Puhujia | 727 133 (2011) |
| Kirjaimisto | devanagari |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | austroaasialaiset kielet |
| Kieliryhmä | mundakielet |
| ISO 639-3 | kfq |
Korku on keskisessä Intiassa Madhya Pradeshin ja Maharashtran osavaltioissa asuvien korkujen puhuma mundakieli. Kielen puhuma-alue on joka puolelta gondien dravidaheimon ympäröimä, ja kielen lähimpiä sukulaisia puhutaan Intian itäosissa. Korku on läntisin austroaasialainen kieli.
Korkut ovat läheisissä yhteyksissä nihaleihin, joista monet ovat perinteisesti asuneet korkujen kanssa samoissa kylissä. Korkua puhuu noin 200 000 ihmistä lähinnä eteläisessä Madhya Pradeshissa Khandwan, Hardan, Betulin ja Hoshangabadin piirikunnissa sekä kolmessa piirikunnassa Pohjois-Maharashtrassa (Amravati, Buldana, Akola). Puhujien määrä on vähenemässä, ja kieli korvautuu vähitellen hindillä. Tämän vuoksi Unesco on luokitellut kielen uhanalaiseksi.
Nimen etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimi Korku on peräisin ilmauksesta Koro-ku (-ku on monikko); sanan Koro merkitys on 'henkilö, korkuyhteisön jäsen' (Zide 2008).
Murteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korkun kielellä on kaksi murretta:
- Kurkua puhutaan lännessä, ja suurin osa käytettävissä olevista tiedoista koskee Melghatin alamurretta. Toinen alamurre on Betul-Hoshangabadin murre. Hoshangabadin Lahi-murre on merkittävä kaksikon puuttumisen vuoksi.
- Muwasia (Mowasi, Mawasi) puhutaan edellisen itäpuolella, mm. Chhindwaran piirikunnassa Koillis-Maharashtrassa.
Äänteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vokaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korkussa on kuusi tavallista (a, e, i, o, u, ɨ) ja kaksi nasalisoitunutta (ɪ̃, ʊ̃) vokaalia.
Konsonantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korkussa on 22 konsonanttia.
| Bilabiaalit | Alveolaarit | Retrofleksit | Palataalit | Velaarit | Glottaalit | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| tavallinen | aspiroitu | plain | aspiroitu | plain | aspiroitu | |||||
| Klusiilit | soinniton | p | pʰ | t | tʰ | c | k | kʰ | ʔ | |
| soinnillinen | b | d | dʰ | ɟ | g | gʰ | ||||
| Frikatiivit | s | |||||||||
| Nasaalit | m | n | ŋ | |||||||
| Approksimantit | l | j | ||||||||
| Tremulantit | ɾ | ɽ | ||||||||
Kielioppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Substantiivit voivat olla suvultaan joko maskuliineja, feminiinejä tai neutreja. Suomen tavoin adjektiivit sijoitetaan ennen substantiiveja, joihin ne viittaavat.
Kirjoitusjärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korkua kirjoitetaan devanagari-kirjoituksen balbodh-muunnoksella, jota käytetään myös marathin kirjoittamiseen.
Uhanalaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Voimakkaammat valtakielet, kuten hindi, ovat heikentäneet korkun asemaa ja kieltä pidetään uhanalaisena. Hindin ja muiden Intian valtakulttuurien vaikutus ei koske vain kieltä, vaan myös korkujen perinteisiä tapoja ja kulttuuria. Muutamat ryhmät ovat onnistuneet kielensä säilyttämisessä, kuten Vindhya-vuorten Potharia Korku.
Vuoden 2001 väestönlaskennassa 574 481 ihmistä ilmoitti korkun luontaiseksi kielekseen.
