Kirsti Mäkinen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kirsti Mäkinen

Kirsti Eva-Maria Mäkinen (o.s. Mänty, 18. heinäkuuta 1939 Tampere24. marraskuuta 2016 Helsinki)[1] oli suomalainen tietokirjailija, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, toimittajien ja opettajien kouluttaja. Hänet tunnetaan suosittuna puhujana ja kirjoittajana sekä monipuolisena toimijana kulttuurijärjestöissä. Hän sai kouluneuvoksen arvonimen 1998.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkinen kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen Yhteiskoulusta 1957. Hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1962 (maisteri 1964) ja lisensiaatiksi 1969. Mäkinen toimi opettajana muun muassa Tehtaanpuiston yhteiskoulussa, Helsingin yksityislyseossa ja Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa 1963–2002. Lisäksi hän on työskennellyt Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden vt. assistenttina ja vt. lehtorina sekä Ylioppilastutkintolautakunnan apujäsenenä 1982–2009.

Mäkinen on toiminut Sanoman toimittajakoulun luennoitsijana 1976–89 ja avustajana useassa sanomalehdessä.

Mäkinen oli yksi WSOY:n kirjallisuussäätiön palkinnon saajista vuonna 2012. Palkinto on tunnustus merkittävästä työstä kotimaisen kirjallisuuden ja lukuharrastuksen edistämisessä.[2]

Tunnustukset ja palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkisen vanhemmat ovat myyntipäällikkö Kaarlo Mänty ja Martha o.s. Eriksson. Hän oli naimisissa toimistopäällikkö Erkki Mäkisen kanssa vuodesta 1962 alkaen tämän kuolemaan asti 1986. He saivat neljä lasta, joista yksi on kuollut.

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirsti Mäkinen lukee kirjaansa Kruunupäinen käärme ja muita Suomen kansan tarinoita Kirjan ja ruusun päivänä Helsingissä 2012
  • Pulpetin henki. Opettajan muistelmat. 2015. Otava. ISBN 978-951-1-26903-8
  • Topeliuksen joulu. 2015. WSOY. ISBN 978-951-0-40314-3
  • Topeliuksen lukemisia lapsille. Kuvitus Risto Suomi. 2013. WSOY. ISBN 978-951-0-39602-5
  • Kruunupäinen käärme ja muita Suomen kansan tarinoita, 2012. Otava.
  • Lollot ja kollot. Suomalaista naapurihuumoria, 2007. Otava.
  • Sammon sanat. Kalevalan sitaattisanakirja selityksineen, 2004. Otava.
  • Mäkinen, Kirsti & Uusi-Hallila, Tuula: Minna Canth: Taiteilija ja taistelija. Laatukirjasto. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27673-1.
  • Suomen lasten Kalevala. Kertonut Kirsti Mäkinen. Kuvittanut Pirkko-Liisa Surojegin. Helsingissä: Otava, 2002. ISBN 951-1-17468-1. Käännetty japaniksi ja englanniksi.
  • Mäkinen, Kirsti: Ajattelen kynälläni: Esseitä, kirjoituksia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 718. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997. ISBN 951-746-080-5.
  • Kirjoittajan opas (Riitta Korhosen kanssa), 1980. WSOY.
  • Lukion äidinkieli 1–3 (työryhmä), 1975–80, Uuden lukion äidinkieli 1–3 (työryhmä), 1981–86. WSOY.

Toimittanut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Käpälän kosketus. Unohtumattomia eläintarinoita, 2004. Otava.
  • Kirjallisuuden opetusta Suomessa ja maailmalla. Opetusvihjeitä IB-opettajille (Tuula Uusi-Hallilan kanssa), 2002. Laatusana.
  • Kirjoita itsesi maailman väleihin. Esseekokoelma, 1997. SKS.
  • Muutos ja pysyvyys. Rehtori Vesa Nikusen juhlakirja (Tuula Uusi-Hallilan kanssa), 1997.
  • Mistä ääni meissä tulee. Runoja ja tulkintoja (Satu Grünthalin kanssa), 1994. WSOY.
  • Yön ja päivän kartta. Novelleja ja tulkintoja, 1993. WSOY.
  • Koulun tie. Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun satavuotisjuhlajulkaisu, 1986.
  • Kalevala, perinne ja koulu, 1985. SKS ja Äidinkielen opettajain liitto.
  • Folklore tänään (Hannu Launosen kanssa), 1974. SKS.

Artikkelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rikos, synti, häpeä. Vanhan kirjallisuuden vuosikirja 2010–2012 (25-27), toim. Johanna Kurkikangas. Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry. 2012. ISSN 1236-6056
  • Kieli on minun ihoni. Teoksessa Rohkea koulu. SYK Nervanderinkadulta Isonnevantielle, toim. Anja-Liisa Alanko, Irmeli Hietanen, Jukka Niiranen, Tuula Uusi-Hallila, 2011. SKS.
  • Veden mytologia. Teoksessa Tuhanten rantain Suomi, toim. Sari Savikko, 2010. Amanita.
  • Lapuan laiskat, Ilimajoen ilikiät. Eteläpohjalaiset köllinimet. Samuli Paulaharjun Säätiön vuosikirja 2009, toim. Marjut Paulaharju.
  • Malja Vammalan yleisölle. Teoksessa Kirjan ja kirjallisuuden puolesta. Suomen vanhan kirjallisuuden päivät 25 vuotta, toim. Tuomas Rantala, 2009. Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry.
  • Idealisti kovassa maailmassa – miten minusta tuli tietokirjailija. Teoksessa Vanhan kirjallisuuden vuosikirja 22–24, toim. Päivi Mäki-Kerttula, 2009. Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry.
  • Kalevala ­– kansalliseepos. Teoksessa Maamme-laulusta joulukuun kuudenteen, toim. Salla Närhinen ja Allan Tiitta. Topelius-seuran julkaisuja 2, 2006. Yliopistopaino.
  • Lapsuuden taidekokemukset voimavarana. Julkaisussa Lapsi ja taide. Puheenvuoroja taidekasvatuksesta, toim. Pirkko Sassi, Tuula Tarkkonen, 2006. Cultura.
  • ”Helähteli hauin hammas”. Runoja luokassa. Teoksessa Matkalla kirjallisuuteen. Leena Kirstinän juhlakirja, toim. Anne Helttunen ja Tuula Uusi-Hallila, 2004. Laatusana.
  • Pispalasta Tammerkosken rannalle: taiteen polkuja kotiseudun tuntemukseen. Teoksessa Kenen kotiseutu. Näkökulmia kotiseutukeskusteluun, toim. Lasse Saressalo, Erja Helenius, 2003. Tampereen Museoiden julkaisuja 72.
  • Kuka murhasi kuningas Erikin? Teoksessa Kirjoja ja muita ystäviä. Onnittelukirja Kaari Utriolle ja Kai Linnilälle, toim. Marjut Paulaharju, 2002.
  • Kertomuksia – miksi ei? Teoksessa Ylioppilasaineita 2002, toim. Ritva Falck, Hilkka Lamberg. SKS, ÄOL.
  • Millä kielellä Euroopassa? Julkaisussa Kieli on ihmisen peili. Seminaari 9.5.2001, Kiasma, Helsinki 2001. Euroopan kulttuurisäätiön Suomen osasto.
  • Erään kirjasodan anatomia. Teoksessa Koulun ja kirjan maailma. Jukka Sarjalan juhlakirja 1999, toim. Matti J. Särömaa. Ajatus.
  • Kohti esseetä. Teoksessa Ylioppilasaineita 1998, toim. Kalevi Pirttikoski, Paula Oilinki. SKS, ÄOL.
  • Viestinnän vuosikymmen. Teoksessa Siitäpä nyt tie menevi. Äidinkielen opettajain liitto 1948–1998, kirj. Risto Kaipainen, Irma Lonka, Juha Rikama, 1998. ÄOL.
  • Esipuhe. Henrik Ibsenin Nukkekoti, uusi painos, 1997. WSOY.
  • Muuttuuko lehtikieli? Muuttaako lehtikieli? Teoksessa Yhteiskunta muuttuu – kieli muuttuu. Nykysuomen Seuran 10-vuotisjuhlakirja, toim. Valma Yli-Vakkuri, Maija Länsimäki, Aarre Nyman, 1992. WSOY.
  • Alussa oli nainen? Teoksessa Louhen sanat. Kirjoituksia kansanperinteen naisista, toim. Aili Nenola, Senni Timonen, 1990. SKS.
  • Sanojen tyyliväri. Teoksessa Nykysuomen sanavarat, toim. Jouko Vesikansa, 1989. WSOY.
  • Kalevala ja nykyaika. Teoksessa Kirjokannesta kipinä. Kalevalan juhlavuoden satoa. Kalevalaseuran vuosikirja 66, toim. Matti Kuusi, Pekka Laaksonen, Hannes Sihvo, 1986. SKS.
  • Kielenhuollon ongelmia – onko niitä? Teoksessa Kielemme tuntemus. Näkökulmia suomen kielen tutkimukseen ja opetukseen, toim. Raija Ruusuvuori. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XXX. 1983.
  • Kielen vaikutuskeinoja. Teoksessa Elävää suomea. Yleisradion kieliopas, toim. Seppo Kahila, 1979. Gummerus.
  • Aitoa, epäaitoa. Teoksessa Kultaneito on rautaa. Professori Matti Kuusen juhlakirja, toim. Senni Timonen, 1977. Suomen kansantietouden tutkijain seura.
  • Malli ja taideteos – opettajan ja oppilaan näkökulma. Teoksessa Tutkimus ja opetus: strukturalismia, toim. Anna-Liisa Mäenpää. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XXIII. 1976.
  • Kielitaito ja koulu. Teoksessa Äidinkieli 1974. Tavoitteet ja päämäärä, toim. Irma Lonka et al. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XXI. 1974.
  • Kirkollisaiheiset pitäjäköllit. Teoksessa Nimikirja, toim. Hannes Sihvo. Kalevalaseuran vuosikirja 52. 1972. WSOY.
  • Köllit – kappale iloista kansanperinnettä. Teoksessa Nuorten tieto 1. Lukemista hyödyksi ja huviksi, toim. Raimo Wikstedt, 1963. WSOY.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat 4.12.2016, s. C19
  2. WSOY:n kirjallisuussäätiö jakoi 10 tunnustuspalkintoa 3.10.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 3.10.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]