Keskustelu:Turku/Arkisto 1

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Artikkelin jakaminen osiin

Tämä artikkeli on turhan pitkä ja vaikeasti hahmotettava, miten olisi jos sen pilkkoisi omiin ala-artikkeleihinsa tyyliin Turun Historia, Aurajoki, Kulttuuri jne ja jättäisi pääartikkeliin vain tiivistelmät? --Zache 2. kesäkuuta 2007 kello 15.27 (UTC)

Siirsin historiaosuuden omaan artikkelliin Turun historia. --Lehmankukka 21. kesäkuuta 2007 kello 08.28 (UTC)

Hansa

Pieni korjaus historiaosuuteen. Turku ei kuulunut Hansaliittoon, kuten ei mikään muukaan Suomen keskiaikainen kaupunki.--KR.

Rajanaapurit

"Turun kaupunki ulottuu pohjoisessa Kuhankuonon rajakivelle asti, noin 35 kilometrin päähän keskustasta. Paikka on koko Suomessa ainutlaatuinen, sillä rajakivellä yhtyvät kahdeksan kunnan rajat, Yläneen lisäksi Vahto, Nousiainen, Mynämäki, Turku, Pöytyä, Aura ja Masku, jonka osuus tosin on Nousiaisten rajojen sisällä sijaitseva korpipalsta." [1] Samulili 16:29 marras 11, 2004 (UTC)

Asemakaava

Tätä asemakaavaa on arvosteltu siitä, että se tiukkana ruutukaavana jättää huomiotta maaston muodot.

Poistin tuon kohdan. Sen voi palauttaa, mutta kuulisin mielelläni sitä ennen tarkemmin tuosta arvostelusta, sillä ruutukaava ulottuu ydinkeskustaan, joka on pääosin tasaista ja sen ulkopuolelle nimenomaan jäävät mäet (Kakolanmäki, Vartiovuorenmäki, Samppalinnanmäki, Puolalanmäki, Vesilinnanmäki). -Samulili 28. heinäkuuta 2005 kello 16:31:04 (UTC)

Arkistoitu vertaisarviointi, osa 1

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Mitä tässä artikkelissa ei mielestänne vielä ole sellaista, mitä kunnon kaupunkiartikkelissa pitäisi olla? --Samulili 31. toukokuuta 2005 kello 19:33:09 (UTC)

Englanninkielisessä versiossa on aika paljon tietoja, joita ei löydy suomeksi. Ne kannattanee kääntää. Ja ongelmallisista suhteista Tampereeseen ei löydy halaistua sanaa. :-) --Hasdrubal 8. kesäkuuta 2005 kello 19:42:06 (UTC)

Kulttuuria, urheilua ja politiikkaa voisi täsmentää vielä. Höyhens 17. kesäkuuta 2005 kello 18:43:32 (UTC)

Tamperelaiset mainittu. -Samulili 25. elokuuta 2005 kello 13.20 (UTC)

Luin artikkelin läpi, ja tässä pari mieleentullutta kommenttia.

• Historia: ihan ok, mutta enemmän ja tarkempaa tietoa voisi olla kautta linjan, ja erityisesti 1800-luvun lopusta ja 1900-luvusta, joista ei sanota oikeastaan mitään.
• Maantiede: noh, kaipaa selvästi lisätietoa. "Maastoltaan Turun alue on vaihtelevaa" ei oikein vielä vakuuta.

Lisätty. -Samulili 24. elokuuta 2005 kello 17.17 (UTC)

• Aurajoki: En tiedä onko tämä hyvä päätason otsikko, vai kannattaisiko sisällyttää johonkin muuhun kohtaan. Joka tapauksessa sisältää paljon ihan mielenkiintoisia asioita joita en entuudestaan tiennyt.

Aurajoki vaikutta Turussa niin moneen - ja on vaikuttanut - että se on mielestäni hyvä teema. Hieman epätyypillinen, mutta ehkä se on Wikipedian vahvuuksia. -Samulili 19. elokuuta 2005 kello 11:30:44 (UTC)

• (Talouskohdassa on (mulle henkilökohtaisesti) vähän turhan paljon ns. lässytystä ja hype-sanoja. Kaipaisin kriittisempääkin otetta ja kovia faktoja. Tuon luettuaan ei oikein tiedä saiko tasapainoisen kuvan alueen taloudellisesta rakenteesta vai värittyneen pintaraapaisun. Mutta joo, ihan sama.)

Lisätty hieman menetyksiäkin. -Samulili 19. elokuuta 2005 kello 11:30:44 (UTC)

• Hallinto: ei kovin kattavasti tekstiä tässäkään. Konkreettinen (ja helppo) parannus olisi lisätä valtuuston edustajien määrät puolueittain. Niistä voi tehdä vaikkapa hienon taulukon. Tiedot esim täältä Lause SKDL:n asemien menetyksestä voisi olla paremmin muotoiltu (tietysti se on menettänyt asemiaan kun sitä ei enää ole...).

Parannettu. -Samulili 14. elokuuta 2005 kello 17:03:45 (UTC)

• Nähtävyyksistä, korkeakouluista ja kaupunginosista pelkät luettelot, mikä ei tietenkään ole kovin korkealaatuista.

Korkeakouluista kerrottu lisää. -Samulili 24. elokuuta 2005 kello 17.17 (UTC)

Kaupunginosista kerrottu. -Samulili 24. elokuuta 2005 kello 18.28 (UTC)

• Urheilusta ei sanaakaan. Pari kappaletta olisi paikallaan mm. turkulaisten menestyksestä jääkiekon saralla.

Ja jalkapallon ja yleisurheilun. Tehty. -Samulili 25. elokuuta 2005 kello 11.00 (UTC)

• Kuvitus voisi olla myös parempaa (lisää kuvia muustakin kuin joesta). Erilaiset kartat parantaisivat artikkelia huomattavasti, mutta sellaisia ei tietty ole helppo saada.
• Eräs asia jonka olisin halunnut tietää: mitä tarkoittaa "Turun tauti"? (Jotain yhtyettä joo, mutta entä alun perin.) Tämmöistä termiä on kai joskus käytetty; liittyy kaupunkisuunnitteluun tai vanhojen rakennusten tuhoamiseen tai jotenkin muuten kunnallispolitiikkaan? Ainakin lause tai pari olisi siitä paikallaan vaikka mahdollisesti onkin "vaikea" aihe.

Turun tauti liitetään nykyään juurikin tuohon ilmiöön. Terminä se kuitenkin tulee jo vuosisadan alusta, jolloin sitä käytti Helsingin Sanomat. Turkulainen historioitsija Hannu Laaksonen tietäisi paremmin, mutta hänellä ei ollut aiheesta Internetissä mitään. Kun tapaan hänet, niin kysyn asiasta, jos suinkin muistan. -Samulili 27. elokuuta 2005 kello 15.04 (UTC)

Turun tauti on luullakseni jo 1980-luvulla syntynyt ilmaisu. Ainakin sitä on käytetty jo kauan ennen 2000-lukua.

Silloin, kun minä olin nuori, "vuosisadan alku" tarkoitti tietenkin 1900-luvun alkua :) -Samulili 2. joulukuuta 2005 kello 15:37:59 (UTC)

Toivottavasti noista saa jotain ideoita artikkelin parantamiseen. Onhan tuo toki nytkin sieltä paremmasta päästä kunta-artikkeleita, mutta rima oli näissä kommenteissa aika korkealla. Ja kai voi tässä vaiheessa fi-wikin kehitystä ollakin, vieläpä kun kyseessä on yksi Suomen suurimmista kaupungeista. --Jonik 14. elokuuta 2005 kello 16:22:45 (UTC)

Kulttuuri

Voisiko jonkun erillisen kulttuuri-osion vielä tehdä? Ihan kaikki ei kuitenkaan keskity Aurajoen ympärille. Maininnat voisi laittaa Ruisrockista ja Turun Musiikkijuhlista.

Aurajoki-osioon voisi vielä lisätä maininnat Tall Ships Race -tapahtumista.

Kulttuurista pitäisi olla osia ja olen sitä yrittänyt päässäni hahmotella. Mä en vaan ole yhtään mikään kulttuuri-ihminen. Toivottavasti joku muu saisi sen aikaiseksi. -Samulili 25. elokuuta 2005 kello 11.29 (UTC)

"ja rata on melko huonokuntoinen"

Viitataan siis rantarataan. Tuo kohta kaipaisi täsmennystä, sillä vaikka toisaalta Pendolinot eivät pääse huristamaan täyttä vauhtiaan, ajavat ne osan reitistä yli 180 km/h. -Samulili 3. marraskuuta 2005 kello 07:15:02 (UTC)

Urheilu

Kun kerran jääkiekkomenestystä ei ole tässä rajata vain SM-liigan aikakauteen, lienee puhe "maratonykkösestä" puppua. Vaatii ainakin perusteluja. Jääkiekon SM-sarjan menestyksekkäimmät joukkueet ovat kaikilla merkittävillä mittareilla mitattuna nuo kaksi tamperelaista (lienee liian kiusallinen fakta?).

Tappara on terästä, mutta http://www.tappara.fi/historia/sm-mara.html -Samulili 29. marraskuuta 2005 kello 15:27:29 (UTC)

Kaupunginosat

Mikä on virallinen kaupunginosajako? Käsittääkseni ainoita virallisia "kaupunginosia" ovat jaot tilastollisiin alueisiin. Miksi tilastonikkareiden mielipide olisi tärkeämpi kuin kaupungin asukkaiden näkemys kaupunginosista? Keskustelu Turun kaupunginosista olisi pitänyt käydä ennen tällaista mallinerumbaa. -Samulili 19. helmikuuta 2006 kello 10.08 (UTC) [2]

Virallisen tilastotarkoituksiin tehdyn jaon mukaan muodostetuissa kaupungiosissa on se ongelma, että ihmiset eivät välttämättä tunnista virallisia nimiä ja ihmiset jäävät kaipaamaan epävirallisia nimiä. Mihin jäävät Härkämäki, Jyrkkälä, Vienola (virallisesti Pahaniemi) tai Nättinummi (tänne menee oma bussilinjakin), Hepokulta, Paltta, Takakirves (myös bussi), Suikkila (bussi), Tortinmäki (bussi) ja muut?

Mallineissa Turku_1 — Turku_9 on linkit suuralueisiin Hirvensalo-Kakskerta ja Maaria-Paattinen, mutta ei Hirvensaloon, Kakskertaan, Maariaan ja Paattisiin, vaikka jako neljään vastaa enemmän sitä, miten turkulaiset kaupunkinsa hahmottavat.

Filosofisen ongelman lisäksi on tekninen ongelma, eli mallineista puuttuvat (käsittääkseni virheellisesti) Korppoolaismäki, Metsämäki, Moisio, Oriketo ja Urusvuori (ainakin opaskartta.turku.fi on merkinnyt ne omiksi kaupunginosikseen). -Samulili 19. helmikuuta 2006 kello 11.13 (UTC)

Mallineissa {{Turku 1}} - {{Turku 9}} on kaikki yllämainitut paitsi Hirvensalo, joka ei ole virallinen kaupunginosa, vaan on jaettu useampaan kaupunginosaan. - ulayiti (puhe) 19. helmikuuta 2006 kello 20.02 (UTC)

Kakskerran (9) ja Korppolaismäen (1) löysin, mutta Metsämäkeä, Moisiota, Oriketoa ja Urusvuorta en. -Samulili 19. helmikuuta 2006 kello 21.50 (UTC)

Turun kaupunginosat: Metsämäki kuuluu suuralueeseen 1, Oriketo suuralueeseen 5, ja Moisio ja Urusvuori kuulunevat joko Jäkärlään, Yli-Maariaan tai Saramäkeen. - ulayiti (puhe) 19. helmikuuta 2006 kello 23.16 (UTC)

Nyt löytyi Oriketokin (sokeus). Kaikki muut sijaitsevat Maariassa ja ovat opaskartta.turku.fi-kartan mukaan omia kaupunginosiaan [3] -Samulili 20. helmikuuta 2006 kello 08.30 (UTC)

Lisätään listaan vielä Paimala. -Samulili 20. helmikuuta 2006 kello 08.33 (UTC)

Lisäsin nämä mallineisiin. Malline:Turku 9

"Katso myös" tms.

Malline:Turku 8: Lisäsin kansalaisille tutut nimet kahteen mallineeseen "Katso myös"-otsikon alle testimielessä. Osasta tällaisista voisi tehdä oman artikkelin, osasta uudelleenohjauksen. Lähinnä pari ongelmallista kysymystä tulee mieleen:

• Mikä on väliotsikko? "Katso myös" on hieman yksinkertainen, mutta nopeasti ajateltuna se kuulosti kuitenkin paremmalta kuin "muut alueet".
• Toinen ongelma on se, mihin alueisiin pannaan linkit. Tätä ongelmaa ei helpota se, että Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja käyttää eri aluejakoa [4] kuin opaskartta. -Samulili 21. helmikuuta 2006 kello 12.15 (UTC)

Jotkin nimet

Vielä piti sanoa, että kaupunginosat IV, V, VIII ja IX olisi parempi nimetä Martiksi, Itärannaksi, Port Arthuriksi ja Länsirannaksi ("Wikipedian artikkelin nimi on pääsääntöisesti se, millä nimellä aiheeseen viitataan yleiskielessä." [5]) -Samulili 19. helmikuuta 2006 kello 11.20 (UTC)

Portsasta ja Martistahan on jo olemassa omat artikkelit eli Portsa ja Martti, tulisikohan VII- ja IV-artikkelit yhdistää näihin? Itse en sitä osaa tehdä, mutta jos joku osaavampi tulisi apuun. --Kreegah 21. helmikuuta 2006 kello 10.14 (UTC)

Pääkaupunki

Turku oli siis pääkaupunki 1809-12, siis 4 vuotta! Tämä yleensä unohdetaan silloin, kun puhutaan pääkaupungin siirrosta Helsinkiin. Se ei tietenkään poista sitä, että Turku oli Suomen tärkein kaupunki, mutta se ei ollut pääkaupunki. Suomen pääkaupunki Ruotsin vallan aikana oli Tukholma. --Seppo Linnaluoto 22. toukokuuta 2006 kello 20.59 (UTC)

... Ja venäjänvallan aikana Pietari. --ML 11. elokuuta 2006 kello 17.20 (UTC)

Itse asiassa Suomi oli Venäjän vallan aikana autonominen suuriruhtinaskunta, jolla oli oma pääkaupunki (Turku/Helsinki). Latinus 11. elokuuta 2006 kello 17.31 (UTC)

Joka tapauksessa väitteessä, että Turku oli Suomen pääkaupunki vain kolme/neljä vuotta, on kyse ainakin potentiaalisesti kiistanalaisesta määrittelykysymyksestä (ellei näytetä jotain arvovaltaista lähdettä, joka yksikäsitteisesti määrittelee Turun ajan "Suomen pääkaupunkina"). Lisäksi artikkelissa ei missään kohdassa suoraan lue että "Turku oli Suomen pääkaupunki kolme/neljä/jotain vuotta". "Tiesitkö että"-knopilta edellytetään, että väite on yksikäsitteisen tosi ja että se esiintyy artikkelissa sellaisenaan ilman että tarvitsee itse tehdä päätelmiä. Tuota väitettä ei siis pitäisi tarjota siihen listaan. --ML 11. elokuuta 2006 kello 17.37 (UTC)

Jos kerran ei itse jakseta tarkistaa, niin artikkelissa sanotaan hyvin selvästi, että Turku on ollut Suomen pääkaupunki vain paru vuotta. Tässä se on lyhennetty: "Turusta tuli Suomen pääkaupunki Haminan rauhassa 1809 (jota ennen Suomi ei ollut autonominen vaan kiinteä osa ruotsia), mutta pääkaupunki siirrettiin Helsinkiin 1812, jossa se on viihtynyt tähän päivään saakka. Latinus 12. elokuuta 2006 kello 09.44 (UTC)

Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungit ovat olleet Tukholma ja Pietari. Siellä hallitsija on allekirjoittanut päätökset. Enää ei viljellä väärinkäsityksiä läänienkään kohdalla, vaan puhutaan päähallintopaikasta. Auru Aro 20. heinäkuuta 2008 kello 03.43 (UTC)

Mitä oikein höpötät? Oikea lainaus artikkelista on "Ruotsin hävittyä sodan Venäjän kanssa ja luovutettua Suomen alueen Haminan rauhassa vuonna 1809 Turku oli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki (keskushallinnon sijoituspaikka), sillä siellä sijaitsivat jo ennestään tärkeimmät hallinnolliset elimet ja mm. Turun akatemia.". Et kai tosissasi usko, että artikkelin siteeraaminen väärin menisi läpi?

Jep, artikkelissa tosiaan lukee nyt, että Turku on ollut pääkaupunkina 4 vuotta, kun sen sinne lisäsit. Kyse olikin siitä, onko tuo väite a) totta ja nimenomaan kiistattomalla, lähinnä käsitteen "pääkaupunki" määrittelystä tai tulkinnasta riippumattomalla tavalla totta. En ollenkaan kiistä, etteikö väite mahdollisesti olisikin totta etenkin jossain kontekstissa, mutta lähteettömänä se on liian hatara knoppitiedoksi. Knopeissa ei voida tehdä mitään tulkintaa tai ottaa kantaa. --ML 12. elokuuta 2006 kello 09.52 (UTC)

Minä en missään vaiheessa sanonut lainaavani tai kopioivani artikelin teksitä. Selitin vain asian perusteellisesti. Latinus 12. elokuuta 2006 kello 10.00 (UTC)

Kyn kyse on pääkaupungistä, niin kyllä se oli autonomian aikana Pietari. Turku ja myöhemmin Helsinki eli Helsinski olvat kevernementtikaupukeja, ei se enempää. Siellä sijaitse aluehallinto, joka ei ollut hääppöstä. Muuten ne valtiopäivä Porvossa eivät ollee mitään valtioåäiviä vaan maapäiviä, joita maakunnissa pidettiin. Historia on kivaa ja sen tonybandyen oikominen ihanaa. --Alexius Manfelt 14. elokuuta 2006 kello 06.42 (UTC)

Joo, mutta pieni korjaus: Autonomisella alueella on (ainakin Suomella oli) oma pääkaupunkinsa. Tuon logiikanhan mukaan Helsinki on Ahvenanmaan pääkaupunki. Latinus 17. elokuuta 2006 kello 13.06 (UTC)

Niin olet oikeassa, helsinki on Aahvenmaan pääkaupunki, joku Marianhamina on vain aluehallintokaupunki, ei sen enempää. Siis Tukholma ja Pietari olivat aiemmin pääkaupunkeja ja Helsinkin vain ja ainoastaan kuvernementtikaupunki, ei pääkaupunki. --Alexius Manfelt 17. elokuuta 2006 kello 13.13 (UTC)

Kyllä Maarianhamina on Ahvenanmaan pääkaupunki. Noista linkeistä voit tarkistaa asian. Latinus 18. elokuuta 2006 kello 14.18 (UTC)

No, ei Wikipedian todistusvoima ole ihmeellinen, kuitenkin tuossa Ahvenanmaan linkissä sanotaan: maakuntakeskus on Marienhamina. Siis aivan oikein ja täsmalleen. Ei kaupungissä kokoonnu valiopäivät vaan maapäivät, ne ovat maakuntakeskukseen kuuluva järjestelmä. Ei Helsingissäkään kokoontuneet valtipäivät ennen kuin 1918. Ne oliva sitä ennen maapäivä, isänmaallisista syistä niin sanotaan valiopäiviksi, mutta valtio suomesta tuli 1917, ei ennen. Kyllä sitä voidaan yleiskielessä puhua pääkaupungista, jollainen on vain suvereenilla valtiolla ja sen merkkinä siellä kokoontuvat koko maata hallitsevat valtioelimet. Niin, ei mulla muuta! --Alexius Manfelt 18. elokuuta 2006 kello 14.44 (UTC)

Artikkeli pääkaupungista sanoo näin: "Pääkaupunki on kunkin itsenäisen valtion tai muun hallinnollisen alueen keskus" Artikkeli Hämeenlinnasta sanoo Hämeenlinnan olevan Etelä-Suomen läänin pääkaupunki ja Oulun olevan oman lääninsä pääkaupunki. Kun viitataan Suomeen ennen itsenäisyyttä, viitataan yleensä Suomeen hallinnollisena alueena, joko Ruotsin tai Venäjän osana. On tavallista ja hyväksyttävää, että pääkaupungeiksi kutsutaan muitakin kuin valtioiden pääkaupunkeja, kunhan mainitsee yhteydessä minkä hallinnollisen alueen pääkaupungista on kyse.

Jos sanoo, että Turku oli Suomen pääkaupunki neljä vuotta Suomen ollessa Venäjän hallitsijan alaisuudessa, niin en näe miksei voi sanoa Turun olleen Suomen pääkaupunki Suomen ollessa hallinnollinen alue Ruotsin valtakunnassa.

Tämä juna on kaiketi jo mennyt, mutta eihän Suomi ollut mikään hallinnollinen alue Ruotsin valtakunnassa.--217.112.249.156 5. helmikuuta 2007 kello 11.39 (UTC)

"Turkulaisuus"

Kappale Turkulaisuus on kirjoitettu mielestäni vähän liian kepeällä, sisäänpäinlämpiävällä tyylillä ja mukaan on päässyt klassikkokin: ”...on vaikeasti määriteltävä asia...” Tällaisenaan kappale muistuttaa liikaa tuota ainaista tampere-turku -läppää, joka ei ulkopuolista lämmitä. --Riojajar 31. toukokuuta 2006 kello 19.16 (UTC)

Ei se kyllä turkulaistakaan lämmitä. Koko osio kuuluisi jonnekin tamperelaisen huumorin määritelmään. Kysehän ei ole turkulaisuudesta tai turkulaisista, vaan muiden suhtautumisesta turkulaisiin, eli muiden asia, ei turkulaisten. Miksi turkulaiset ovat tamperelaisille ongelma? Miksi turkulaiset ovat helsinkiläisille ongelma? Miksi Suomen ensimmäisen kaupungin ja alkuperäisen pääkaupungin asukkaat ovat muille aina ja jatkuva ongelma. Ehkä asia sopisikin paremmin suomalaisen indentiteetin ja itsetunnon tutkielmaan kuin Turun wikipedia-artikkeliin. --91.152.239.69 1. toukokuuta 2008 kello 14.05 (UTC)

Arkistoitu vertaisarviointi, osa 2

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

On (jo kauan ollut) suositeltu sivu, mutta ei minun mielestäni ole riittävä tämän päivän standardeilla, esim. lähteet puuttuvat lähestulkoon kokonaan. Latinus 12. elokuuta 2006 kello 11.54 (UTC)

Samaa mieltä Turusta. Pitäisi olla peremmin informaatiota antava. --Alexius Manfelt 13. elokuuta 2006 kello 09.24 (UTC)

Mistä kohtaa puuttuvat lähteet? Mitä informaatiota pitäisi antaa lisää? -Samulili 13. elokuuta 2006 kello 09.55 (UTC)

En ole itse varsinaisesti huolestunut lähteistä. Tietosanakirjan artikkelissa mielestäni vain uuden tiedon tai tilatojen lähteet ja tulkinnan perusteena olevat seikat tulee nootittaa. Muutoin mielestäni riittävät "lähteet" sekä "lisätietoja" kokonaisuudet. Mutta artikkeli on tiedoiltaan syvennettävissä kuten esim. koulutuksen osalta. Kyl määki Turus! --Alexius Manfelt 14. elokuuta 2006 kello 06.20 (UTC)

Koulutus. Hyvä. Laitan korvan taakse ja siitä lie helppo kertoa lisää. Ilman konkreettisia huomioita ei parantaminen onnistu. -Samulili 14. elokuuta 2006 kello 19.28 (UTC)

Tällä hetkellä artikkelissa on nolla {{lähde}}-merkintää, vaikka lähteitä täällä kaivataan lisää. Merkintöjä lisäämään. -tKahkonen 22. elokuuta 2006 kello 20.44 (UTC)

Turun historia

Turun historia -osuus on paisunut kohtuuttoman laajaksi ja yksityiskohtaiseksi. Se pitäisi siirtää omaksi artikkelikseen. Tähän artikkeliin kuuluvat vain ihan yleisimmät pääpiirteet.--217.112.242.181 4. lokakuuta 2006 kello 11.16 (UTC)

Olen itse ajatellut samaa, mutta ajattelin vielä täydentää ainakin 1600- ja 1700- ja 1900-lukua. Sen jälkeen olen itse valmis aloittamaan kuvaamasi siirtoprojektin. -Samulili 4. lokakuuta 2006 kello 13.20 (UTC)

Pormestari?

Turussako pormestarimalli? Sellanenhan on vain Tampereella. Kommentin jätti Kalajoki (keskustelu – muokkaukset).

"Vuoden 2005 alusta Turussa otettiin käyttöön Suomen oloissa poikkeuksellinen pormestarimalli". Voisi ehkä täsmentää, että malli on poikkeuksellinen, koska se ei perustu vanhan kuntalain säädökseen (24 §) kunnanjohtajasta kaupunginvaltuuston puheenjohtajana eikä muutetun kuntalain (578/2006 24 §) säädökseen pormestarista. Olisi varmaan syytä selventää, että Turussa on sekä "pormestari" että kaupunginjohtaja, mikä johtuu siitä, että Turun hallintomalli otettiin käyttöön vuoden 2005 alusta eli ennen kuntalain muutosta. -Samulili 12. marraskuuta 2006 kello 12.10 (UTC)

Onko niin, että Turun pormestari oli kaupunginjohtaja ja Turun kaupunginjohtaja oli apulaiskaupunginjohtaja, joka voi esitellä asioita ilman pormestaria kaupunginhallitukselle? Kannattaisi kirjoittaa niin kuin laissa on eikä niin kuin mediassa mainostetaan. Auru Aro 20. heinäkuuta 2008 kello 03.45 (UTC)

Föri

Föri-kappaleen kuvatekstissä mainitaan Förin olevan matkalla Turusta Åboon, eihän tuossa ole järkeä onko se joku vitsi? --Tigru 16. joulukuuta 2006 kello 07.21 (UTC)

Nyt kuva ja selittävä teksti ovat lähempänä toisiaan. -Samulili 16. joulukuuta 2006 kello 11.34 (UTC)

Artikkeli kaipaa huomiota

Artikkelin Historia- ja Kulttuuri-kappaleet ovat paisuneet epäkäytännöllisen suuriksi. Kulttuurin populaarimusiikkiosuus on muutenkin sekava ja sisältää detalijitietoa, joka ei todellakaan kuulu kaupungin yleisesittelyyn (kaikki kunnia Turun rockelämälle - aihe ansaitsisi varmaan oman artikkelin).--217.112.249.156 7. helmikuuta 2007 kello 08.34 (UTC)

Samaa mieltä. Pituus on ottanut vallan laadukkaalta sisällöltä. Siirrettävä suurin osa tiedoista omiin pääartikkeleihin. --Ras 12. helmikuuta 2007 kello 18.59 (UTC)

Pitäisi saada äänestykseen

Aioin laittaa tämän artikkelin suositellut sivut -äänestykseen, mutta edellinen keskeytetty äänestys tuli vastaan, eikä sille saisi kuulemma tehdä mitään muutoksia. Mitä teen? --Spirit 5. huhtikuuta 2007 kello 12.18 (UTC)

Kunta-malline

Häiritsee tuossa kunta-mallineessa kohta "perustamisvuosi", sillä Turkuahan ei ole perustettu vaan se on synytynyt. Voisiko joku korjata asian? Onko uuden mallineen luominen tätä varten tyhmää? --JannE 28. huhtikuuta 2007 kello 11.03 (UTC)

Kuntamallinetta voisi muokata niin että perustamisvuosi ei olisi pakollinen kenttä. -- Jniemenmaa 28. huhtikuuta 2007 kello 11.07 (UTC)

Pitäisi kehittää nimitys ensimmäinen maininta. Turku lienee perustunut hallintopaikkana kaupungiksi piispanistuimen siirron jälkeen. Kaupunginraadin perustamisesta eli kaupungin varmasta autonomiasta ei liene tarkkaa tietoa. Auru Aro 20. heinäkuuta 2008 kello 03.47 (UTC)

Arkistoitu vertaisarviointi, osa 3

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

:Vertaisarviontilätkä lisätty artikkeliin vasta 20.3.

Puutteellinen sivu, jolla on paljon punaisia linkkejä. Mielestäni tämäntasoinen kaupunkiartikkeli ei saisi olla suositeltu sivu. Varsinkaan kun sivulla on pyyntö artikkelin osan parantamiseksi. --Spirit 9. maaliskuuta 2007 kello 17.36 (UTC)

Linkki ss-äänestykseen. Tosi punainen artikkeli. --Ilkka90 9. maaliskuuta 2007 kello 18.31 (UTC)

Eihän artikkelissa ole punaisia linkkejä edes yhtä viidennestä. Lisää ehdotuksia? Samulili 20. maaliskuuta 2007 kello 17.55 (UTC)

Punaisia linkkejä alkaa ilmestyä Kulttuuri-kappaleesta lähtien, mutta eivät läheskään kaikki ole mitään keskeisiä käsitteitä, joten en tiedä tarviiko niitä edes wikittää. Turun historian sota-aika- ja sotien jälkeen-osuudet ovat aika nafteja, voisi laajentaa. Ei tämä mielestäni mitenkään huono artikkeli ole. --Hehkuviini 20. maaliskuuta 2007 kello 21.35 (UTC)

Pahimmat ongelmat on mielestäni jo todettu artikkelin keskustelusivulla. Allekirjoitan etenkin toteamuksen "Pituus on ottanut vallan laadukkaalta sisällöltä." Turun varhaishistoria pituudeltaan liian hallitseva. Kulttuuri ja urheilu ovat heikkotasoisia ja täynnä sirpaletietoa. Lisäksi tekstissä on runsaasti ei-tietosanakirjatyyliä ja väitteitä jotka selvästi kaipaisivat lähteen (esim. "kaupungin kärkialat ovat ...", "Tapahtumien pääkaupunki"). Paikoitelleen tyyli lähentelee mielestäni markkinointia. --jkv 26. maaliskuuta 2007 kello 10.45 (UTC)

Yritin laittaa tämän artikkelin äänestykseen, mutta en voinut koska sen äänestyssivulla on arkistoitu äänestys, johon ei kuulemma saisi koskea. Voisiko joku viisaampi tehdä asialle jotain. --Spirit 20. huhtikuuta 2007 kello 13.54 (UTC)

Toimii kun sivun nimeksi laittaa "Wikipedia: Ehdokkaat suositelluiksi sivuiksi/Turku 2". --Olimar [□] 21. huhtikuuta 2007 kello 10.43 (UTC)

Mielestäni olisi parempi, jos luotaisiin oma artikkeli Turun historia, ja Turku-artikkeliin jätettäisiin vain tiivistelmä. Lisäksi kaipaisin artikkeliin tietoa Turun arkkitehtuurista ja kaupunkikuvasta. Artikkeli sisältää myös aika raflaavaa ja vailla todellisuuspohjaa olevaa tekstiä, kuten "tapahtumien pääkaupunki". --213.186.248.32 21. huhtikuuta 2007 kello 18.03 (UTC)

---

Olen ajatellut jossakin vaiheessa ryhtyä toimeen arkkitehtuuri ja kaupunkikuva -osion luomiseksi, koska ne ovat erittäin lähellä sydäntäni (vielä en kuitenkaan ole jaksanut). Tahtoisin tietää, löytyykö muita aiheesta kiinnostuneita. --Lehmankukka 22. toukokuuta 2007 kello 12.48 (UTC)

Minua kiinnostaa. En tosin tiedä, mitä osaan, mutta onhan niitä lähdeteoksia ja jos kerrot tarkemmin suunnitelmistasi, niin tiedä vaikka yllättäisin itseni. Samulili 23. toukokuuta 2007 kello 12.56 (UTC)

Ajattelin rakentaa samantyyppisen osion kuin Helsinki-artikkelissa, eli jakaa osion väliotsikoihin tyylisuuntien mukaan. Ja tietysti ottaa kuvia eri rakennuksista ja lisätä niitä artikkeliin. --Lehmankukka 25. toukokuuta 2007 kello 18.45 (UTC)

Arkistoitu vertaisarvionti, osa 4

Artikkelista löytyy paljon hyödyllistä tietoa Turusta. Lähdetietoja voisi parantaa. Olen sitä kerran muokannut kun joku oli tehnyt sille vandalismia esim. artikkelista löytyi paljon kirosanoja. Olen poistanut kirosanat artikkelista ja koittanut lisätä lähdetietoja. Kommentin jätti 80.221.151.47 (keskustelu – muokkaukset).

Onko suositeltavuus -statuksen poistoäänestyksessä esitetyt parannusehdotukset jo täytetty? Ei siltä vaikuta. --Green Bonsai 21. toukokuuta 2007 kello 16.58 (UTC)

Turkulaisuus

Osio on pitkälti lähteetön ja esseemäinen, joten siinä mielessä poisto vaikuttaa perustellulta. -- Piisamson 19. syyskuuta 2007 kello 21.26 (UTC)

Korjasin lähteettömyyttä. Esseemäisyyden saakoot korjata jollain muilla keinoin kuin poistamalla. --Zache 19. syyskuuta 2007 kello 21.54 (UTC)

Hyvä, mutta lähde kertoo aivan toisenlaisesta Turun taudista kuin artikkeli. -- Piisamson 20. syyskuuta 2007 kello 05.00 (UTC)

Joo ja lisäksi Turun Sanomat on asiassa kaikkea muuta kuin "neutraali" lähde. (googlella löytynee matskua vaikkapa Turun Sanomien tontista ja uuden kirjaston paikan valitsemisesta). Mutta joka tapauksessa, tunnettu termi ja jos jotain (IP:tä) ahdistaa tuon Turun tauti kohdan nykytaso niin voi parantaa sitä eikä poistaa. --Zache 20. syyskuuta 2007 kello 05.15 (UTC)

Toki termi on tunnettu, ehkä jopa pääartikkelinkin arvoinen jos vain lähteitä löytyy. -- Piisamson 20. syyskuuta 2007 kello 15.07 (UTC)

"Henkilökohtainen haastattelu kulttuurihistorioitsija, filosofian lisensiaatti Hannu Laaksosen kanssa 29.9.2006." - tällaiset lähteet eivät täytä tarkistettavuus-käytännön vaatimuksia alkuunkaan. Tieto pitää olla julkaistu luotettavassa lähteessä. -- Piisamson 29. syyskuuta 2007 kello 13.07 (UTC)

Voihan lähteen poistaa, mutta eihän tosiasia siitä mihinkään muutu... Sinänsä erittäin kummallista että se, mikä vakavassa tutkimuksessa hyväksytään lähteeksi (yliopiston dosentti) ei kelpaa Wikipediassa, kun kuitenkin jokainen voi soittaa Hannu Laaksosen työnumeroon ja tarkistaa asian. Kuka seuraavan kerran asian varmistaakseen soittaa, saa kuulla, että Rauno Lahtiselta (muistaakseni hän) voisi kysyä tarkempaa tietoa. En kyllä tiedä, onko Lahtinen kirjoittanut asiasta mitään, mutta häneltä saisi varmaan tietää tarkemmin lehtien ajankohtaa. Voin toki itsekin tentata asiaa Hannulta tarkemmin, kun hänet seuraavan kerran näen. Samulili 30. syyskuuta 2007 kello 18.16 (UTC)

Turun historia ja hansa

Älkää enää höpötelkö siitä hansaliitosta Turku-artikkelissa. Keskiajan Itämerellä hansaliitto on kaupan ja merenkulun saralla niin itsestään selvä juttu, ettei Turkua tartte erityisesti korostaa sen yhteydessä.--130.234.5.137 20. syyskuuta 2007 kello 11.59 (UTC)

Merkantilismi ja porvareiden privilegiot eivät ole lainkaan itsestään selvää nykysuomalaisille, jotka saavat käydä tapulikauppaa vaikka postimyynnissä koko EU:n sisämarkkina-alueella. Feodalismin ymmärtäniseksi pitäisi ymmärtää porvareiden privilegiot yleiseen maanlakiin verrattuna. Auru Aro 20. heinäkuuta 2008 kello 03.48 (UTC)

"Turkulaisuus", osa 3

Huom! Obs! Tämä osio on järjestetty uudelleen tarkempiin aihealueisiin. Alla oleva keskustelun järjestys ei vastaa alkuperäistä järjestystä. Pidetään keskustelu jatkossa hyvässä järjestyksessä. Samulili 30. syyskuuta 2007 kello 18.51 (UTC)

Saako stereotypioista kirjoittaa?

Subjektiiviset stereotypiat eivät kuulu tietosanakirjan sisältöön. Jos asiasta löytyy tutkimustuloksia ja referenssejä, olen valmis keskustelemaan tämän kappaleen sisällöstä. Poistettu sisältö ei täytä lähellekään neutraalin näkökulman ajatusta. --AM (84.230.149.221)(19.9.2007, 22:27 EET)

Senkus editoit, mutta älä tee blokkipoistoja. Sekä Turun ja Tampereen suhde, että Turun tauti on sen verran tunnettuja asioita, että sopivat wikipediaan eikä niitä hygienia syistä tarvitse poistamaan. Viimeksi pari tuntia sitten kuulin synttäreillä käydessäni lauseen, että Turku on suomen perse niin stereotypiat ovat todellisuutta ja siten sopivat myös tänne. Eri asia on millä sanamuodoin niistä kerrotaan. --Zache 19. syyskuuta 2007 kello 20.35 (UTC)

Onko blokkipoistot kiellettyjä? Väitetty tunnettuvuus tietyillä alueilla on eri asia kuin wikipedian tavoite; tietosanakirja neutraalilla näkökulmalla. Jos referenssiä tai tilastotietoa tuohon kappaleeseen ei löydy, niin se ei kuulu tänne. --AM (84.230.149.221)(20.9.2007, 00:15 EET)

Linkki TS:n artikkeliin: "Turku pois Suomen kartalta" on hyvä, mutta se ei kerro turkulaisuudesta mitään, vaan "Ei Turkulaisesta Osakunnasta." Asiaankuuluvat referenssit puuttuvat yhä. --AM (84.230.149.221)(20.9.2007, 01:08 EET)

Se kertoo esimerkin avulla Turkulaisten ja Tamperelaisten leikkimielisestä suhtautumisesta toisiinsa. --Zache 20. syyskuuta 2007 kello 04.59 (UTC)

[Kjne kirjoitti:] Perustelu: "IP:n poistama osio palautettu. Turkulaisuuteen liittyy monia stereotypioita, joista mainitseminen sopii mielestäni hyvin kaupunkia käsittelevään artikkeliin."

Kjne:n "mielipide" ei täytä minkäänlaista neutraalia näkökulmaa, eikä se ole todenmukainen. Arvio stereotypiasta on jo nimenomaisesti yleistävä, joten se ei voi pitää paikkansa. Siihen ei myöskään löydy pyydettyjä viittauksia. -> muutos peruttu. -- (130.232.254.32) 25. syyskuuta 2007 UTC 11:14

Poistettu sisältö käsittelee stereotypioista ei ole mitään esimerkkejä ja se on roskaa --AM (84.230.149.221)(27.9.2007, 06:44 EET)

---

"Stereotyyppiseen turkulaisuuteen liitetään usein sisäänpäin lämpiävä ja omanarvontuntoinen mielenlaatu sekä selkeästi erottuva Turun murre."

Stereotypiset letkautukset kuuluuvat hikipediaan. Moni yhteisö pyrkii välttämään stereotypioiden ja negatiivisten mielikuvien levittämistä, koska heikentävät ilmapiiriä eivätkä ne ole omiaan vahvistamaan kulttuurista tai muutakaan erityistä identiteettiä. Toivottavasti wikipedia arvostaa myös tätä periaatetta ja pyrkii välttämään stereotypioiden esittämistä tietoina. -- (130.232.254.32) 27. syyskuuta 2007 UTC 07:40

---

Yhteenvetona: Laajasti johonkin tiettyyn asiaan tai ihmisjoukkoon kohdistuvia ennakkoluuloja kutsutaan stereotypioiksi. Stereotyyppiset käsitykset ovat yksinkertaistettuja ja jäykkiä ja vaikka niitä yritettäisiinkin välttää, esiintyvät ne usein kuitenkin piilevinä. Stereotypioihin puuttuminen on kuitenkin erittäin tärkeää. Jos ne saavat jalansijaa, niiden huonot vaikutukset jatkuvat ja muuttuvat ehkä jopa vahingollisemmiksi, ellei niitä käsitellä pikaisesti. Stereotypioiden levittäminen on kaikkien etujen vastaista. Tämä kappale on roskaa ja joutaa poistettavaksi. -- (130.232.254.32) 27. syyskuuta 2007 UTC 07:40

Näh, olen eri mieltä. Jos stereotypia on olemassa niin siitä voi kertoa wikipediassa, se ei katoa kieltämällä sitä. Toiseksi wikipedia voi ja saa kertoa myös ns. 'kansanperinteestä'. Mitä tulee vahingollisuuteen niin kenelle turkulaisuusstereotypian kertominen on vahingollinen? Turkulaisille? Näin paljasjalkaisena turkulaisena olen eri mieltä, enkä koe stereotypiaa vahingolliseksi. Se, että arvon IP:tä ahdistaa ei voi olla syy wikipedian sensuroimiselle mielenkiintoisista asioista. --Zache 27. syyskuuta 2007 kello 07.48 (UTC)

Olet eri mieltä? Onko wikipediassa kysymys mielipiteistä vai tietosanakirjasta? Jos haluat esittää mielipiteitäsi, sinun on etsittävä jokin toinen foorumi. Jos alamme listaamaan tänne kaikkia stereotypioita, niin käyttäjät eivät voi erotella oikeaa tietoa väärästä. Tällöin tiedon pitää olla todennettavissa jotain muuta kautta. Eli se ei riitä että sanot, että "olet eri mieltä". Koska asiaan ei löydy jo todettuja valideja referenssejä, ei viittauksia eikä esimerkkejä, on se roskaa. Eikä siinä ole mitään mielenkiintoista. Voisitko liittää tietojesi pohjaksi jotain referenssiä ensi kerralla, jotta saamme muutakin aiheeseen liittyvää kuin mielipiteesi. -- (130.232.254.32) 27. syyskuuta 2007 UTC 08:26

Minä rehellisesti sanon, että se on mielipide mitä tietosanakirjassa tulee olla ja mitä ei tule olla. Sisällön faktoista voidaan olla erimieltä. Se, että olet sitä mieltä, ettei stereotypiat kuulu tietosanakirjaan on mielipide. Noh, tuosta lähdettä stereotypioille. --Zache 27. syyskuuta 2007 kello 09.04 (UTC)

Zachelle: Mielipiteet ovat arvioita, arvosteluja tai arvotuksia. Mielipide ei ole tosiasia, koska mielipidettä ei ole todennettu tai mielipidettä ei voida sanoa epätodeksi. Mielipide on uskomus. Ei tietosanakirjaan voi laittaa mielipiteitä tai uskomuksia, koska niitä on niin paljon kuin on ihmisiäkin. Ei sellaisten epätäsmällisten arvioiden laittaminen tietosanakirjaan ole kenenkään etu, koska ihmiset voivat muodostaa mielipiteensä itse. Vaikka teksti olisi kuinka asiallinenkin, niin siitä ei ole mitään hyötyä Wikipedialle, koska vastaavia mielipiteitä voidaan tehdä äärettömästi.

Suostutko vastaavasti siihen, että minun mielipiteeni Turusta liitetään tähän artikkeliin? Copy-pastea puolestani:

"Suomalaisen Wikipedian Turku-artikkeli ei täytä wikipedian tavoitetta, eli neutraalia näkökulmaa. Se sisältää tekstiä joka on merkitty useampaan otteeseen roskaksi. Artikkelia kuitenkin hallinnoi tietyn asenteen omaat tahot, jotka haluavat ilmaista mielipiteensä asioista neutraalin näkökulman sijaan. Artikkeli on täten roskaa ja joutaa poistettavaksi. koska se ei täytä laatuvaatimuksia, kuin tietyiltä osin, ei kenenkään tule referoida, lainata tai kopioida sitä mihinkään tekstiinsä." -- (130.232.254.32) 29. syyskuuta 2007 UTC 12:51

Jos Turku-Tampere, joka on enemmän Tampereen ylläpitämä kismanpito, niin kyllä sitten pitää mainita myös Turun ja Helsingin oikeasti kipeät välit. Se on enemmän tabu, mutta myös enemmän totta turkulaisten osalta, kuin Turku-Tampere-lystinpito. Joko molemmat mukaan tai molemmat pois! --85.76.254.20 4. huhtikuuta 2008 kello 11.29 (UTC)

---

Sterotypioista saa kirjoittaa. Stereotypioista saa kirjoittaa, vaikka stereotypiat eivät olisi neutraaleja. Kulttuurisen tai muun identiteetin vahvistaminen, johon AM viittaa, ei ole Wikipedian huoli. Ainoastaan sillä on väliä, kerrotaanko asioista neutraalisti. Suurin osa tätä artikkelia muokkaavista hyvän turkulaisista ei näe neutraaliusongelmaa. AM:lle olen aikaisemminkin suositellu perusteellisempaa tutustumista siihen, mitä neutraalinäkökulma tarkoittaa eikä AM:n opiskelutarve näytä mihinkään kadonneen. Samulili 30. syyskuuta 2007 kello 18.56 (UTC)

No kirjoita stereotypioista, mutta sellaisista jotka ovat edes jollain tavalla todennettavissa. Nyt turkulaisuudesta on kirjoitettu yksi (1) stereotypia. Voisiko joku antaa tästä stereotypiasta edes yhden (1) olemassaolevan referenssin, viittauksen, linkin, tai edes esimerkin? Eihän tämä teksti ole nyt millään tavalla neutraali, jos sitä ei ole edes olemassa, puhumattakaan siitä, kuinka yksipuolisen kuvan se antaa. Esim. kuka tahansa voi lisätä tekstiin:"Stereotyyppiseen turkulaisuuteen liitetään usein turkulaisten ekstaverttius ja sympaattisuus", ja väittää että se on turkulaisuuteen liittyvä stereotypia, koska "meidän synttäreillä todettiin niin, joten sen on oltava totta!" Väität lisäksi, että: "Suurin osa tätä artikkelia muokkaavista hyvän turkulaisista ei näe neutraaliusongelmaa". Ja mikä on tämän lauseen todiste? Ei kukaan (0 henkilöä) ole todentanut vielä tekstissä mainittua stereotypiaa edes olemassaolevaksi. Onko se siis edes olemassa? Jos on, niin missä? Miten se voi olla neutraali, jos se on pelkkä väite? -- (130.232.254.32) 03. lokakuuta 2007 UTC 14:50

Turkulaiseksi syntyminen ja Heideken

”Turkulaisen sanonnan mukaan turkulaiseksi ei voikaan tulla vaan ainoastaan syntyä – ja turkulaiseksi voi syntyä ainoastaan Heidekenin synnytyssairaalassa (joka tosin lakkautettiin vuonna 1996).”

Tämä lause ei ole myöskään luotettava, eikä se ole todenmukainen. Siihen ei myöskään löydy pyydettyjä viittauksia. Ainoa fakta tässä lauseessa on sairaalan lopetus, joka itseasiassa linkin mukaan lopetettiin 1995. -- (130.232.254.32) 20. syyskuuta 2007 UTC 11:42

Jos et Heidekeniin liittyvää sanontaa tiedä, et tiedä mitään Turusta ja silloin sinuna pitäisin pienempää ääntä – sillä toisen sanonnan mukaan on "parempi olla hiljaa ja antaa muiden luulla sinua tyhmäksi, kuin avata suunsa ja poistaa epäilykset." Lähteen puuttuminen on tietynlainen ongelma, mutta ei se totuutta muuta. Samulili 20. syyskuuta 2007 kello 15.02 (UTC)

Wikipedian mukaan "sanonta (-> lentävä lause) elää omaa elämäänsä asiayhteydensä ulkopuolella". Oletko siis sitä mieltä, että mainitsemasi Heideken-sanonta esittää neutraalia näkökulmaa tai että se tuo esille eri näkemyksiä tasapuolisesti wikipedian arvojen mukaisesti? Mielestäni sanonta on hauska, mutta se ei ole todenmukainen.

Turkulaisuudesta sen verran, että tiedätkö miten kutsutaan toimintaa, jossa ihmisten väitetyn "kansanluonteen" erilaisuudella perustellaan eriarvoista kohtelua? Ymmärrätkö kuinka lähellä tuollainen "asuinpaikkaistaminen" tällaista arvojärjestämistä oikein onkaan? Lisävinkkinä vielä; asian englanninkielinen määrite tarkoittaa myös 'rajoittamista' perustuen 'syntyperään'. Suomalaisessa määritteestä se kylläkin puuttuu. En ymmärrä minkälaista totuutta väitetty "turkulaisuus" edustaa tai kenen etuja sen käyttö ajaa. Kehoittaisin kirjoittajan miettimään motiivejaan kahdesti, jos hän aikoo esittää tuollaisia asioita faktoina.

Purkauksesi on käsittämättömän henkilökohtainen, eikä ole mielestäni oikeutettu. Miten tuollaisella asenteella voit ylipäänsä toimia ylläpitäjänä? -- (130.232.254.32) 25. syyskuuta 2007 UTC 06:20

Köh, sinähän tässä arvon IP-olet se joka on useammankin muokkaajan kanssa eri mieltä. --Zache 25. syyskuuta 2007 kello 06.49 (UTC)

No onpas täällä herkkähipiäistä porukkaa töissä. Ihanko totuutena kirjoittelette tänne käsityksiänne? Kerrotko ihan yksityiskohtaisesti, mistä faktasta esim. sinä olet eri mieltä kanssani. Perusteluineen kiitos. -- (130.232.254.32) 25. syyskuuta 2007 UTC 08:51

---

"Turkulaisen sanonnan mukaan turkulaiseksi ei voikaan tulla, vaan ainoastaan syntyä – ja turkulaiseksi voi syntyä ainoastaan Heidekenin synnytyssairaalassa (joka tosin lakkautettiin vuonna 1996). Pahimmin Turun ja turkulaisuuden kanssa törmäyskurssilla ovat kansanperinteen mukaan tamperelaiset. Molemmin puolin kerrotut vitsit toisista ovat tavallisia, mutta kuitenkin leikkimielisiä."

Sanonnat ja tarinat kuuluvat kansanperinteestä kertovaan artikkeliin. Tämä kohta ei tuo esille eri näkemyksiä, vaan tietynlaisen yleistyksen, johon Turun kaupungin asukkaat eivät sovi. -- (130.232.254.32) 27. syyskuuta 2007 UTC 07:40

---

"Turkulaisen sanonnan mukaan turkulaiseksi ei voikaan tulla, vaan ainoastaan syntyä – ja turkulaiseksi voi syntyä ainoastaan Heidekenin synnytyssairaalassa (joka tosin lakkautettiin vuonna 1996). [17] [18]"

Lisäämäsi referenssit kertovat väittelyä siitä miten Vanha leikkisä hokema kuuluu. Siitä näyttää kiistelevän ei-turkulaisen mielipide ja asiaa tuntematon osapuoli. Kumpikaan referenssi ei väitä mitään stereotypiaa, vaan pyrkivät määrittelemään sellaista asiaa, paljasjalkaisuutta, joka koskee muitakin kaupunkeja. Esim. Helsinkiä: *[6] Ei edes Helsinki-artikkeli hyväksy moisia määritelmiä.

Jos tämä on paras referenssisi turkulaisuudesta, niin miksi muissa kaupunki-artikkeleista ei vastaavaa löydy?

Artikkelin viitteistä käy selvästi ilmi, että on olemassa sanonta (tai hokema, whateva), jonka mukaan turkulaiseksi voi ainoastaan syntyä ja ainoastaan Heidekenillä, mikä vastaa täysin artikkelin sisältöä. Samulili 30. syyskuuta 2007 kello 18.58 (UTC)

Artikkelin viitteistä käy selvästi ilmi, että on olemassa useita eri hokemia, jolla turkulaisuutta joku voi määritellä. Massinen toteaakin, että: "Heidekenin yhdistäminen tosi turkulaisuuteen taitaa olla vain ahneen sukupolven yritys omia tämäkin kunnia itselleen." Yhden hokeman poimiminen tekstiin vääristää neutraalia kuvaa. Artikkelin sisältö on täten roskaa. -- (130.232.254.32) 03. lokakuuta 2007 UTC 14:50

---

Turussa on muuten ollut sitten toinenkin synnytyssairaala, jossa on syntynyt vain turkulaisia, eli koko kirjoittelu on joutavaa --85.76.254.20 4. huhtikuuta 2008 kello 11.32 (UTC)

Turkulaiset ja tamperelaiset

”Pahimmin Turun ja turkulaisuuden kanssa törmäyskurssilla ovat kansanperinteen mukaan tamperelaiset. Molemmin puolin kerrotut vitsit toisista ovat tavallisia, mutta kuitenkin leikkimielisiä.[14]”

Tämä lause ei liity turkulaisuuteen, vaan kansanperinteeseen ja sinänsä lienee totta. Lause on kuitenkin kappaleeseen kuulumaton ja täten irrelevantti.

Koko kappale on heikkolaatuinen, eikä se ole luotettava. Siihen löydy myöskään riittäviä viittauksia. Näiden asioiden lisäksi siinä irrelevantti osa. Kappale ei tunnu tuovan Turun kaupungun määritelmään neutraalia näkökulmaa, joten tällaista informaatiota on vältettävä. Kappale on poistettava. -- (130.232.254.32) 20. syyskuuta 2007 UTC 11:42

Kuten sanottua: Tämä kohta ei tuo esille eri näkemyksiä, vaan tietynlaisen yleistyksen, johon Turun kaupungin asukkaat eivät sovi. -- (130.232.254.32) 29. syyskuuta 2007 UTC 12:51

Turkulaiset ja helsinkiläiset

Jos tamperelaisten suhtautuminen, joka on suurimmissa määrin yksipuolista, pitää ilmaista turkulaisuus osiossa, niin myös helsinkiläisten ja turkulaisten ikuinen vihanpito pitäisi mainita. On aivan kiistatonta, että turkulaisiin suhtaudutaan usein erittäin nuivasti ja oudoksuen pääkaupunkiseudulla. Lisäksi on yleensä ollut muotia piikitellä Turkua helsinkiläisissä medioissa, joita usein valtakunnallisinakin pidetään. Viimeisin merkki tästä on HS:n aloittama joukuusisota Turun kanssa. Helsinkiläisten kateudesta Turkua kohtaan on siitäkin useampi kolumni saatu aikaan!

Minusta ei-turkulainen osakunta kuuluu tamperelaisuuteen ja tulisi näin olla ainoastaan Tampereen wikipedia sivuilla, ei Turun, koska turkulaiset ovat ehdottomasti tämän perinteen hyvin passiivinen osapuoli. Turkulaisia ei ole enää aikaan kiinnostanut Tampereen toimet, koska kaupungilla on ihan oma sarja, jossa painia ongelmissaan. Turku ei tällä hetkellä enää kilpaile väkiluvulla, eikä siis keskinäiseen torailuun löydy muuta maaperää kuin jääkiekko, joka ei Turussa todellakaan ole koko kansan urheilua. Turun ja Helsingin välillä jännite taas tulee säilymään aina niin kauan kunnes, Turun historia Suomen ensimmäisenä kaupunkina unohdetaan.--91.156.122.109 4. elokuuta 2008 kello 18.58 (UTC)

Olen samaa mieltä. Tampere-läppä ei kuulu Turku-artikkeliin. Se ei kerro mitään Turusta. --91.152.229.204 5. elokuuta 2008 kello 01.59 (UTC)

Kyllähän turkulaisen (tai kenen tahansa) ominaisuuksiin kuuluu myös se, mitä elefantti ajattelee hänestä – erästä sanontaa lainatakseni – eikä pelkästään se, mitä turkulainen itse ajattelee itsestään. Jos helsinkiläisten ja turkulaisten välisestä suhteesta haluaa jotain kirjottaa, sekin on mahdollista lähtein. Se, että helsinkiläisten tuumauksista ei ole kirjoitettu ei kuitenkaan ole mikään syy poistaa muuta sisältöä. Samulili 5. elokuuta 2008 kello 10.17 (EEST)

Samulilikin olisi paljon vakuuttavampi, jos hän menisi tekemään Tampere-palstalle kappaleen tamperelaisista. Lähdemateriaalina voisit käyttää vaikka turkulaisten kertomia tamperelaisvitsejä. Niitä löytyy vino pino Markku Heikkilän Uutissi Turust- kirjoista ja netistä täältä: http://www.sata.fi/?area=uutissi >192.100.124.218 6. elokuuta 2008 kello 16.54 (EEST)

Samulili, jos väitetään, että "pahimmin turkulaisuuden kanssa vastatusten ovat kansaperinteen mukaan olleet tamperelaiset", tulee tosiaan kuva, että tämä olisi hyvinkin aktiivinen ja päälimäinen vastakkainasettelu. Kuitenkin pääkaupunkistatuksen ja yliopiston menestys Helsinkiin ovat kipeimmin turkulaisuutta vaivaavat asiat, jos kansaperinteestä puhutaan, ja täytyy sanoa, että tuo norsuteoriasi ontuu, sillä Turkulaiset eivät ainakaan omien kokemuksieni mukaan ole juuri tippaakaan kiinnostuneet Tampereesta tai tamperelaisten ajatuksista noin yleisellä tasolla. Aktiivinen toiminta on Tampereella ja täältä lähinnä kuittaillaan Aamulehdelle ja ETO:lle, niin se on mennyt jo pitkään. Väitän, että helsinkiläisillä ja turkulaisilla on paljon huonommat välit toisiinsa kuin turkulaisilla ja tamperelaisilla. En esimerkiksi usko, että turkulainen mainostoimista olisi tamperelaisten yritysten mielestä niin huono asia, että he eivät voisi ryhtyä sen asiakkaiksi, kuitenkin eräs pk-seutulainen mainostoimisto lopetti Turun päästä toimintansa, ja pinnan alla huhuttiin kyseessä olevan turkulaisten huono imago pk-seutulaisten parissa. --91.156.122.109 6. elokuuta 2008 kello 21.54 (EEST)

Onko turkulaisuutta olemassa

“Turkulaisuus”

Otsikon mukainen “Turkulaisuus” ei ole virallinen käsite kuten ei helsinkiläisyys, tamperelaisuus tai oululaisuuskaan. Kappaleen otsikon mukainen aihe ei ole merkittävä, koska käsitettä ei ole edes olemassa muuta kuin ehkä joidenkin marginaaliryhmien käytössä. -- (130.232.254.32) 20. syyskuuta 2007 UTC 11:42

[Ja lopuksi:] http://vesa.lib.helsinki.fi/cgi-bin2/ysa.pl?h=turkulaisuus Samulili 20. syyskuuta 2007 kello 15.02 (UTC)

---

Ohessa perustelut poistettavalle kappaleelle

"Turkulaisuus".

Tällaista käsitettä ei ole edes olemassa. Marginaalipiireissä 'turkulaisuus' esittää jotain stereotypiaa, joka on näiden piirien itsensä luoma, eikä se liity Turkuun mitenkään. Turkulaisuudesta ei ole mitään valideja referenssejä, ei viittauksia eikä esimerkkejä. Turkulaisuudella voidaan myös tarkoittaa Turun kaupungissa asuvia asukkaita. Kuitenkaan eri Turussa asuvien asukkaiden erottelu tiettyyn kategoriaan on mahdotonta. Esim. se, että Turussa aloittaa joka vuosi n. 4000 korkeakouluopiskelijaa, jotka saapuvat ympäri Suomea Turkuun. Osa heistä saapuu Turkuun myös ulkomailta. Ovatko nämä ihmiset turkulaisia, koska he asuvat Turussa? Kyllä ovat. Omaavatko he stereotypiset ominaisuudet? Eivät, koska ovat yksilöitä/ihmisiä, eivätkä mitään kohteita. Turkulaisuutta ei ole täten olemassa, kuten ei muitakaan asuinpaikkaistamisia wikipediassa.

Lintulalle:

Missä on seuraavat viittaukset ja referenssit?

"Turkulaisuus"

Mitä se on? Missä on viittaus tähän määritelmään? Niin kauan kuin tällaista määritelmää ei mistää luotettavasta lähteestä löydy, oletan koko termin roskaksi. -- (130.232.254.32) 29. syyskuuta 2007 UTC 12:51

Käsite ja sana turkulaisuus on olemassa - sen toteamiseen ei tarvita edes lähdettä, vaikka onkin todettu, että hakusanana se löytyy jopa Vesasta. Siitä, mitä käsitellään tämän otsikon alla, keskustellaan tässä yllä ja alla. Samulili 30. syyskuuta 2007 kello 19.01 (UTC)

Niin missä se on todettu ja miksi se ei tarvitse lähdettä? Saako tänne kirjoittaa, mitä mieleen tulee? Jos vastakkain on väite että "on olemassa"/"ei ole olemassa" ja perustelusi ovat, että "on se olemassa, mutta siihen ei tarvita lähdettä", niin kuinka luotettavana pidät oikein lausuntoasi? Eikö se ole pelkkää roskaa, koska se ei ole todennettavissa? -- (130.232.254.32) 03. lokakuuta 2007 UTC 15:40

Mitkä ovat oikeat stereotypiat

"Stereotyyppiseen turkulaisuuteen liitetään usein sisäänpäin lämpiävä ja omanarvontuntoinen mielenlaatu sekä selkeästi erottuva Turun murre."

Tämä lause ei ole luotettava, eikä se ole todenmukainen. Arvio stereotypiasta on jo nimeomaisesti yleistävä, joten se ei voi pitää paikkansa. Siihen ei myöskään löydy pyydettyjä viittauksia. Turun murretta varmastikin puhutaan Turussa, mutta niin myös ympäri Suomea. -- (130.232.254.32) 20. syyskuuta 2007 UTC 11:42

---

Missä on viittaus tähän tähän stereotyyppiseen turkulaisuuteen? Miksi esim. seuraavia Turkuun liittyviä stereotypioita ei ole kappaleessa?

Turussa on aina omaksuttu uudet asiat nopeasti.

Kulttuuripääkaupunkihanke: "Turku palaa" s.1; "Turku on syntymästään asti ollut kansainvälinen kaupunki, jonka kautta eurooppalaiset kulttuurivaikutteet ovat levinneet Suomeen.", http://en.wikipedia.org/wiki/Turku

Turun kautta kulttuuri levisi Suomeen/Varsinais-Suomi on kautta aikain ollut Suomen kulttuurin kehto.

esim. kristinusko, ensimmäinen tuomiokirkko, ensimmäinen pääkaupunki, ensimmäinen yliopisto,

Turkulaiset ovat tyhmiä.

esim. turkulaisvitsit, tässä käyty keskustelu, kts. turkulaisvitsit-määritelmä: Vitsi

Turkulaiset naiset ovat Suomen kauneimpia naisia.

esim. Lola Odusoga, Jenni Dahlman, Miia Lakkisto, Saija Palin, http://www.fashionteam.fi/ jne.

Varmasti olet kuullut näistä Turkuun liittyvistä stereotypioista. Ohessa on myös viitteitä, joistä löytyy lisätietoa. Mutta missä on linkit ja esimerkit "sisäänpäin lämpiävästä ja omanarvontuntoinen mielenlaadusta"? -- (130.232.254.32) 29. syyskuuta 2007 UTC 12:51

Muuttohalukkuus

"Kaikesta huolimatta kaupunki on sijoittunut kolme kertaa peräkkäin kärkikolmikkoon Taloustutkimuksen muuttohalukkuutta mittaavassa tutkimuksessa."

Tämä teksti on jo kertaalleen ensimmäisessä kappaleessa. -- (130.232.254.32) 27. syyskuuta 2007 UTC 07:40

Turun tauti

Ehkä turkulaisilla on käsitteen sisällöstä erilainen näkemys, mutta minulle Turun tauti on aina tarkoittanut korruptoitunutta hyvävelijärjestelmää, välillä jopa eräänlaista mafiaa, olkoonkin että motivaattorina sille on ollut tuo grynderitouhu. Tässä mielessä myös ei-turkulainen media on mielestäni sitä käyttänyt. Onko tässä tullut omaksuttua ihan oma mielikuva asiasta? --thule 29. syyskuuta 2006 kello 16.35 (UTC)

Turun tauti käsitteenä, sekä 1910-luvulla että 1950-luvun jälkeen on ensisijaisesti liittynyt rakennuskulttuurin/-bisnekseen ja tämä on sen ensisijainen, "asiantunteva" käyttö. On tietenkin ymmärrettävää, että näin makeaa, melkein alkusointuista termiä käytetään toisinaan myös muunlaisessa pilkkaamisessa. -Samulili 29. syyskuuta 2006 kello 16.40 (UTC)

Turun tauti kappale käsitteli käsitettä, jota on käytetty helsinkiläisessä lehdistössä. Tämä käsite ei edusta neutraalia näkökulmaa, eikä vastaava kulttuuri liene poikkeus suomalaisessa politiikassa. Jos asiasta löytyy erinomaisia referenssejä, olen valmis keskustelemaan tämän kappaleen sisällöstä. --AM (84.230.149.221)(19.9.2007, 22:27 EET)

Entä sitten? Kai käsitteestä silti voi kertoa vaikka se ei olisikaan neutraali? --Zache 19. syyskuuta 2007 kello 20.36 (UTC)

Wikipedian perusajatus on neutraali näkökulma. --AM (84.230.149.221)(20.9.2007, 00:15 EET)

Turun tautiin viitataan jo historia kappaleessa. Voin tehdä siitä uuden sivun, joten voisitko olla poistamatta muutoksia sitä mukaan kun etenen? --AM (84.230.149.221)(20.9.2007, 00:52 EET)Kommentin jätti 84.230.149.221 (keskustelu – muokkaukset).

Luulen, että maininta Turku-artikkelissa riittää ihan hyvin. Siliamaav 19. syyskuuta 2007 kello 21.55 (UTC)

IP:lle: lähteistinkin, joten mikä nyt on ongelmana? --Zache 19. syyskuuta 2007 kello 22.05 (UTC)

---

Turkulaisuus

Turkulaisuus stereotypia on aivan roskaa. Kts ohje - Kerro kuka tekee:

Älä kirjoita artikkeleihin "joidenkin mielestä" ilman lähdettä.

Vahva sääntö Wikipediassa on se, että artikkelit pitäisi kirjoittaa neutraalista näkökulmasta. Tämä tarkoittaa sitä, että aiheesta tulisi kirjoittaa niin, että eri näkökulmat asiaan olisivat artikkelissa edustettuna, eli tosiasiat pitäisi esittää objektiivisesti. Huom! Tosiasiat!

Muokkauksia pitäisi tehdä myös hyvässä tahdossa, sivistyneesti ja konsensushakuisesti. Ko. kiistanalaista sisältöä ei kannata lisätä Wikipediaan, koska sen lisääminen ei täytä minkäänlaista hyvän tahdon, sivistyneen tai konsensushakuisen muokkauksen määritelmää. Se edustaa mielipidettä, stereotypiaa, jolla ei ole minkäänlaista "tietosanakirjallista" arvoa.

Olisi myös erittäin suositeltavaa, että sisällön lähde merkittäisiin ylös. Missä se on? Se helpottaisi tietojen tarkistamista ja lisätiedon löytämistä. Lähteiden merkitseminen on erittäin tärkeää Wikipedian luotettavuuden ja käytettävyyden varmistamiseksi. Erityisesti nyt, koska edellämainittu kohta artikkelissa on kiistanalainen. Kiistatapauksissa lähteiden esittämisellä on ensisijainen merkitys. Koska sellaisia ei ole löytynyt useista pyynnöistä huolimatta, se on roskaa! 83.241.234.2 18. marraskuuta 2007 kello 21.12 (UTC)

Tuo läppä turkulaisuudesta edustaa yhden wikipedistin yritystä tiivistää turkulaisuudesta esiintyvät stereotypiat, ja on sellaisena rinnastettavissa omaan tutkimukseen. Hämärän muistikuvani mukaan se saattaa osittain olla minun omaa käsialaani, mutta mielestäni se on kuitenkin poistettava.--130.234.75.18 21. marraskuuta 2007 kello 16.59 (UTC)

Tunnettuja turkulaisia

Osio on poistettu useamman käyttäjän toimesta, joten en palauta sitä enää. Vähän kyllä ihmetyttää, mitä haittaa lyhyestä osiosta on, sillä oman kokemukseni mukaan tällaiset osiot ovat varsin kiinnostavia Wikipedian lukijoiden keskuudessa. Nyt kun osio on siirretty omaan artikkeliinsa, linkki siihen ei löydy lainkaan yhtä helposti Katso myös -osiosta kuin se löytyy, jos sille sallitaan oma otsikko. Mielestäni se siis parantaa navigaatiota, ja kyseissä osiossa voidaan mainita muutama tunnetuin turkulainen - vaikka nämä ehkä yleistietoon kuuluvatkin. Kyllä tunnetut turkulaiset kuuluvat artikkeliin Turku. -- Piisamson 29. maaliskuuta 2008 kello 21.54 (UTC)

Tämä on toki punnitsemiskysymys. Itse en näe suunnatonta käytettävyyseroa, etenkään jos tämän suhteen toimitaan yhdenmukaisesti. Ylimääräiset parin rivin osiot sirpaloittavat nähdäkseni artikkelin kokonaisrakenneta eivätkä siten ole toivottuja. Jos kahden rivin asiaa ei voi mielekkäästi sisällyttää suuremman otsikon alle, on Katso myös -osio mielestäni sille ihan hyvä paikka. –Dilaudid • κ, μ • 29. maaliskuuta 2008 kello 23.10 (UTC)

Asiassa lienee hieman hankala toimia täysin yhdenmukaisesti, sillä vain suurimmista kaupungeista on perusteltua luoda omat luettelonsa, pienempien kaupunkien ja paikkakuntien oikeasti tunnetuja vesoja on siksi vähän. Voisihan osion siirtää esimerkiksi väestö, turkulaisuus tai muun vastaavan ala-osioksi jos siltä tuntuu. Käytettävyyskysymys ei ehkä minulle ja sinulle ole suuri, mutta satunnainen käyttäjä ei välttämättä osaa etsiä asiaa Katso myös -osiosta. Mitä tarkoitat sillä, että lyhyt osio sirpaloittaa artikkelia? Ongelma tuntuu osin keinotekoiselta, kun kyse on kuitenkin siitä, että pidempi osio on eriytetty omaksi artikkelikseen. -- Piisamson 29. maaliskuuta 2008 kello 23.17 (UTC)

Joo, toi katso myös osio on ihan hyvä paikka --Zache 30. maaliskuuta 2008 kello 10.04 (UTC)

Tarkoitan, että osioihin jakaminen on perusteltua vain silloin kun käsiteltävät osuudet ovat 1) selkeitä kokonaisuuksia ja 2) mielekkään kokoisia. Ylimääräinen osio lisää aina uuden kohdan myös sisällysluetteloon, joka on yksi tärkeimmistä asioista artikkelissa. En olisi valmis rinnastamaan tärkeydessä merkittävien turkulaisten listaa esimerkiksi Turun historiaan. Artikkelissa on nyt paljon vähemmän ja ennen kaikkea mielekkäämpiä osioita kuin aiemmin, mikä on nähdäkseni merkittävästi parantanut artikkelin laatua. –Dilaudid • κ, μ • 30. maaliskuuta 2008 kello 10.32 (UTC)

Kyseessähän on varsin selkeä kokonaisuus, ja ilmeisesti jopa oman artikkelinkin arvoinen asia. En pidä sitä yhtään triviaalimpana asiana kuin vaikkap ystävyyskaupunkeja - mitä ne nyt sitten Turusta kertovat?-) -- Piisamson 30. maaliskuuta 2008 kello 20.22 (UTC)

Ystävyyskaupungit kerrotaan lähes kaikissa merkittävissä kaupunki artikkeleissa niin suomenkileisessä kuin vaikkapa englanninkielisessä wikissäkin. Ystävyyskaupungit valitaan yleensä niiden samankaltaisuuden mukaan, niin myös Turun ystävyyskaupunkien tapauksessa. Ystävyyskaupunkijärjestelyt johtavat usein ainakin oppilasvaihto-ohjelmiin sekä talous -ja kulttuuriyhteistyöhön, joten tieto siitä missä ja millaisia ystävyyskaupunkeja kaupungilla on voi olla hyvinkin merkittävä lisäarvo. -Jontts- 30. maaliskuuta 2008 kello 21.54 (UTC)

Olen samoilla linjoilla Dilaudidin kanssa. Osio sirpaloittaa artikkelia, ei ole rinnastettavissa muihiin osioihin eikä wikin kaupunkiartikkeleissa ole mitään käytäntöä tuollaisen listan sisällyttämisen suhteen. Katso osio on hyvä paikka tuolle listalle. Kaupungin asukkaat tai kaupungissa syntyneet eivät kerro itse kaupungista mitään. -Jontts- 30. maaliskuuta 2008 kello 20.18 (UTC)

Lähde puutaloille

Lähteettömät osiot saa poistaa artikkeleista. Jos on tiedossa lähde tuolle tiedolle niin se on kaivettava esiin, sen jälkeen sen voi kirjoittaa sivulle. Deadlinet pukkaa päälle koska artikkeli on ehdolla hyväksi artikkeliksi. -Jontts- 30. maaliskuuta 2008 kello 20.15 (UTC)

Lähteettömät tiedot saa poistaa, mutta ensisijaisesti jokaisella on velvollisuus parantaa artikkelia. Kirjasto on huomenna auki. (Tai oli se tänäänkin, mutta ei enää.) Puutaloja ajalta ennen Turun paloa ovat muuten Apteekkimuseon lisäksi ainakin Ekrothin talo Linnankatu 41:ssä, Segrellin talot Linnankatu 29:ssä, Iso-Puolalan talo Puolalanpuiston länsipäässä, Käsityöläismuseon talot ja Maarian vanha pappila. Samulili 30. maaliskuuta 2008 kello 20.24 (UTC)

Vähän kummalliselta tuntuu noinkin yleistiedossa olevan tiedon poisto. Minkään deadlinen takia artikkelia ei nyt ainakaan kannata huonontaa; selvästi paikkaansapitävä tieto voi artikkelissa odottaa lähdettä sen aikaa kun sen etsiminen kestää. Eri asia, jos kyseinen tieto olisi jollakin tapaa kiistanalainen. -- Piisamson 30. maaliskuuta 2008 kello 20.30 (UTC)

Mielestäni Turun keskustan 1700-luvulta peräisin olevien puutalojen lukumäärä ei ole ihan pelkkää yleistietoa. Itse olen opiskellut pitkään Turun historiaa (erikseen jopa arkkitehtuuria), enkä silti tiennyt paljonko Turussa kyseisiä rakennuksia on. Toivottavasti Samulili saat tiedon jostain kaivettua :) -Jontts- 30. maaliskuuta 2008 kello 20.48 (UTC)

Poistamasi kohta sanoi että niitä on useita, ja Samulili tuossa jo useita mainitsikin. Eri asia jos niitä väitettäisiin olevan joku tietty luku. -- Piisamson 30. maaliskuuta 2008 kello 20.53 (UTC)

Tätä on turha paisutella. Kyllä minunkin mielestäni lähde on etsittävä (ja se löytyy helposti), mutta en vain olisi halunnut nähdä niin nopeaa tuomiota lähteettömälle tiedolle. Samulili 30. maaliskuuta 2008 kello 20.59 (UTC)

Turkulaisuus, osa 4

Samulili tunkee artikkeliin lähteetöntä tietoa turkulaisuuteen liittyvistä stereotypioista. Lähdepyynnön hän on poistanut mielivaltaisesti eriskummallisin perusteluin. Outoa kyllä arvostettu ja kokenut wikipedisti ei näytä alkuunkaan ymmärtävän, mitä kyseisellä lähdepyynnöllä on haettu. Artikkeliin ei kaivata lähdettä sille, että turkulaiset ovat tietynlaisia, koska sellaista artikkelissa ei selvästikään väitetä. Artikkeliin kaivataan lähdettä sille, että turkulaisista on olemassa artikkelissa kuvatun kaltainen stereotypia.--217.112.249.156 1. huhtikuuta 2008 kello 17.43 (UTC)

Mainitsemasi lähde on ollut siellä. "Matti Välimäki: Tarttis varmaan tehrä jottain: Kaupungin imago koostuu useeasta palasta. Turun pualest, 18.2.2008, nro 1, s. 4–6. Turun kaupungin viestintäkeskus." Vai oletko eri mieltä siitä, että tuota lähdettä ei artikkelissa ole? Samulili 15. huhtikuuta 2008 kello 15.41 (UTC)

Muistaakseni poistelit lähdepyyntöä jo viime vuoden puolella ennen kuin tuo lähde tuotiin sinne. Tekevälle sattuu ja virheistään voi oppia.--217.112.249.156 15. huhtikuuta 2008 kello 15.45 (UTC)

Koko turkulaisuus kappale on pelkkää roskaa. Turkulaiset ovat yksilöitä kuten kaikki muutkin ihmiset. Ko. kappaleen sisältämä arvelluttava ja epämääräinen stereotypiointi on kuin 30-luvun oppikirjoista, jossa esiteltiin uskomuksia tietona jota ei ollut edes olemassa. vastaavasti voidaan löytää kymmenittäin viitteitä joiden mukaan asia on aivan päinvastoin. Jos ollaan tarkkoja, ei koko turkulaisuutta ole olemassa, koska sellaista ei ole missään määritelty, kuten ei ole helsinkiläisyyttä tai oululaisuuttakaan. Koko turkulaisuus kappale on pelkkää vessanseinäkirjoitusta. Ei ole ihmekään ettei kukaan enää usko wikipedian kirjoituksiin, kun lapselliset hönöt kirjoittavat omia uskomuksiaan artikkeleihin. 91.156.122.252 15. huhtikuuta 2008 kello 15.38 (UTC)

Kappaleessa ei esitetä "turkulaisuutta" todellisten turkulaisten todellisena ominaisuutena. Sen sijaan on tosiasiallinen, lähteistettävissä oleva tieto, että nimetyt, todelliset ihmiset antavat turkulaisille tiettyjä ominaisuuksia. Stereotypioista saa siis kirjoittaa, kunhan ne esitetään stereotypioina, ei tosiasioina. Siis: 1900-luvun puolenvälin suomalaisissa koulukirjoissa mustat kuvattiin leikkisiksi ja musikaalisiksi. Sen sijaan olisi järjetöntä (ja rasistista) kirjoittaa: Mustat ovat leikkisiä ja musikaalisia. --M. Porcius Cato 15. huhtikuuta 2008 kello 16.19 (UTC)

Jos kappaleessa ei kuvailla "turkulaisuutta" todellisten turkulaisten todellisena ominaisuutena, niin ihmettä se tekee tässä artikkelissa? Se kuuluu silloin hiekkalaatikkoon tai harhaluuloisten ihmisten kulttuuriperimä-sivulle.

Minulla on tukku stereotypioita turkulaisista joita olen kuullut ja joihin löytyy linkkejä. Ne voidaan sitten kerätä tähän kappaleeseen tuolla logiikalla. Ensimmäiseksi voinemme lisätä heti Turku-artikkelin alkuun " Joidenkin mielestä Turku on Suomen persereikä" (http://www.youtube.com/watch?v=YgD1_2tF_4Q). Se on stereotypia jonka tuo kaveri kertoo, joten se on olemassa ja silloin se kuuluu Turku-artikkeliin! --91.156.122.252 15. huhtikuuta 2008 kello 16.34 (UTC)

Jos välttämättä haluat, voit toki lisätä artikkeliin tuon persereikä-jutun.--217.112.249.156 15. huhtikuuta 2008 kello 16.38 (UTC)

Raivoaminen on sikälikin outoa, että artikkelissa ei esitetä turkulaisista millään lailla herjaavaa stereotypiaa. Omanarvontunto tuskin on kielteinen asia. Sisäänpäinlämpiävyyskään ei ole suuri synti - osa turkulaisista on itsekin sitä mieltä, että turkulaisilla (tai varsinaissuomalaisilla ylipäänsä) on taipumus olla sulkeutuneempia tai varautuneempia kuin esim. itäsuomalaisilla. (Tietysti tunnen hemmetin monta turkulaista, joihin tämä ei päde millään lailla).--217.112.249.156 15. huhtikuuta 2008 kello 16.47 (UTC)

"Joidenkin mielestä Turku on Suomen persereikä" lisätty artikkeliin. Se näköjään poistettiin heti tämän ns. wikipedisti Lintulan toimesta.

Mikä ihmeen raivoaminen? Ei täällä raivoa kukaan muu kuin ihmiset jotka haluavat muuttaa tietosanakirjan mielipidelistaksi aivan väkisin.

Jos puhutaan noista määrittelystä, niin kun asenteellinen ihminen kokee toisessa omanarvontuntoa tai sisäänpäinlämpiävyyttä, niin se ei välttämättä ole tämän toisen ihmisen ominaisuus. Sama ilmiö on huomattavissa sivistymättömien piirissä kun he tulevat ihmisten ilmoille. Jos keskustellaan näistä kahdesta adjektiivista, niin ne voidaan tulkita näiden toisten ihmisten sivistyneisyytenä, kun ei aleta vastaamaan takaisin sivistymättömien huutoihin. Koska asiaa ei ole tutkittu, on johtopäätökset pelkkiä mielipiteitä, joita ei ole lupa laittaa wikipediaan.

Jos taasen keskustellaan sulkeutuneisuudesta tai varautuneisuudesta, puhutaan ominaisuuksista joita nähdään ihmisissä silloin kuin he kohtaavat jotain uutta ja/tai ihmeellistä. Eli esim. silloin kun maalla asuvat tulevat kaupunkiin. Turkuun on esim. muuttanut kautta aikain maalaiskunnista tulevia, kaupunkielämään tottumattomia henkilöitä. Tällaisen tavatessaan Turun torilla turkulaisuutta määrittelevä henkilö voi yleistää sen paikan ominaisuudeksi, joka on tietenkin yksittäinen väärä johtopäätös. Jos tällaista kertomusta toistetaan, siitä tulee ns. urbaani legenda. Sillä ei ole tietenkään mitään tekemistä liitettynä johonkin oikeaan artikkeliin. Ja koska asiaa ei ole tutkittu, on johtopäätökset pelkkiä mielipiteitä, joita ei ole lupa laittaa wikipediaan.

Jos siis on olemassa em. Turkuun liittyvä stereotypia, niin sehän on tämän ulkopuolisen määrittelemä ominaisuus, eli mielipide. Vastaavia mielipiteitä on useita. Jotkut niistä eivät näytä kelpaavan arvon wikipedisteille, mutta jotkut kelpaavat. Meillä on siis määrittelemätön turkulaisuus osio, jossa ei edes kerrota ketä sillä tarkoitetaan. Meillä on tähän ominaisuuteen määriteltynä myös muutama adjektiivi, jotka löytyvät yhden ihmisen mielipidekirjoituksesta ja joka voi olla myös väärin tulkittu tai jopa harhaluuloinen, koska kukaan itseään arvostava koulutettu ihminen ei tuollaisia perusteettomia asioita päästäisi suustaan. Joten se on mielipide, joita ei ole lupa laittaa wikipediaan.

Koska koko turkulaisuutta ei ole käsitelty rationaalisesti ja koska johtopäätökset perustuvat mielipiteisiin, se ei kuulu wikipediaan.

On pelkästään arvelluttavaa lisätä Turku-artikkeliin turkulaisuus-kappaletta ja yrittää määritellä sitä stereotypioiden kautta. En suosittele kenellekään ko. kappaleen käyttöä missään. Se on pelkkää roskaa. Suosittelen koko turkulaisuus kappaleen poistamista! 91.156.122.252 15. huhtikuuta 2008 kello 18.10 (UTC)

91.156.122.252 kommentoi muokatessaan jälleen kerran kohtaa Turkulaisuus: "ei yksittäisten ihmisten mielipiteitä tällaisesta asiasta - tästä pitäisi olla jokin kattava tutkimus". Stereotypia ei ole yksittäisten ihmisten mielipide, vaan nimenomaan yleistys ja mielikuva, joka on suurella joukolla ihmisiä tietyistä ihmisistä. Tässä kohtaa on kyseessä muiden suomalaisten mielikuva Turkulaisista. Lisäksi muokkaaja on häiriköinyt esittääksen kantansa ja keskustellut asiattomasti jo useaan otteeseen. Häpeän kyllä itse Turkulaisena, jos kyseinen muokkaaja on itse Turkulainen. Eikö olisi jo tarpeeksi syitä kyseisen käyttäjän estämiseen? -Jontts- 15. huhtikuuta 2008 kello 23.34 (UTC)

Ei siis ole syytä poistaa sellastakaan yleistystä, että turkulaiset olisivat ystävällisiä. Asiasta löytyy useita muiden kuin turkulaisten mielipiteitä viitteistä, joten se on samanlainen stereotypia kuten on muutkin viitatut väitteet. En ole häiriköinyt lainkaan, enkä ole keskutellut asiattomasti. Olen perustellut joka väitteeni ja monet ovat kanssani samaa mieltä. Turkulaisuus-kappale on epätoivoinen yritys määritellä jotain mikä ei ole edes olemassa, sellaisilla stereotypioilla, jotka kelpaavat vain tietyille käyttäjille ja sellaisella tavalla, joka on vastoin sääntöjä. Suosittelen koko turkulaisuus kappaleen poistamista! 91.156.122.252 16. huhtikuuta 2008 kello 03.05 (UTC)

Olet toistuvasti syyllistynyt henkilökohtaisiin hyökkäyksiin useita muokkaajia kohtaan, ja olet häiriköinyt esittääksesi kantasi (lisäämällä Turku on Suomen persereikä -maininnan artikkelin ingressiin). Siinä on perusteita muokkausestolle, joten koetapa vihdoin rauhoittua ja pitäytyä asiallisessa äänensävyssä.--217.112.249.156 16. huhtikuuta 2008 kello 13.38 (UTC)

Taisit itse suositella 'Turku on Suomen persereikä -maininnan' lisäämistä tuossa yläpuolella (-> "Jos välttämättä haluat, voit toki lisätä artikkeliin tuon persereikä-jutun.--217.112.249.156 15. huhtikuuta 2008 kello 16.38 (UTC)")

Siinä on muuten samanlainen viite kuin stereotypian määrittelyssä, joten miksi se ei kelpaa? Sekin edustaa stereotypiaa, joka sinun mukaasi saa olla artikkelissa.

Totuushan on, että Poistettu henkilökohtainen hyökkäys. --M. Porcius Cato 16. huhtikuuta 2008 kello 18.14 (UTC)

Kuten tuli todettua, en ole häiriköinyt. Olen perustellut joka väitteeni ja monet ovat kanssani samaa mieltä. Ja jos palautteen antamista pidetään hyökkäyksenä, niin olette palautteen saajina todella kehittymättömiä. Jos et kestä tosiasioita itsestäsi, niin se ei ole kenekään muun kuin itsesi vika.

Itse suosittelen koko turkulaisuus kappaleen poistamista. Se sisältää näkemyksen, että turkulaisuuden käsite on olennainen ja merkityksellinen. Tämä määritelmä syrjii Turussa asuvia ihmisiä, koska se erottelee heitä muista ihmisistä ilman hyväksyttävää tarkoitusperää. Se on laitonta, koska se on syrjinnän kiellon vastaista toimintaa ja kaikenlainen erottelu perustuen mihinkään tekijään (tässä tapauksessa turkulaisiin) on ihmisoikeuksien 2. ja 7. artiklan mukaan laitonta (http://www.ihmisoikeudet.net/syrjinnan-kielto/syrjinnan-kielto).Kommentin jätti 91.156.121.223 (keskustelu – muokkaukset).

Tämä saattaa hämmästyttää sinua, mutta palautetta ja kritiikkiä voi oikeasti antaa asialliseen sävyyn ilman "pelleiksi" ja "typeryksiksi" nimittelyä. Henkilökohtaisten hyökkäysten kielto on Wikipedian keskeisimpiä ja tarkimmin noudatettuja sääntöjä, ja sen rikkojia rangaistaan nopeasti muokkausestoilla. Sääntö kieltää myös häiriköinnin, joka tähtää oman kannan esilletuomiseen. Persereikä-temppusi oli nimenomaisesti sitä. Jos otat jokaisen läpän vakavana kehoituksena, et todennäköisesti tule menestymään elämässäsi. Muuten en jaksa enää kommentoida vaahtoamistasi. Asiallisella käyttäytymisellä saattaisit tosin saada jopa tahtosi läpi kokonaan tai osittain, mutta nyt olet jo ehtinyt leimata itsesi pelkäksi häiriköksi.--217.112.249.156 16. huhtikuuta 2008 kello 16.35 (UTC)

Voit kerrata artikkelin historiaa ja huomata, että kappale on poistettu monesti ja kiistanalaisin osa tuotiin takaisin usean kuukauden jakson päätteeksi. On siis olemassa taho joka ehdoin tahdoin haluaa vääristellä totuutta ja määritellä sellaista asiaa, joka hipoo rasismia ja joka ei täytä minkään valtakunnan tieteellisiä kriteerejä. Ei edes wikipedian omia kriteerejä. Jos tällaista asiaa vastustaa, niin on vaikea nähdä sitä hyökkäykseksi tai häiriköinniksi. Koska sinä väitit sellaista, et joko ole tutustunut kokonaistilanteeseen tai teet arviointivirheen. Mielestäni ei ole silloin millään lailla kohtuutonta antaa henkilökohtaista palautetta. Esim. asenteesi minuun kuvastuu viestistäsi. Et edes kirjoita kommentissasi mitään Turusta, vaan keskityt pelkästään minuun! Ei ole ihme ettei asia mene perille, kun keskityt pelkästään henkilökohtaisuuksiin. Tosiasioita ei muuta miksikään se, millä tavalla ne kerrotaan. Voisit siis edes yrittää keskittyä itse asiaan, etkä minuun. Kaiken kukkuraksi arvioisi minusta menee vielä aivan metsään.

Turkulaisuus määritelmä syrjii Turussa asuvia ihmisiä, koska se erottelee heitä muista ihmisistä ilman hyväksyttävää tarkoitusperää. Kaikenlainen ihmisten erottelu perustuen esim. asuinpaikkaan on ihmisoikeuksien vastaista, eli jos puolustat turkulaisia muusta väestöstä erottelevaa tekstiä, syrjit heitä.Kommentin jätti 91.156.121.223 (keskustelu – muokkaukset).

Henkilökohtaisten hyökkäysten esittämistä tai häiriköintiä Wikipediassa ei sallita mistään syystä, ei edes perusteltujen ja oikeutettujen mielipiteiden yhteydessä. Olet jo saanut ansaitun varoituksen henkilökohtaisista hyökkäyksistä 15. päivä käyttämäsi ip-osoitteen keskustelusivulle. Muuta sanottavaa minulla ei ole, joten säästä voimiasi. Minulla ei enää ole mitään mielenkiintoa keskustella kanssasi tästä tai mistään muustakaan asiasta, mutta yritän saada sinut tajuamaan jotakin asiallisesta käyttäytymisestä ennen kuin muokkausoikeuteesi puututaan.

Jos haluat vetää laajemman wikipedistiyhteisön huomion tähän kiistaan, rekisteröi käyttäjätunnus ja tee artikkelista kommenttipyyntö. Minulle on aivan turha vaahdota asiasta: en minä tätä artikkelia vartioi.--217.112.249.156 16. huhtikuuta 2008 kello 19.39 (UTC)

Roskaa. Sinähän tässä hyökkäät, koska et kommentoi artikkelia lainkaan. Jos pidät kiinni toisesta käytännöstä ja rikot toista, on kyseessä paha arviointivirhe. Sellaisten tahojen ei edes pitäisi arvioida muiden käyttäytymistä.

Suosittelen koko turkulaisuus kappaleen poistamista. Turkulaisuus määritelmä syrjii Turussa asuvia ihmisiä, koska se erottelee heitä muista ihmisistä ilman hyväksyttävää tarkoitusperää. Tämä on ihmisoikeuksien vastaista.Kommentin jätti 91.156.121.223 (keskustelu – muokkaukset).

Mikään Wikipedian käytäntö ei velvoita minua kommentoimaan artikkelia enempää. Kaikilla wikipedisteillä on oikeus ja tavallaan velvollisuuskin puuttua henkilökohtaisiin hyökkäyksiin, vaikkeivät he ottaisikaan kantaa artikkelien sisältöön. Ja vaikka et näytäkään asiaa ymmärtävän, toisten muokkaajien nimittely ja heidän älykkyytensä arviointi on kaikissa tapauksissa henkilökohtaista hyökkäystä. Asiasta huomauttaminen ei ole hyökkäys vaan asiallinen varoitus. Jos se ei mene kaaliin, kannattaa odottaa muokkausestoa. Tämä oli viimeinen viestini sinulle. Jätän turkulaisuus-jupakan muiden ratkottavaksi. --217.112.249.156 17. huhtikuuta 2008 kello 06.00 (UTC)

Aika kaukaa haettu jos luotettavaan lähteeseen perustuva "kansantarina" rikkoo ihmisoikeuksia. Pitäisikö myös artikkelit Laihia, ja Savo "siivota"? --Harriv 17. huhtikuuta 2008 kello 06.41 (UTC)

Vai niin, että turkulaisia saa arvioida, mutta ei wikipedistejä!? Poistettu henkilökohtainen hyökkäys. --M. Porcius Cato 24. huhtikuuta 2008 kello 11.50 (UTC) Ja kyllä - artikkelit Laihia, ja Savo pitäisi "siivota", jos joku kokee artikkeleissa olevan erottelun vahingolliseksi. Sitäpaitsi neutraali näkökulma ohjeistaa että näkemykset tulee esittää myönteisessä ja sympaattisessa sävyssä. Asuinpaikkaan perustuva erottelu ei ole sellaista. Itseasiassa se hipoo rasismia. Nykyinen Turkulaisuus-kappale ei edes määrittele ketä sillä tarkoitetaan. Se sisältää erittäin arvelluttavaa tekstiä, jota vastaavaa ei löydy minkään kaupungin artikkelista. Suosittelen vahvasti koko kappaleen poistamista. Kommentin jätti 91.156.121.223 (keskustelu – muokkaukset).

Ehkäpä nyt olisi aika rauhoittua ja yrittää palauttaa vähän suhteellisuudentajua tähän keskusteluun. Mielestäni kappaleessa ei ole mitään epäasiallista. --Joonasl (kerro) 17. huhtikuuta 2008 kello 12.53 (UTC)

Aivan, eli järki käteen ja arvelluttavat tekstit pois.

• 1) turkulaisuutta ei ole olemassa
• 2) kappale ei määrittele mitä turkulaisuus on
• 3) "Turussa asuu ihmisiä eri puolilta Suomea sekä suuri määrä maahanmuuttajia."

- Missä kaupungissa ei asu ihmisiä eri puolilta Suomea sekä suuri määrä maahanmuuttajia? Lause on tyhjää täynnä.

• 4) "Turulla on ollut varsin kansainvälinen väestöpohja kautta historiansa."

- Tämä kuuluu Väestö-kappaleeseen.

• 5) "Turkulaisen sanonnan mukaan turkulaiseksi ei tosin voi tulla, vaan ainoastaan syntyä – ja turkulaiseksi voi syntyä ainoastaan Heidekenin synnytyssairaalassa (joka kylläkin lakkautettiin vuonna 1996)."

- Tämä lause kuuluu kansanperinne-artikkeliin.

• 6) "Stereotyyppiseen turkulaisuuteen liitetään usein tästä huolimatta selkeästi erottuva Turun murteen sekä toisinaan myös sisäänpäin lämpiävä ja omanarvontuntoinen mielenlaatu."

- Tämä teksti on sekava ja aivan käsittämätön. Mihin stereotypiseen turkulaisuuteen? Missä sellainen on määritelty? Miten siihen voi liittyä murre? Ja kuka liittää, ja mihin nämä mielelaadut? Viite ei sitä kerro. Koko lause on epälooginen ja se on poistettu monesti, sen poisto on aiemmin hyväksytty, sitä on muokattu kymmeniä kertoja ja vieläkin se on aivan käsittämätön.

• 7) "Pahimmin Turun ja turkulaisuuden kanssa törmäyskurssilla ovat kansanperinteen mukaan tamperelaiset ja historiallisista syistä helsinkiläiset.[75] Tampereen teknillisessä yliopistossa on myös Ei-Turkulainen osakunta (ETO ry), jonka tavoitteena on yhdistää kaikki Tampereen tiedekorkeakoulujen Ei-Turkulaiset opiskelijat. [76] Vuodesta 1998 ETO ry on vuosittain koonnut jäsenistään delegaation, joka kokoontuu Turun ja Auran kunnanrajalla. Tavoitteena on lekaa ja puista kiilaa hyväksikäyttäen irrottaa Turku muusta Suomesta, kuljettaa Turku merelle ja upottaa se. [77] ETO kuitenkin korostaa ettei yhdistys syrji ketään, vaan sen tavoitteena on pitää hauskaa kaikkialla kaikkien kanssa."

- Tämä teksti ei liity mitenkään Turkuun.

• 8) "Turkuseura-Åbosamfundet ry on 2400 jäsenen vuonna 1957 perustettu kaksikielinen, poliittisesti sitoutumaton kotiseutuyhdistys, joka vaalii turkulaisuutta ja turun murretta, tallettaa perinteitä ja turkulaista paikallishistoriaa. Seuran tavoitteena on vaikuttaa Turun myönteisen imagon ylläpitämiseen ja lisäämiseen. Seura järjestää Turkuun liittyviä retkiä, esitelmätilaisuuksia, näyttelyitä ja kilpailuja sekä julkaisee kotiseutulehteä Suomen Turku – Åbo, vår stad, joka ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Turkuseura harjoittaa myös kustannustoimintaa ja julkaisee Turku-aiheista kirjallisuutta. Turkuseuralla on oma kauppa, Föripuoti, jossa myydään omien julkaisujen lisäksi myös muiden kustantamaa Turku-aiheista kirjallisuutta sekä postikortteja ja lahjatavaroita."

- Tämä teksti on aivan asiallinen, mutta sillekin varmasti löytyy parempi paikka. Oheinen linkki vaan ei toimi

Koko Turkulaisuus-kappale on pelkkää höpölöpöä. Suosittelen vahvasti koko kappaleen poistamista.

Ei näytä löytyvän vastauksia ja artikkeli on lukossa. On harmillista wikin kannalta, että on olemassa ylläpitäjiä, jotka aiheuttavat tahallista vahinkoa artikkeleille omien mieltymystensä vuoksi.

Koko Turkulaisuus-kappale on pelkkää höpölöpöä. Koko kappaleen pitäisi poistaa.Kommentin jätti 91.156.122.102 (keskustelu – muokkaukset).

Pikaisen keskutelun silmäilyn perusteella näyttäisi siltä, että olet mielipiteesi kanssa yksin. Tästä johtuen kappaleen poisto ei ole perusteltua. --Joonasl (kerro) 24. huhtikuuta 2008 kello 10.33 (UTC)

Onko wikipedia muuttunutkin demokratiaksi? Eli jos tarpeeksi monta "paneutunutta" väittää että kuu on guttaperkkaa, niin se silloin on niin wikipedian mielestä. Jos asia onkin näin niin wikipedialla ei ole silloin mitään merkitystä. Se on pelkkää roskaa allekirjoitettuna sillä kynällä jolla on suurin fontti.

On olemassa jo tapauksia jossa wikipediaan on kirjoitettu asioita, joita on ollut lehdessä, koska ne oli wikipediassa. Tällaistako tietoa täällä luodaan?

Ihan oikeasti, onko tällä ketään jolla on asiasta oikein mielipide vai oletteko kaikki näitä "mun mielestä" - miehiä? Mielipiteethän oli wikipediassa kielletty vai kuinka?

Koko Turkulaisuus-kappale on pelkkää höpölöpöä. Koko kappaleen pitäisi poistaa.Kommentin jätti 91.156.122.102 (keskustelu – muokkaukset).

Tiedoille on lähde, ne eivät riko mitään Wikipedian käytäntöjä ja vallitseva konsensus on, että tietoja ei ole syytä poistaa. Tätä keskustelua ei ole syytä jatkaa. --Joonasl (kerro) 25. huhtikuuta 2008 kello 06.11 (UTC)

Jos sulla ei ole muuta kommentoitavaa kuin että sun konsensus on löytynyt ja et halua keskustella asiasta, niin miksi edes vaivaudut kirjoittamaan sitä? Artikkelista on poistettu myös tietoja joihin on useita lähteitä. Tiedot ovat samanlaisia jotka tällä hetkellä kelpaavat artikkeliin. Eli meillä on tieto, jota puolustaa "mun mielestä" - tyypit ja vastaavat tiedot ei kelpaa "mun mielestä" - tyypeille jostain kumman syystä. Eli meillä on artikkelin kirjoitajissa monta kaveria jotka väittää 'puuta heinää', joten se on heidän puolestaan kelpuutettu artikkeliin, vaikka sitä ei ole missään, ei edes viiteissä todettu. Jos se on teidän konsensuksenne, niin se on yhtä tasokas kuin vessanseinäkirjoitukset, eli pelkkää roskaa. En todellakaan suosittele kenellekään wikipedian kaltaista roskatiedonlähdettä. Nauraahan teille wikipedisteille jo koko tiedeyhteisö. Kappale ei edes määrittele turkulaisuutta, kuvailu on rasistinen ja se rikkoo neutraalia näkökulmaa, koska se ei ole edes kirjoitettu myönteisessä ja sympaattisessa sävyssä. Mielipiteet eivät myöskään kuulu wikipediaan, joten niiden käyttäminen rikkoo sen käytäntöjä, joten ne pitää poistaa. Koko Turkulaisuus-kappale on pelkkää höpölöpöä. Koko kappale pitäisi poistaa. Kommentin jätti 91.152.239.69 (keskustelu – muokkaukset).

Mielipiteesi on kuultu, kiitos yrityksestäsi parantaa Wikipedian sisältöä. --Joonasl (kerro) 2. toukokuuta 2008 kello 06.37 (UTC)

Turkulaisuus-kappale on rasistinen. Se sisältää määritelmiä, jotka koskevat yhteiskunnallista ryhmää. Tällaiset määritelmät ovat ihmisoikeuksien vastaisia.

Valtuuston kokoonpano - kuva vai teksti

Olen vaihtanut valtuuston kokoonpanon takaisin kuvasta tekstiksi (taulukoksi) seuraavista syistä

1. Teksti toimii silloin kun kuva ei - Commons on toisinaan alhaalla silloinkin kun fi-wikipedia toimii.
2. Kuvan lukeminen ei onnistu ilman klikkaamista. Kuvan koko riippuu käyttäjän asetuksista Wikipediassa (ja kirjautumatta niitä ei voi muuttaa) sekä näytön asetuksista
3. Teksti on esteetön: tekstistä tiedon saavat myös näkövammaiset ja ne, joiden laitteet eivät syystä tai toisesta näytä kuvia.

Samulili 27. kesäkuuta 2008 kello 20.27 (UTC)

Hyvä pontteja kyllä. Graafinen kuva antaa mielestäni kuitenkin paljon paremman mielikuvan siitä millaiset voimasuhteet valtuustossa on: millainen on vasemmisto-oikeisto valtasuhde jne. Kuva antaa ihan erilaista infoa katselijalle kuin numerot taulukossa. Jos olisi molemmat ja ottaisi mielenosoituskuvan pois? :) -Jontts- 27. kesäkuuta 2008 kello 20.43 (UTC)

1. Tapahtuuko tätä oikeasti hirveän usein?

2. Diagrammi antaa välittömän ja helpommin muistettavan käsityksen valtuuston kokoonpanosta ja keskinäisistä voimasuhteista. Nykyisessä koossa ainakin itse näen kuvasta pääpointin (eli puolueiden suuruusjärjestyksen ja osuudet) välittömästi.

3. Taulukon tiedot ovat saatavilla diagrammin sivulla näkö- ja laitevammaisia varten. Ne on myös mahdollista laittaa kuvatekstiin, mikä lievittäisi myös ongelmaa 1.

Kaiken kaikkiaan diagrammi nähdäkseni parantaa artikkelin luettavuutta, käytettävyyttä ja kiinnostavuutta suurimmalle osalle lukijakunnasta eikä huononna sitä vähemmistön osalta. –Dilaudid • κ, μ • 27. kesäkuuta 2008 kello 22.19 (UTC)

En myöskään näe mitä hyötyä ko. kuvasta on, ja ainakin sen otsikko on virheellinen. Kokoonpano ei ole ollut sama vuosien 2005-2008 välisenä aikana.--ap4k 28. kesäkuuta 2008 kello 15.57 (UTC)

Miten kokoonpano on muuttunut? Oliko se niin että yksi sitoutumaton menikin kokoomukseen? Mielestäni jos Turun kaupungin sivuillakin lukee, että kokoonpano on 2005-2008 ollut tuo niin se kelpaa wikipediaankin :) -Jontts- 28. kesäkuuta 2008 kello 19.48 (UTC)

Hups, sain näemmä näppihäiriöllä linkitettyä kunnanvaltuuston Pellon vaalituloksiin (854 kun piti olla 853). Tuota ihmetellessäni tuli esiin pari muutakin asiaa. Turun kaupunginvaltuusto-artikkelissa viitataan pelkästään 2004-vaaleihin, kun näyttäisi siltä, että sen jälkeen yksi SKS:läinen on siirtynyt Kokoomukseen ja yksi sosiaalidemokraatti Vasemmistoon. Nämä loikkaukset olisi lienee syytä kertoa sielläkin. Toisekseen, se taulukko kappaleessa Hallinto ja politiikka laskee muutoksen milloin mihinkin vaaleihin verrattuna: Kokoomuksen ja SKS:n paikkamäärää verrataan 2004-vaaleihin, kun taas SDP, Vihreät, Keskusta ja KD verrataan 2000-vaaleihin. Ilmeisesti tarkoitus olisi verrata tämän päivän tilannetta vuoden 2000-vaaleihin? --Care 28. kesäkuuta 2008 kello 22.45 (UTC)

Yksi SKS:läinen siirtyi ensin sitoutumattomaksi ja sitten kokoomukseen. Myös yksi demari on loikannut vasemmistoliittoon.

Tällä hetkellä taulukossa on kaksi ongelma ja kuvassa yksi: Ensinäkin taulukon muutospalstaa ei ole ilmeisesti päivitetty samalla kun on muutettu valtuutettujen määriä. Toiseksi mistä mihin muutos pitää kertoa (2000-vaalista 2004-vaaliin, 2000-vaalista nykytilanteeseen vai vuoden 2004 lopun tilanteesta nykytilanteeseen). Kuvan ongelma on se, että se ilmeisesti kuvaa paikkajakoa prosentteina, vaikka yleensä prosentteina kuvataan äänten jakautumista. Samulili 29. kesäkuuta 2008 kello 11.34 (UTC)

Kuva on nyt päivitetty siten että siinä on prosenttien sijaan paikkojen määrä :) -Jontts- 29. kesäkuuta 2008 kello 15.49 (UTC)

Historiaosuuden huono aloitus

Alla oleva kappale ilmeisesti perustuu lähteeseen, mutta huonoon sellaiseen. Olisi ehkä parempi jättää koko roska pois ja aloittaa historiaosuus vasta kaupungin perustamisesta (kappale on myös ristiriidassa pääartikkelin kanssa):

Arkeologisten löytöjen mukaan Turun seudulla on ollut asutusta jo 500-luvulla. Aurajokilaaksossa on asunut kristittyjä jo ennen vuoden 1155 ristiretkeä Suomeen, jolloin Ruotsin kuningas Eerik ja Piispa Henrik kastoivat Suomalaisia uskoon. Turun seudulla asuneet ihmiset olivat saaneet jo ristiretkeä ennen kosketuksen kristinuskoon kauppayhteyksien välityksellä

Todellisuudessa Turun seudulla (=nykyisen Turun kaupungin alue) on ollut asutusta jo tuhansia vuosia sitten. Kivikauden jengiä on asunut muun muassa nykyisen ylioppilaskylän tienoilla. En tiedä, mistä tuo "500-luku" on lähteeseen reväisty, mutta ei se kyllä paikkaansa pidä. Vuoden 1155 puolestaan ristiretki on niin epämääräinen ja tarunomainen juttu, että väitettä sellaisesta ei saa esittää minään kiistattomana historiallisena faktana.--Ei nyt noin 8. heinäkuuta 2008 kello 11.27 (UTC) Muutenkin kaupungin varhaishistorian kuvauksessa pitäisi käyttää tuoreempaa lähdettä kuin jotain vuonna 1979 julkaistua läpyskää. Kattokaa vaikka Kaupunkia pintaa syvemmältä -kirjaa.--Ei nyt noin 8. heinäkuuta 2008 kello 11.36 (UTC)

Korjaillaan. "Kaupunkia pintaa syvemmältä" on hyvä kirja, mutta siinä kerrotaan Turusta vasta oikeastaan vasta 1200-luvulta eteenpäin ja vanhemmasta Turun seudun asutuksesta on vain hajamainintoja (mm. Kanttorinmäen asuinpaikka 2. vuosituhannelta eaa.). Samulili 8. heinäkuuta 2008 kello 11.52 (UTC)

Hyvä juttu. Ella Kivikosken kirjoittama esihistoria-osuus Turun kaupungin historian ykkösosassa (1971) taitaa olla tuorein kunnollinen yleisesitys aiheesta. Se ei ymmärrettävästi ole ihan ajan tasalla, mutta siinä sentään kuvataan monia 1200-lukua vanhempia kohteita. Tuoreempaa mutta hajanaisempaa tietoa löytää ainakin pläräämällä TY:n arkeologian laitoksen julkaisuja.--Ei nyt noin 8. heinäkuuta 2008 kello 11.58 (UTC)

Osaatko sanoa, missä e-lehdissä Suomea koskevia arkeologisia tutkimustuloksia julkaistaan? Niitä voisi lukea, kun niihin on kerran pääsykin... Samulili 8. heinäkuuta 2008 kello 12.08 (UTC)

Sikäli kuin tiedän, sellaista e-lehteä ei vielä toistaiseksi ole. Toivottavasti tulee.--Ei nyt noin 8. heinäkuuta 2008 kello 13.22 (UTC)

Jopas on kivikautista :) Mitähän paperijulkaisuja sitten on? Pitää varmaan kävellä kirjastoon asti. Samulili 8. heinäkuuta 2008 kello 14.28 (UTC)

Noo, pienten erikoisalojen tiedosta ja julkaisutoiminnasta vasta marginaalinen osa tapahtuu sähköisessä muodossa. Paperijulkaisujen statuskin on korkeampi, ja niitä myymällä saa rahaa surkuhupaisan pieneen oppiainebudjettiin. Asia muuttunee, muttei vielä ihan tämän SS-äänestyksen aikana. Mut joo, asiaan. Turun maakuntamuseolla on ABOA-vuosikirja, TY:n arkeologialla on ollut Karhunhammas-niminen julkaisusarja, Ella Kivikosken yleisesitys mainittiin jo (pääpiirteissään ihan ok vieläkin) ja Kaupunkia pintaa syvemmältä -kirjassa on S. Pihlmanin artikkeli, jonka lähdeluettelolla päässet eteenpäin (ja itse artikkelikin tiivistää ton "Turku ennen kaupungin perustamista" -aiheen aika sievästi). Lupaan jossain vaiheessa itse paneutua aihepiiriin ja kirjoittaa siitä Wikiin, mutta ihan tähän hätään ei ole tilaisuutta.--Ei nyt noin 9. heinäkuuta 2008 kello 14.31 (UTC)