Korkut
| Korkut | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
.jpg) Korkuperhe |
|||||||
| Väkiluku | 995 399 (2011) | ||||||
|
Merkittävät asuinalueet
|
|||||||
| Kielet | korku, marathi, hindi | ||||||
| Uskonnot | hindulaisuus | ||||||
Korkut ovat Intiassa elävä etninen ryhmä, jonka pääasialliseen asuma-alueeseen kuuluvat Khandwan, Burhanpurin, Betulin ja Chhindwaran piirikunnat Madhya Pradeshissa ja Maharashtran tiikerireservaatin ympäristö. He puhuvat korkun kieltä, joka kuuluu mundakieliin ja jota kirjoitetaan devanagarilla. He ovat yksi Intian hallituksen virallisesti tunnustamista rekisteröidyistä heimoyhteisöistä.
Etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimi ”Korku” on peräisin sanoista koro ja ku, joista edellinen merkitsee henkilöä, jälkimmäinen puolestaan elävää. Yhdessä sanat koro ja ku merkitsevät suunnilleen "elävää yhteisön jäsentä". Korkut kuuluvat mundakansoihin, mutta heidän lähimmät naapurinsa ovat dravidakieltä puhuvat gondit. Korkujen uskotaan olleen alun perin metsästäjä-keräilijöitä, jotka asuivat Satpuravuorten metsissä Tapti-joen molemmin puolin.
Asuminen ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korkut asuvat pienissä ryhmissä mökkejä, jotka on valmistettu ruohosta ja puusta. Jokaisessa kotitaloudessa on korotettu lavamainen rakenne talon etupuolella. Sitä käytetään erilaisten maatilatuotteiden, kuten karjanrehun, varastointitilana. Heidän tyypillinen juomansa on Madhuca longifolia -puun kukista valmistettu viina, jota tehdään melkein kaikissa taloissa. Korkuista 97 prosenttia asuu maaseudulla, ja heidän tärkein elinkeinonsa on maanviljely.
Vaikka sekä korkut että gondit elävät metsissä, he ovat myös erinomaisia maanviljelijöitä, ja Madhya Pradeshin Betulin piirikunnan Bhainsdehin tehsilissä he ovat olleet edelläkävijöitä perunan ja kahvin viljelyssä. Perinteisissä Hari- ja Jitori-juhlissa he juhlivat kuukauden mittaista istutuskampanjaa. Tällä tavoin he torjuvat aliravitsemusta ja ympäristön pilaantumista.
Korkuilla on ainutlaatuinen ja omaperäinen kulttuuri, johon kuuluu rikas perintö vanhoista uskomuksista, perimätiedosta ja tavoista. Yhteisön perinteinen, Korku Panchayat -nimellä tunnettu edustuselin löytyy edelleen monista kylistä. Panchayatin jäseniä johtavat Patelina tunnettu päällikkö, padihar eli pappi ja kotwar eli vartija sekä kymmestä kahteentoista Panch-nimisen yhteisön miespuolista jäsentä. Sillä on merkittävä rooli perinteisissä tilaisuuksissa, kuten juhlissa, avioliitoissa ja sekä kylänsisäisten että kylienvälisten konfliktien ratkaisemisessa. Köyhyydestä, nälästä, aliravitsemuksesta ja rahanostajien ja kauppiaiden laajamittaisesta hyväksikäytöstä tunnettu yhteisö kohtaa jokapäiväisessä elämässään lukuisia sosioekonomisia haasteita osittain huonojen luonnonvarojen vuoksi. Vaikka maatalous on useimpien korkujen ensisijainen elinkeino, monet heistä ansaitsevat toimeentulonsa kausiluonteisesti maataloustyöntekijöinä.
