Kivalo
Kivalo tai Kivalot on noin sadan kilometrin mittainen vaarajono Suomen Lapissa. Se alkaa Perämeren rannikolta Kemin ja Simon väliseltä alueelta ja ulottuu aina itäiseen Lappiin Ylä-Kemijoen varteen saakka. Korkeimmillaan vaarojen huiput yltävät jopa 300 metrin korkeudelle merenpinnasta. Kivalon luonto on vaihtelevaa. Hietaperänkankaalla on pohjoissuomalaista mäntymetsää ja Kaihuavaarassa Rovaniemen alueella koivikkoa.
Kivalon alueella on tehty metsäntutkimusta vuodesta 1918, ja Metlalla on siellä tutkimusmetsä.[1]
Kivalon vaarajono on nykyisin pääosin retkeily- ja vapaa-ajanviettokäytössä. Muun muassa Simon kunnassa sijaitsevalta Martimoaavalta johtaa Kivaloille noin kolmentoista kilometrin mittainen patikkareitti.[2] Vaarajonon koillisosassa on myös kaksi luonnonsuojelualuetta. Martimoaavan–Lumiaavan–Penikoiden soidensuojelualueseen kuuluu vaaramuodostelman osista Penikat.
Kivalon alueella oli joskusselvennä 1980–1990-lukujen aikana hiihtokeskus, mutta se lopetti toimintansa 1990-luvun alun lamakauteen.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kivalon tutkimusmetsä - Jylhiä metsiä, korkeita vaaroja Metla. Arkistoitu 22.3.2014. Viitattu 22.3.2014.
- ↑ Kivalon ulkoilureitti Peräpohjolan ulkoilureitistöt. Arkistoitu 22.3.2014. Viitattu 22.3.2014.
| Kylät ja alueet | |
|---|---|
| Vesistöt | |
| Muuta Simoon liittyvää |