Huomasin, että luetteloon on lisätty monta Itä-Pasilaan tänä vuonna maalattua suurta seinämaalausta, mutta vanhemmista veistoksista puuttuu edelleen useita. Puuttuvia ovat muun muassa pääkirjaston sisäänkäynnin edustalla oleva abstrakti suihkukaivoveistos ja useampikin kirjaston sisällä oleva veistos, muun muassa Harry Kivijärven suuri marmoripaasi portaikossa ensimmäisen ja toisen kerroksen välissä. Asemamiehenkatu 2:ssa olevan toimistotalon avopihalla oli vuosikymmenten ajan kiveen iskettyä poraa esittänyt parimetrinen rakentajien muistomerkki jostain 1970-luvulta, mutta se jostain syystä poistettiin pari vuotta sitten. Mäkelänrinteen uimakeskuksen pääsisäänkäynnin eteen ilmestyi tänä vuonna kahdesta graniittihahmosta koostuva iso taideteos. --Risukarhi (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 17.00 (EET)[vastaa]
Pääkirjaston oven vieressä olevalle suihkukaivoveitokselle ei ole löytynyt teostietoja, asiaa pitäisi kyllä tonkia. Kysy kirjastonhoitajalta voisi saada asian selville. Kirjaston sisällä olevat eivät kuulu luetteloihin. Poistettujen kohteiden luettelointi taitaa olla turhaa. Tuota Mäkelänrinteen uimakeskuksen edessä olevaa veistosta en ole nähnyt, eikä HAMin luettelostakaan sitä löytynyt. Löytyiskö sille lähde ja tiedot?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 21.09 (EET)[vastaa]
Muistin vielä sellaisen jutun, että pääkirjaston edessä on toinenkin taideteos, Kellosilta-kadun keskelle tämän vuosikymmenen puolella rakennettu matala koroke, jota päällystäviin kivilaattoihin on kirjoitettu sana "kirjasto" kymmenillä eri kielillä. Tekstit ovat lähes huomaamattomat, joten useimmat ohikulkijat eivät luultavasti ole panneet niitä merkille. --Risukarhi (keskustelu) 13. tammikuuta 2018 kello 16.27 (EET)[vastaa]
Ja vielä yksi: Resiinakujan ja Kasöörinkadun risteyksen viereisellä rakentamattomalla tontilla on peruskallion päälle pystytetty noin metrin korkuinen abstrakti graniittiveistos (On muuten erittäin huvittavaa, etten muistanut mainita tätä aiemmin, sillä asuin vuosikausia yhdessä naapuruston taloista ja olen nähnyt mötikän varmasti tuhansia kertoja elämässäni). Ja jos ne lasketaan "muistomerkeiksi", niin mainitsen myös, että Vislauskujan loppupäässä olevan asuintalon pihalla kadun varressa on ollut vuosikymmeniä museoitu vanha resiina ja Junailijankujalla nykyisen Rauhanaseman ja Arndt Pekurisen puiston välissä oli jonnekin 1990-luvun alkupuolelle saakka museoitu höyryveturi, jonka kaikki kaupunginosassa siihen aikaan asuneet varmasti muistavat. --Risukarhi (keskustelu) 10. helmikuuta 2018 kello 16.31 (EET)[vastaa]
Ai juu, ja sitten on vielä tämä, Kellosillan länsipäässä ns. lääninhallituksen virastotalon takana oleva suihkulähdeveistos. Itä-Pasilassa on yllättävänkin paljon luetteloimatonta julkista taidetta. --Risukarhi (keskustelu) 4. huhtikuuta 2018 kello 13.42 (EEST)[vastaa]
Löysin pienen tiedonmurusen pääkirjaston suihkukaivoveistoksesta. Hesarin juttu vuodelta 1987 (linkki aukeaa vain tilaajille), jossa on haastateltu kirjaston suunnitellutta arkkitehti Kaarlo Leppästä. ”Arkkitehti on myös suunnitellut pienen teräksisen suihkukaivon kirjaston pääoven eteen. "Näitä teoksia [suihkukaivoa ja kirjaston sisällä olevaa seinäreliefiä] ei saa nimittää taiteeksi, sillä ne ovat rakennukseen kiinteästi liittyviä dekoraatioita”". Veistoksen on siis suunnitellut arkkitehti Leppänen ja se lienee toteutettu vuonna 1986 kirjaston rakentamisen yhteydessä. Erillistä nimeä sillä ei välttämättä ole, jos se tekijänsä mukaan ei ole itsenäinen taideteos. --Risukarhi (keskustelu) 31. toukokuuta 2018 kello 13.28 (EEST)[vastaa]
Mutta teos se näiden tietojen ja näkemäni mukaan on. Jos sitä ei ole kastettu, eli nimeä ei lähteissä tarpeeksi selvästi osoiteta sille pitäisi antaa nimi, mutta sana "Nimetön" ei ole hyvä tässä. Miten olisi vaikka Pasilan kirjaston suihkukaivon veistos.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 31. toukokuuta 2018 kello 13.55 (EEST)[vastaa]
Tässä on joku blogijuttu Mäkelänrinteen uimahallin veistoksesta. Tekijä on amerikansuomalainen Eino Romppanen, mutta ilmeisesti teosta ei ole tarkoitettu pysyväksi kuten ei myöskään uimahallin aulaan sijoitettuja Romppasen veistoksia, kyseessä onkin vain näyttely. Muistinpa myös, että uimahallin takaa löytyy toinen luetteloimaton teos, Kumpulantaival-polun varrella Isonniityn asuinalueen reunalla oleva katkaistua pylvästä muistuttava minimalistinen kiviveistos. Luullakseni se on pystytetty jossain vaiheessa 2000-luvun aikana. --Risukarhi (keskustelu) 7. kesäkuuta 2018 kello 13.19 (EEST)[vastaa]
Päivitystä: Itä-Pasilaan on viime vuoden aikana tullut paljon lisää suuria seinämaalauksia. Huomattavin on Ratamestarinkadulle maalattu kymmenkerroksisen talon koko päätyseinän peittävä valtava maalaus, joka on kuulemma lajissaan Helsingin suurin [2]. Yllä mainitsemani Eino Romppasen graniittiveistos on jokin aika sitten poistettu Mäkelänkadun uimahallin edustalta. --Risukarhi (keskustelu) 4. toukokuuta 2019 kello 20.43 (EEST)[vastaa]
Löysin netistä Helsingin rakennusviraston julkaisun, jossa yllä mainitsemaani Resiinakujan veistokseen viitataan nimillä "tuntemattoman tekijän kiviveistos" (s. 63) ja "tuntematon kiviveistos" (s. 90). Myös Vislauskujan resiina mainitaan siellä esimerkkinä Itä-Pasilan julkisesta taiteesta. Kellosillan kivisuihkukaivoa ei jostain syystä mainita. --Risukarhi (keskustelu) 30. heinäkuuta 2021 kello 18.50 (EEST)[vastaa]
Huomasin, että artikkelissa Kauko Moisio olevan tiedon mukaan Pasilan kirjaston edessä oleva suihkukaivoveistos olisikin taiteilija-seppä Kauko O. Moision teos ja nimeltään Ajatuksen lento. Sama tieto löytyy myös Moisiolle omistetulta nettisivulta. Commonsiin on jopa tallennettu tuolta kotisivulta peräisin oleva kuva Moisiosta veistoksen vierellä. Kuten olen yllä maininnut, vuoden 1987 Helsingin Sanomissa suihkukaivoveistosta väitettiin arkkitehti Kaarlo Leppäsen suunnittelemaksi. Ilmeisesti tuo Moisio-tieto on kuitenkin luotettavampi. Vai olisiko Leppänen suunnitellut suihkukaivon altaan ja Moisio teräsveistoksen? --Risukarhi (keskustelu) 22. heinäkuuta 2023 kello 19.31 (EEST)[vastaa]
Kuvattu on, ja toinen muistomerkki (rajakivi) saman puiston reunalta samoin. 1700-luvun mestauspaikan muistokivi on joutunut ilkivallan kohteeksi: iso heikkotasoinen spraygtagi peittää kiveen tehtyä kaiverrusta. Harkitsen lataanko kuvaa sotketusta muistomerkistä tänne. Vai teenkö kaupungille (ja/tai poliisille) ilmoituksen ilkivallasta, että puhdistettaisiin (pestäisiin jollain liuotiunpesulla tai painepesurilla). Voisi sitten kuvata uudemman kerran kun muistomerkki on on siistitty.--Paju (keskustelu) 12. syyskuuta 2019 kello 19.41 (EEST)[vastaa]
Keskusteltavaksi: Tulisiko Vantaan listalla näkyvä Kolmen kaupungin rajakivi (muistolaatta 1994) liittää myös Helsingin listalle? Rajakivi on Helsingin karttapalvelun ortokuvien 2017 ja 2018 mukaan pääosin Vantaan Vapaalan puolella (ja muistolaatta on sillä puolella, katso nimikkeen lähteistys Vantaan listalla), mutta kiven eteläreuna taitaa / saattaa olla Helsingin Konalan kaupunginosan puolella ja pohjoisrajalla. Vantaan listan lähteistyksen ohella tämä rajakivi mainitaan kohteena myös Konalan kaupunkipolkujen aineistossa. --Paju (keskustelu) 7. syyskuuta 2019 kello 23.53 (EEST)[vastaa]
Teinpä tuolle nyt viime yönä oman artikkelin. Tuo kuva minua mietityttää, kun nuo osat ovat niin erillään toisistaan, pitäisikö artikkelin kuvitus koostaa kahdesta kuvasta, jossa toisessa kuvassa olisi tuo graniittijalustaosio ja toisessa pelkkä tuo tolppa? Ainakin itselläni olisi tarjota lähes täsmälleen samanlainen kuva kuin tämä artikkelikuva, mutta tolpan osuutta en avajaispäivänä edes tajunnut. --Kissa21782 (keskustelu) 17. syyskuuta 2019 kello 13.42 (EEST)[vastaa]
Juu voisi. Lisäksi jos halutaan voisi olla kuvat vaikka jokaisesta osasta erikseenkin. Huomasin muuten, että se kokokuvani teoksesta on väärin rajattu, kun se punainen kalpean putkien yläosa jää kuvan ulkopuolelle. Minulla ei ole kunnon kuvaa siitä, joten vaihtakoon se jolla sellainen on. Teoksen kuvaksi on minusta paras sellainen jossa ei ole ihmisiä siksi, että ihminen kuvassa vie katsojan huomion pois teoksesta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. syyskuuta 2019 kello 14.04 (EEST)[vastaa]
Joo, turha minun on ainakaan tuota nykyistä korvata avajais-yleisökuvalla, seuraava ken ehtii ottakoon kunnolla ja ajatuksella useamman kuvan. (Tosin ainakin tänään tuon punaisen pystyharjanvarren ympärillä oli erikseen työmaa-aitaa, joten ehkä pitää odella vielä sitäkin, jos siinä on tullut vaikka jotain kestävyysongelmia.) --Kissa21782 (keskustelu) 18. syyskuuta 2019 kello 20.49 (EEST)[vastaa]
Minä hahmotin sen punaisen tangon mahdollisesti tulevaisuudessa asennettavan lampun tai vastaavan rungoksi. Mulla näkyy kuvissa, mutta populaa oli paikalla sen verran, ettei "siistin puhdasta" kuvaa teoksesta saanut. Ja kärsimätön, yskäinen tyttö tuolloin mukana, josta syystä Vallisaari jäi väliin, vaikka lähellä starttipaikkaa oltiin (itselläni tämä alkusyksyn kevytflunssa on parhaillaan).--Paju (keskustelu) 22. syyskuuta 2019 kello 04.37 (EEST)[vastaa]
Tämä Commonsiin ladattu kuva Santahaminasta on ilmeisesti Sisällissodan vankileirillä 1918 menehtyneiden punaisten muistomerkki, jonka RKY mainitsee ja joka löytyy esimerkiksi tästä lähteestä. Mm mainitaan myös fiwikin artikkelissa Santahaminan vankileiri, jonka kuvitukseksi kuva hyvin sopisi. Latauksen yhteydessä ei kuvaan ole liitetty teostietoja (paljastettu 1949, suunnittelija Uuno F. Inkinen, syntymävuoden perusteella henkilö lienee jo menehtynyt) tai koordinaatteja, joten jää osin auki, onko teos tekijänoikeuden alainen vai ei. Alustavasti arvioisin että on, jolloin kuva ei taida kuulua Commonsiin. Yleisemmin: Helsingin luettelon karttanäkymän perusteella Santahaminaan ei vielä oltu kohdennettu yhtään muistomerkkiä. Pidetäänkö aluetta ei julkisena vai voisiko tämän, sotilasalueella olevan muistomerkin sinne lisätä? Santahaminaan pääsevät toisinaan erilaisten tapahtumien merkeissä siviilitkin tutustumaan (ennakkoilmoittautumalla), vaikkei ampumaradalla kävisikään harjoittelemassa tms. --Paju (keskustelu) 22. syyskuuta 2019 kello 04.37 (EEST)[vastaa]
Varuskuntien alueilla olevat patsaat ja muistomerkit on jätetty pois luetteloista, koska niille alueille ei ole vapaa pääsy, kuten ei myöskään esimerkiksi vankiloiden alueelle. Olen jättänyt pois mm. Huovinrinteellä olevat muistomerkit Säkylän luettelosta ja Sodankylästa varuskunnan alueella olevat muistomerkit. Nämä suljettujen alueiden muistomerkit on usein kirjattu paikkakuntien nähtävyysluetteloihin tai muistomerkkikirjoihin jostain syystä. Muita poisjätettyjä ovat Eduskuntatalon sisäpihan veistokset ja esim. puolustusministeriön sisäpihan muistomerkki.--Htm (keskustelu) 22. syyskuuta 2019 kello 08.21 (EEST)[vastaa]
Mielestäni julkisesti omistetut, tavoitettavuudeltaan hankalammat muistomerkit olisi hyvä saada jotenkin kootuksi, vaikkapa omaksi erillisartikkelikseen. Yleisesti kuntalistoillakin julkisten muistomerkkien ja taideteoseten sekä muistolaattojen tavoitettavuuden luokittelua eri saavutettavuuden asteisiin pitäisi jotenkin saada tehtyä. Ei ole hyvä ratkaisu, jos täällä "ylituomari" siistii pois huomautuksia tavoitettavuuden rajoituksista, joista on sovittu esimerkiksi päiväkodin johdon kanssa tarhan pihalla olevaa teosta kuvattaessa. Eihän päiväkotien ja koulujenkaan pihat ole julkista tilaa tarha- tai koulutoiminnan aikaan; yliopistojen sisäpihat ja monet hautausmaat ovat "kiinni" tai ainakin virallisesti suljettuja öisin yms. Yliopiston sisäpihan teos on tavoitettavuudeltaan täsmälleen tai ainakin melkein samassa asemassa, kuin sisäpihalle johtavan rakennuksen käytävän seinällä olevat teokset - joita reaaliteettajä vieroksuvan rajauksen vuoksi ei ole listattu, vaikka on kuvattu. Itse asiassa yliopiston käytävällä olevat teokset ovat paremmin tarkasteltavissa kuin yliopiston sisäpihan teokset, koska esimerkiksi lumisena talvena ne eivät hautaudu lumen alle päinvastoin kuin sisäpihan työt. --Paju (keskustelu) 22. syyskuuta 2019 kello 21.22 (EEST)[vastaa]
Olen samaa mieltä, pois vihjaileva kielenkäyttö, ratkotaan asiat yhdessä tässä projektissa. Ajatus siitä, että kohteiden tavoitettavuus kategorisoitaisiin on uusi ja siitä pitäisi keskustella projektin keskustelusivulla. Sekä tavoitettavuus-aiheesta että julkisista tiloista on keskusteltu paljon projektissa, ja tähän asti on ollut käytäntönä tapauskohtainen harkinta. Miksipä ei kategorisointia voisi ottaakin mukaan, mutta eikös pääpaino projektissa pitäisi olla luetteloiden saanti valmiiksi nykyisillä parametreilla?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. syyskuuta 2019 kello 22.51 (EEST)[vastaa]
Pidän myös nykyistä rajausta käytännössä toimivana. Jo senkin puitteissa ponnistus luettelon valmiiksi saamiseksi tulee olemaan suuri ja tulee luultavasti kestämään vielä monta vuotta. Kiinnostavia teoksia rajauksen ulkopuolelta voi hyvin käsitellä erikseen. Nythän jo on luetteloita ja artikkeleita muutamilta lähialueiden paikkakunnilta Suomen ulkopuolelta, samoin kuin jo ennen tämnän hankkeen alkua oli paljon artikkeleita sisätiloissa esillä olevista tai myös ei- julkisissa yksityiskokoelmissa olevista merkittävistä teoksista, kun aloitteellisuutta harrasti oliko se nyt Ateneumin ystävät tai joku sen tapainen taho.--Urjanhai (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 08.11 (EEST)[vastaa]
Projektissa luetteloidaan paikkakuntakohtaisesti julkisessa tilassa ulkona olevia taideteoksia. Se on ollut hankkeen lyhyesti ja yleisesti ilmaistu päämäärä ja tarkoitus alusta asti. Luetteloihin on otettu mukaan muutamia sisätiloissa tai rajoitetun pääsyn alaisissa tiloissa olevia taideteoksia tapauskohtaisen harkinnan perusteella, perusteena yleensä on ollut näkyvyys rajoitetun pääsyn puitteissa. Mikään ei estä tekemästä uusia projektin ulkopuolisia luetteloita ihan mistä aiheista tahansa. Niiden suhteen voi, jos tarvetta ilmenee ja intoa riittää, pistää pystyyn myös projekti ja myös Wikipedialle tyypillinen merkittävyyskeskustelu.--Htm (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 07.36 (EEST)[vastaa]
Juu näin on menetelty. Usein luovutus-, myynti- tai deponointisopimukset tms. eivät ole julkisia, joten kohteiden omistajuuden selvitys ei kuulu projektiin. Voi vain arvella, että omistajia voivat olla valtio, kunnat, seurakunnat, yhtiöt, osakeyhtiöt, yhdistykset, säätiöt tai yksityishenkilöt kuten taiteilijat.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 09.31 (EEST)[vastaa]
Jussi Mäntysen härät.
Valion toimintakeskuksen portin vieressä Pitäjänmäellä on kahden härän mittelöä kuvaava pronssireliefi. Oikeassa alareunassa lukee "J. Mäntynen 1922". Kyse on Mäntysen varhaisesta teoksesta. Se on selvästi alueen ulkopuolella ja kaikkien tavoitettavissa. En löytänyt muuta mainintaa kuin Leena Ahtola-Moorhousen kansallisbiografian: "Hänen ensiesiintymisensä kuvanveistäjänä tapahtui myös poikkeuksellisesti maatalousnäyttelyn palkintoveistosten tekijänä 1922 ja jatkui Suomen ensimmäisessä metsästäjänäyttelyssä neljännen pohjoismaisen metsästäjäkongressin yhteydessä Helsingin yliopistossa 1924. Siellä oli esillä muun muassa mahtava kipsinen Hirvi-patsas ja hirvipesuetta kuvaava suuri puureliefi nimeltään Eteenpäin." Jos joku voi auttaa lähteissä, olisi hyvä. --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. kesäkuuta 2020 kello 12.24 (EEST)[vastaa]
Teoksen osoite on Meijeritie 4, Pitäjänmäki. Tämä on hiukan kuin Eino Räsäsen Satama-reliefin tapaus, paitsi että työ oli helpompi valokuvata. Kansallisbiografiassa on tosiaan maininta Mäntysen uran ensiesiintymisestä maatalousnäyttelyn palkintoveistosten tekijänä. Suomen XII yleinen maatalousnäyttely pidettiin Tampereella 21.-30. kesäkuuta 1922. Finnasta en löytänyt apua, toki kuvia on, kunniakirjoista ja mitaleistakin. Aamulehti kirjoitti 30.6.1922, että Kansallis-Osake-Pankki on lahjoittanut näyttelyn kunniapalkinnoiksi eläinveistoksia, jotka on tehnyt "lahjakas eläinveistoon omistautunut taiteilija T.[sic] Mäntynen". Ne veistokset on valettu pronssiin Sohlbergin valimossa Helsingissä. Mainitaan, että palkintoveistoksista suurin on hevosryhmä Korskuva ori, "rajua voimaa ilmenee ryhmässä Taistelevat härät; lisäksi mainitaan lammasryhmä, maatiaissiat ja kolme nautaveistosta. Lehti mainitsee taiteilijoiden ja karjamiesten kehuneen veistosten taiteellista tasoa. Uusi Suomi 23.6.1922 kertoo myös noista KOP:in palkintoveistoksista ja lehden sivun alareunassa on kuvat ryhmä- ja yksittäisveistoksista. Siinä on neljä ryhmäveistosta (hevoset, härät, lampaat ja siat) ja lisäksi kolme veistosta yksittäisistä, eri rotuisista naudoista. Kuvasta päätellen vasemmanpuoleinen veistos esittää toisiaan puskevia härkiä, veistos on kolmiulotteinen, mutta profiili vaikutta ainakin hiukan samalta kuin Valion portinpielessä olevassa reliefissä. Tässä Maaseudun tulevaisuus kertoo 21.5.2021, että J. N [sic] Mäntysen Taistelevia härkiä -veistosta tehdään kolme kappaletta. Voinvientiosuuskunta Valio lahjoitti Viipurin maatalousnäyttelyssä 1932 yhdeksän J. Mäntysen eläinkuvaa, joista osa on valettu pronssiin, osa korkokuvia ja veistoksia. Tuossa on taistelevien härkien kytkös Valioon. @Kulttuurinavigaattori, Risukarhi (ak) Htm (keskustelu) 1. syyskuuta 2024 kello 09.59 (EEST)[vastaa]
Jos luotetaan Kansallisbiografiassa olevan lehden lähteeseen, se olisi Jussi Mäntysen Taistelevat härät vuodelta 1922. Se on kiinnostava siksi, että on Mäntysen varhaisimpaa tuotantoa hänen Berliinin matkansa jälkeen. Lisään tiedot näiden lähteiden perusteella kuvan sivulle ja teoksen kuvan luetteloon näillä lähteillä ja myös Jussi Mäntysen artikkeliin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. syyskuuta 2024 kello 17.26 (EEST)[vastaa]
Helsingin Uutisissa oli 15.5.2021 artikkeli Helsingin pienistä sankarihautausmaista ja niiden muistomerkeistä. En löytänyt Wikipedian luettelosta mainintaa seuraavista:
OK (Espoo) - Pitäjänmäessä 21 hautaa Sotarovastintiellä, muistomerkin tekijä Viljo Savikurki, vuosi 1968
OK (Espoo) - Kulosaaressa 24 hautaa Leposaarentiellä, muistomerkin tekijä Ben Renwall, vuosi 1941
OK - Munkkiniemessä 33 hautaa Ramsaynrannassa, muistomerkin tekijä Wäinö Aaltonen, vuosi 1960
Munkkiniemi kuului sodan aikana Huopalahden kuntaan, Pitäjänmäki Helsingin maalaiskuntaan ja Kulosaari oli itsenäinen kunta. Sitten vielä Hietaniemessä on juutalainen sankarihautausmaa, mutta jutussa ei ole mainintaa muistomerkistä. Ortodoksien sankarihaudat ovat entistä Marian sairaalaa vastapäätä, mutta jutussa ei ole mainintaa muistomerkistä.--Svallis (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 22.03 (EEST)[vastaa]
Äkkiähän asia selvisi, kiitos siitä. Minun kaltaiselleni amatöörille pitäisi laajassa luettelossa olla jonkinlaisia ohjaussivuja, kun en löytänyt ctrl+F -haulla ’sankari’ noita edellä mainittuja.--Svallis (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 22.33 (EEST)[vastaa]
Helsinkiä paljon pienemmissäkin kunnissa on useitä sankarimuistomerkkejä johtuen kuntaliitoksista. Niissä luetteloissa sankarimuistomerkit on luetteloitu tyyliin "Sankarimuistomerkki, Entinenkunta" eli ne on kaikki peräkkäin, joka helpottanee amatöörejä. Sen enempää pohdiskelematta ajattelin, että Helsingissäkin on samalla tavalla sankarimuistomerkit peräkkäin. Järjestin nyt nuo luettelossa olleet helpommin. Muiden kuin luterilaisten hautausmaiden muistomerkit puuttuvat vielä. Lisäksi on erimaalaisten vapaaehtoisten muistomerkkejä vielä järjestelemättä. Htm (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 23.54 (EEST)[vastaa]
Lisäsin Aaltosen sankariristin ja pari muuta Hietaniemen hautausmaan sankarihauta-alueella sijaitsevaa muistomerkkiä (ei hautoja) tähän. Siellä on itse asiassa vielä lisääkin tästä puuttuvia ([5]). --Risukarhi (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 19.58 (EEST)[vastaa]
OK - Täydensin nyt luettelosta puuttuneita hautausmaiden muistomerkkejä. Jätin pois tämän Hietaniemen hautausmaalla olevan saksalaisten muistomerkin, kun en ollut varma, lasketaanko joukkohaudat tämän luettelon piiriin kuuluviksi vai katsotaanko ne "yksittäisiksi haudoiksi". Luettelostahan puuttuvat esim. Vanhassa kirkkopuistossa olevat vuoden 1918 valkoisten ja saksalaisten hautamuistomerkit, mutta toisaalta Malmin hautausmaalla sijaitsevat vuoden 1918 teloitettujen punaisten, Helsingin ilmapommitusten siviiliuhrien, Iittalan junaturman uhrien ja jatkosodan aikaisten kommunististen vastarintamiesten hautamuistomerkit on otettu luetteloon mukaan. --Risukarhi (keskustelu) 20. toukokuuta 2021 kello 02.46 (EEST)[vastaa]
Tarkkaa rajaa on vaikea vetää, mutta joukkohautojen muistomerkkejä on otettu mukaan, jos taustalla on merkittävä tapahtuma (taistelu, onnettomuus tms) ja on hyviä lähteitä. Ainakin jos muistomerkillä on vielä taiteellista arvostustakin, se olisi hyvä ottaa luetteloon. --Aulis Eskola (keskustelu) 20. toukokuuta 2021 kello 07.28 (EEST)[vastaa]
Poistin Linnanmäen kohteet siksi, että eivät ole tavoitettavissa. Ne ovat roikkuneet listalla vuosikausia ilman kuvia ja sekin kertoo jotain. Poistin myös Aleksis Kiven koulun pihalla olevan Aurinkokellon, joka on myös lukkojen takana, eikä näkyvissä kadulta. Aulis, miksei, mutta Linnanmäki on varsin sekava soppa, sielä on muitakin kuin nämä Hovin kaksi pronssiveistosta. --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 14.21 (EEST)[vastaa]
Linnanmäen kohteet ovat tavoitettavaissa. Listoilla on paljon kohteita ympäri Suomen, jotka ovat roikkuneet siellä vuosikausia, kosk aniitä ei ole kuvattu. Kuvaamattomuuus ei ole mikään osoitus tavaoiitmattomuudesta. Ja noista rakennustoiden takia tilapiäisesti tavoittamattomista on puhuttu aikaisemminkin ja todettu, että kohteet ovat olemassa. Älä jatka tolla linjalla. Htm (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 16.16 (EEST)[vastaa]
Kun saatais ainakin Helsingin luettelo valmiiksi, eikös se olisi hyvä linja? Voisko laittaa Linnanmäen kohteille vaikka huomautuksen, että toivotaan kuvattavaksi mahdollisimman pian? Aleksis Kiven koulun Aurinkokellon tienoville on rakennettu niin vahvat aidat, että sen luokse ei kyllä pääse kuvaamaan. Ihan yhtä hyvin voi sanoa, että jos teos on olemassa, se ei tarkoita sitä, että se otetaan luetteloon, jookoskookos?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 17.46 (EEST)[vastaa]
@Kulttuurinavigaattori: Helsingin luettelo tulee valmiiksi joskus ja sitten löytyy tai paljastetaan uusia muistomerkkejä, ja hups! luettelo ei olekaan valmis. Kaskisten luettelossa ei ole yhtään valokuvaa. Maltti on valttia, ei Wikipedia tule koskaan valmiiksi. Tämä luettelo on niin valmis kuin kohtuudella voi odottaa ja muutama puuttuva valokuva ei maailmaa kaada. Luettelosta puuttuu vielä varmasti muistomerkkejä. Minusta taulukkoon ei tarvitse laittaa mitään huomautuksia, patsaat tulevat kuvatuksi sitten kuin tulevat, ei siinä huomautusket auta. Aleksis Kiven koulun nettisivulla lukee, että aloittavat koulutyön peruskorjatussa koulurakennuksessa syksyllä 2021. Sehän on ihan kohta! Urakoitsija poistuu työmaalta hyvissä ajoin ennen syksyä, koska koululla tehdään kalustus- ym. töitä varmaankin ennen kuin oppilaat tulevat, kaiketi. Htm (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 20.17 (EEST)[vastaa]
Aleksis Kiven koulua ympäröineet rakennustelineet on itse asiassa jo purettu ja sitä paitsi aurinkokello ei muutenkaan ollut ilmeisesti missään vaiheessa niiden peittämänä, kuten ylempänä tällä sivulla käydyistä keskusteluista ilmenee. Aitojen vuoksi aivan sen vierelle ei pääse, mutta se näkyy kyllä hyvin viereiselle kadulle. Minusta se kuuluu luetteloon samalla tavalla kuin vaikka tuomiokirkon katolla olevat apostoliveistokset, joita myös voi tarkastella pelkästään etäältä, koska kirkon katolle ei saa kiivetä. --Risukarhi (keskustelu) 19. toukokuuta 2021 kello 19.43 (EEST)[vastaa]
Juu, mutta itse aurinkokelloa, joka on varmaan tärkeintä kohteessa, ei ole mahdollista nähdä. Kadulta näkyy alakulmasta vain jalusta. Asia näkyy tässä ottamastani kuvasta, jossa yritin saada parhaan mahdollisen kuvan Aurinkokellosta. --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. toukokuuta 2021 kello 23.05 (EEST)[vastaa]
Tuon HAMin kuvauksen perusteella kyseessä ei oikeastaan edes ole aurinkokello vaan kompassi (varjon langettava osoitin puuttuu). Toki se olisi kiinnostavampi aivan läheltä nähtynä, mutta joka tapauksessa varsinainen veistos näkyy julkiselle paikalle. Siitä saisi luultavasti vähän paremman kuvan hyvällä zoomilla kadun vastakkaiselta puolelta (suurempi etäisyys mutta edullisempi kulma eikä näköestettä välissä). --Risukarhi (keskustelu) 19. toukokuuta 2021 kello 23.39 (EEST)[vastaa]
Teoksen nimi on siis Ilmansuunnat. Toki myös dronella saisi kohteesta hyvän kuvan, mutta eikös luettelon idea ole, että jokainen voi mennä katsomaan teosta niin läheltä, että pystyy hahmottamaan sen "omin avuin ja silmin"? Ja valokuvan tehtävä luettelossa on auttaa tätä. Nyt teoksen lähelle ei pääse, enkä pidä tässä tapauksessa kameran tehostettua optiikkaakaan hyvänä ideana.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. toukokuuta 2021 kello 00.20 (EEST)[vastaa]
OK
Miten Linnanmäelle muuten on pääsyä - vuodenajat ja kellonajat? Siis tavanomaisesti silloin kun ei ole koronaa eikä ole rakentamista.
Jos nämä kohteet jätetään pois tästä luettelosta, ehdottaisin Linnanmäki-artikkeliin kappaletta taidekohteista. --Aulis Eskola (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 19.43 (EEST)[vastaa]
Onko sillä vaikutusta, jos kohteeseen on pääsymaksu tai ei? Linnanmäki kai maksaa, mutta olisiko yleisölle mahdollisuutena tarjottu omatoiminen tutustuminen kohteeseen Kultaranta Naantalissa kesäperjantai-iltaisin 2 h ajan ehkä maksuton? --Urjanhai (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 19.45 (EEST)[vastaa]
@Urjanhai: sisäänpääsy huvipuiston alueelle on maksuton. Linnanmäen nettisivuilla ilmoitetaan sen olevan tänä vuonna auki 4.6. lähtien ja sulkeutuvan 29. elokuuta, mutta on auki viikonloppuisin syys- ja lokakuussa. Voit laskea, paljonko tuosta tulee patsaankatseluaikaa verrattuna Kultarannan kesään. Htm (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 20.03 (EEST)[vastaa]
Myös pääsyn jatkuvuutta on pidetty kriteerinä, eli kohteen lähelle pitää päästä koko ajan. Tosin tästä on tehty yksittäisiä poikkeuksiakin, esim. Korkeasaari ja Gekko. Korkeasaaren tiedottaja myönsi minulle ilmaisen pääsyn kuvaamaan teoksia, kun ilmoitin nimeni ja että kuvaan Wikipediaan. Gekko on kai katsottu tarpeeksi avoimella paikalla olevaksi, vaikka ainakin metro ja jotkut muut toiminnot Kampin keskuksessa ovat kiinni. Ei-jatkuvaa avoimmuutta voi pitää syynä siihen että Helsingin metron taideteoksista on erillisenä, eivätkä kaikki sen teoksista ole luettelossa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. toukokuuta 2021 kello 10.42 (EEST)[vastaa]
Ei jatkuva avoimuus on jälkikäteen kirjattu ja enemmän tekosyyltä tai selitysyritykseltä vaikuttava peruste. Erillislistoja voi pitää teemoittain joukkoliikenneväylien, muiden aluerajausten, aiheteemojen mukaan (esimerkiksi Karjalaan jääneiden muistomerkit), tekniikan tai taiteilijan/ryhmittymän mukaan, mikä ei tarkoita etteivätkö teokset kuuluisi ensisijaisesti tai samanaikaisesti aina myös kuntalistoille. Olisi ihan hoopoa ajatella etteivät kuuluisi. Kaikenlainen toiminta, joka käytännössä vaikuttaa tietoahakevalle teostiedon piilottelu erillislistoihin, hämärtää kuntalaisten ja matkailijoiden kokonaiskuvaa; arjessa esimerkiksi matkanvarrella kohdattujen taiteen ilmentymien teostietojen löytämistä. Rajanvetokin siitä miten lähellä jotain kulkuväylää teoksen pitäisi olla, tai millä muulla perusteella listall pääsee on ihan hihasta vedettyä, esimerkiksi näkyy rajatun johonkin väylärakennushankkeen aikaisen rahoituksen saaneisiin teoksiin unohtaen aiemmat, muuten rahoitetut ja myöhemmät teokset! Huihai... Ei kannata uskoa kaikkea mitä jostain yksittäisestä ajattelumallista lähtien esitetään! Useat sankarimuistomerkit ja muut hautausmaiden muistomerkit ovat ainakin useassa kunnassa hautausmaiden järjestyssääntöjen mukaan (ei sopivaa liikkua = ei avoinna yöllä, olen kuvannut usean kieltomerkin vakuudeksi) ei jatkuvan saavutettavuuden piirissä. Ehkä kaikilla hautausmailla ei käyttäytymissäädöksiä ja hautarauhan kunnioittamista noudateta samalla tavoin, mutta hyvin monessa kunnassa öinen hilluminen hautausmailla on jämptisti kielletään. Oli kesäyö tai ei. Kielto on vaikkei saatanaa menisi palvomaan, hautakiviä kaatamaan. Samoin koulujen, päiväkotien piha-alueet, korkeakoulujen sisäpihat jne... ovat vain ajoittain avoimen pääsyn piirissä. --Paju (keskustelu) 10. kesäkuuta 2021 kello 03.17 (EEST)[vastaa]
Katselin vähän valokuvia... Lintsillä on ainakin ollut 2018 valofestareilla lokakuussa esimerkiksi sinipäinen "riikinkukkopääveistos", jonka sulkapeite ja pyrstö on toteutettu kasvi-istutuksin. Voisi kuulua ympäristötaiteen tai ainakin puutarhataiteen pariin. Ja kuvista löytyy myös illalla värivalaistu viehättävä pallomaisesti sumuttava suihkulähde, jonka edessä monet kuvauttavat itseään tai vieraitaan. Nämä löytyvät myös katunäkymästä. Se missä raja turistipyydyksen ja taiteen välillä kulkee on osin sopimusasia. Esimerkiksi jos joku kuuluisa ammattitaiteilija olisi jommankumman noista suunnittelija, ja teokset löytyisivät esimerkiksi taiteilijan CV:stä nuo olisivat suitsait sukkelaan listalla. Voisi kysellä vähän näiden taustoista ja tekijöistä. Katunäkymässä nämä ovat esillä, samoin esimerkiksi aurinkoaiheinen kiviveistos (sen alla oon teoskyltti) kulkuväylän toisella puolella (vesitornin pohjoisseinän lähellä) riikinkukkopäätä vastapäätä. Itse olin tuolloin osallistuvana lapsenvahtina, joten esimerkiksi tuosta viimeksimainitusta ole kuvaa. Mutta katunäkymä voi siis auttaa ennakkosuunnittelussa, vaikka kuvaaja jonkun hattaran pauloihin hetkeksi joutuisikin. --Paju (keskustelu) 10. kesäkuuta 2021 kello 18.36 (EEST)[vastaa]
OK - Esitän, että päätetään Linnanmäen julkisten taideteosten ottamisesta kaupungin luetteloon sen jälkeen, kun joku on vakavasti perehtynyt Linnanmäen julkisiin teoksiin ja käynyt paikalla, sekä kuvannut ne. Toistaiseksi Linnamäki on suljettu ainakin toukokuun loppuun. Jos teoksia on useita, oma luettelokin voisi olla paikallaan kuten Aulis ehdotti.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. toukokuuta 2021 kello 10.55 (EEST)[vastaa]
Tossa edellä Kulttuurinavigaattori esitti, että otetaan kaupungin luetteloon sen jälkeen, kun joku on "vakavasti perehtynyt" Linnanmäen julkisiin teoksiin, käynyt paikalla ja kuvannut ne. Siitä on nyt yli 3 vuotta aikaa. Artikkelissa Linnanmäki on seitsemän teosta, ei yhtään kuvaa. Tässä artikkelissa on kolme teosta ja kolme kuvaa, kalapoika, Kolme seppää tauolla ja Leikkivät karhut. Linnanmäki-artikkelia ei ole päivitetty, enkä tiedä, aikooko joku päivittää, enkä sitäkään, onko joku kartoittanut tilanteen ja kuvannut muut teokset. Antaa tämän keskustelun nyt olla täällä valohoidossa, ehkä joskus tapahtuu jotain. En osaa sanoa, kuinka pysyviä Lintsin teokset ovat. -- Htm (keskustelu) 2. syyskuuta 2024 kello 20.30 (EEST)[vastaa]
Lasketaanko tämä muistomerkiksi? Kyseessä on satamarakennelma, joka on siirretty Suomenlinnasta Kalasatamaan ja asetettu puistoon koristeeksi. Lisäksi sen kyljessä on satamatyöläisten ammattiosastoon liittyvä muistolaatta. Jos tämä lisätään luetteloon, niin kuka merkitään tekijäksi? --Risukarhi (keskustelu) 22. toukokuuta 2021 kello 16.28 (EEST)[vastaa]
Lyijylasimaalaus Pitäjänmäen peruskoulun pääoven yläpuolella. Tekijä ja teostoeoja kaivataan. Teoksen (2003) suunnittelija on Dolores Hoffmann.
Pitäjänmäen peruskoulun pääoven yläpuolella on lasiteos, josta liitän viereen valokuvan. Tämä sijaitsee on siis peruskoulun vanhemmassa osassa (A-talo, Viinenkuja 6), sisäpihan puolella olevan pääsisäänkäynnin yläpuolella (2. krs; veikkaisin että portaikon ikkunoissa). Lasiteos voisi olla koulun rakentamisen ikäluokkaa, tai uudempi. Vanha koulu näkyy kaupungin vuoden 1959 kiinteistökartassa, muttei ollut vielä vuoden 1945 kiinteistökartassa. Koulun uudenpi osa (B-talo) on rakennettu Pitäjänmäen monitoimitalon osana (Aarne von Boehm, 1991). Kuvatiedoston selitetekstissa hieman enemmän sijainnista. Tekijätietoja kaivattaisiin. Koulusta (koulun historiasta) tai kaupunginosayhdistykseltä tai vaikka Kaupungin rakennusvalvonnasta saattaisi saada lisätietoja. --Paju (keskustelu) 10. kesäkuuta 2021 kello 03.48 (EEST)[vastaa]
Tuo A-talona tunnettu koulurakennus on vuodelta 1954. Täsmällisemmin "Koulun suunnittelija oli kaupungin rakennustoimiston arkkitehti Aarno Hakanen. Koulun rakennustyöt alkoivat v. 1953 ja koulu otettiin käyttöön marraskuussa 1954. Vihkiäiset pidettiin 26.2.1955.". Toteavat 1 ja 2. Sitten löytyikin rehtori Hilkka Jurvajoen kirjaamana tieto, että kyseessä on koulun 80-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2003 valmistunut Dolores Hoffmannin suunnittelema lyijylasimaalaus. :-) Lähde:3 Kelpaisiko tämä listalle? Voin kirjata koordinaatit. Päivittäinhän tuonne koulupihalle pääsee, jos ei ole koronarajoitukset päällä, muulloin koulupäivinä on koulurauhan (mm. ei saa kuvata lapsia ilman lasten ja heidän vanhempiensa lupaa) takia vähemmän suotavaa, vaikka toisaalta koulun hallinnon juttusille mennään pääovista. --Paju (keskustelu) 10. kesäkuuta 2021 kello 04.09 (EEST)[vastaa]
Maunulan kirjaston edustan puiston ja kirjaston sisäseinän Sukupuut-teos
Huomasin grafiikanlehdet Maunulan kirjaston seinällä siellä lyhyesti käydessäni. Lähteistystä kirjasto-artikkeliin kaivaessani havaitsin, että ne ovat osa Sukupuut-taideteosta, johon kuuluu myös kirjaston ikkunoiden eteen istutettu "omenapuulehto". Teoksen tekijöiksi mainitaan kuvataiteen valtionpalkinnolla palkittu Patrik Söderlundin ja Visa Suonpään perustama taiteilijaduo IC-98. Lähteenä Sukupuut-taideteos Maunula-talossa. Omenapuut ovat avoimella puistikkoalueella, ja grafiikanlehdet näkee Maunolan kirjaston ikkunoiden läpi ulkoakin ihan kohtuullisesti, minkä voi havaita vaikka kirjastoartikkelin kuvista, vaikken silloin taideteoksen osiin hoksannut reistaillutta kameraa kohdistaa.--Paju (keskustelu) 15. kesäkuuta 2021 kello 12.11 (EEST)[vastaa]
Tapanilassa sijaitsevan Tapaninkyläntien (Kotinummentien pohjoispään) kiertoliittymän (60.26771°N, 25.01436°E) keskellä on viisi (?) erikorkuista tolppaa. Kunkin tolpan yläpäähin on sijoitettu lokkia esittävä, (ohiajaessa vilkaisten) melko luonnollisenväriseltä näyttävä lokkilintuhahmo. Tästä kokonaisuudesta voisi olla hyvä kaivaa lisätietoa, että teoksen kuulumista listalle voisi arvioida paremmin. (Tuli vastaan matkalla ottamaan kuvaa GLAM-kohde Tapanilan kirjastosta.)--Paju (keskustelu) 15. kesäkuuta 2021 kello 12.30 (EEST)[vastaa]
Kallion kävelyfestivaalin Sörkan julkisen taiteen -reitti
Tässä vuodelta 2004 oleva Helsingin Sanomien pikkujuttu osoitteessa Mechelininkatu 11 – Arkadiankatu 33 sijaitsevan kerrostalon katolla maston nokassa olevasta pronssiveistoksesta, joka esittää antiikin kreikkalaista tai roomalaista soturia. Jutun mukaan veistoksen nimeä ja ilmeisesti tekijääkään ei tiedetä, mutta se on ollut paikalla vuodesta 1929, jolloin talo valmistui. Commonsissa on talosta kuvia, joissa veistos erottuu (esim.). --Risukarhi (keskustelu) 1. tammikuuta 2022 kello 15.01 (EET)[vastaa]
Tutustuin tuohon kirjaan kirjastossa. Se on lähes 500-sivuisena massiivinen aarreaitta ei ainoastaan tämän luettelon vaan myös monien muiden suomalaisia kuvanveistäjiä ja Helsingin rakennuksia käsittelevien Wikipedia-artikkelien täydentämiseen. Pitää jossain vaiheessa lainata kirja ja täydentää sen kanssa eri artikkeleita oikein urakalla. Myös Mechelininkadun soturihahmo käsitellään kirjassa, mutta sen tekijästä ei ilmeisesti ole tietoa (saman talon julkisivuissa olevat reliefit on veistänyt Gunnar Finne). Mainittakoon, että kirjassa on lyhyesti mukana myös Huutokonttorin Satama-reliefi, jonka tietoja etsittiin täällä aikanaan kissojen ja koirien kanssa. --Risukarhi (keskustelu) 13. huhtikuuta 2022 kello 16.29 (EEST)[vastaa]
Sen voisi jättää luetteloon, koska se on tarkoitus rakentaa uudelleen ja on poissa vain suhteellisen lyhyen aikaa. Kunhan pihakannen korjaustyö etenee, niin varmaan saadaan arvio siitä, milloin teos olisi takaisin paikallaan. Laitetaan selkeä viesti vaikka alaviitteenä, että se on nyt pois, mutta tulee takaisin. Pihalle ei muutenkaan pääse korjaustyön aikana. -- Htm (keskustelu) 11. huhtikuuta 2022 kello 18.54 (EEST)[vastaa]
Hyvin veistosmainenhan tuo tosiaan kuvan perusteella on. Toisaalta niin ovat kyllä eräät muutkin muistolaattojen luettelossa, esim. tämä ja tämä. Ehkä tuonkin voisi ihan periaatteen vuoksi siirtää sinne, se on varmaan selkeämpi tapa ratkoa nämä rajatapaukset. --Risukarhi (keskustelu) 11. marraskuuta 2022 kello 16.40 (EET)[vastaa]
Minkä periaatteen? Tässä veistoksellisuutta on enemmän kuin laattamaisuutta tai tekstiin perustuvaa muistolaatan kaksiulotteisuutta, joita taas on esimerkeissäsi. Käykää katsomassa teos, niin huomaatte asian, kuvan perusteella ei saisi päätöstä tehdä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 21. marraskuuta 2022 kello 15.25 (EET)[vastaa]
Menee vähän hankalaksi, jos pitää ruveta arvioimaan sitä, onko jossain yksittäisessä teoksessa enemmän veistoksellisuutta vai "laattamaisuutta". Missä raja edes menee? Ajattelin olevan selkeämpää keskittää muistolaattojen luetteloon kaikki tapaukset, jotka voi vielä tulkita muistolaatoiksi, vaikka niihin sisältyisi myös ulkoneva veistos. Lisäksi sanoit tuossa yllä "voihan tuon siirtää muistolaattoihinkin", joten oletin, että sinullakaan ei ole mitään siirtämistä vastaan. --Risukarhi (keskustelu) 21. marraskuuta 2022 kello 15.57 (EET)[vastaa]
OK- Laila Pullinen, Aurinko Tunturissa, 1967, Helsinki-Vantaan Lentoasema, kuparireliefi sijaitsee Schengen-alueen ulkopuolisessa tilassa mutta lienee tarpeeksi tavoitettavissa, arvelisin että jos menee passin kanssa lentoasemalle ja kysyy, että kuvaan Wikipediaan, niin kuvaus sallitaan
Koko Vantaa on käsittääkseni Schengen-aluetta. Mutta tuon teoksen sijaintipaikka ei ole sellainen julkinen paikka, jota tässä projektissa tarkoitetaan julkisella paikalla. -- Htm (keskustelu) 2. syyskuuta 2024 kello 20.37 (EEST)[vastaa]
Huomasin eräänä päivänä Meilahdessa liikkuessani, että Mäntytiellä sijaitsevan katolisen Pyhän Marian kirkon julkisivussa sisäänkäynnin vieressä on pieni valkoinen reliefiveistos. Veistokseen on kaiverrettu vuosiluku 1999 ja kahden tekijän nimet, jotka näyttäisivät olevan M. Jalotica (?) ja R. Sorja. En löytänyt ainakaan Googlella mitään tietoa teoksesta tai kummastakaan tekijästä. Kirkon omalla nettisivulla kerrotaan sen sisällä olevista taideteoksista, mutta ulkopuolella olevaa reliefiä ei mainita. --Risukarhi (keskustelu) 3. kesäkuuta 2023 kello 15.49 (EEST)[vastaa]
Tässä jälleen yksi luettelosta puuttuva, joka osui silmään Helsingin keskustassa. Unionkatu 35:ssä olevan Helsingin yliopiston laitosrakennuksen pihalla on lieriömäinen ontto metalliveistos, jonka pinnassa olevat aukot muodostavat erilaisia kuvioita. Ja en nyt siis tarkoita Lasten temppeli -veistosta, joka on saman rakennuksen eteläpuolisella nurmikolla. Tämä uudempi veistos on talon sisäänkäynnin edessä olevalla pikkupihalla, jota osin ympäröi matala muuri. Teos näkyy Yrjö-Koskisen kadulle ja osin muurin yli Unioninkadullekin. En onnistunut ainakaan Googlella löytämään siitä mitään tietoa, enkä osaa sanoa kauanko se on ollut siinä. --Risukarhi (keskustelu) 7. maaliskuuta 2024 kello 16.51 (EET)[vastaa]
Mielenkiintoista, kiitos tiedosta. Kävin katsomassa ja kuvasin. Ruostunutta terästä, en havainnut mitään merkintöjä veistoksessa eikä pihalla ollut myöskään mitään taideteoskylttiä. Pari metriä korkea, halkaisija alhaalta n. 60 senttiä. Veistoksen keskellä jalustassa on ilmeisesti ylöspäin valaiseva valonheitin. Jalusta ja ympäristö olivat vielä jäässä.-- Htm (keskustelu) 8. maaliskuuta 2024 kello 15.32 (EET)[vastaa]
Hienoa että tiedot löytyivät. On se näköjään sitten jo yli puolitoista vuotta siinä tönöttänyt. Ja enpä olisi arvannut, että tuosta löytyy tietoa Chilen ulkoministeriön ylläpitämältä nettisivulta. --Risukarhi (keskustelu) 9. maaliskuuta 2024 kello 02.43 (EET)[vastaa]
Joskus tämä on ihmeellistä tämä patsaiden tietojen perässä juokseminen. Kuvahaulla löytyi lopulta tietoja, ei ihan ekalla yrittämällä. Selasin Kansallisgalleriankin sivulta Valtion taideteostoimikunnan runsaan kokoelman, mutta sieltä ei tärpännyt. Minusta kaikkiin taideteoksiin pitäisi kuulua opaslaatta, joka on näkyvissä kaikissa sääolosuhteissa. Sen pitäisi olla lakisääteinen. Tuosta ei signeeraus näy, kun on lunta ja jäätä maassa ja jalustan päällä.-- Htm (keskustelu) 9. maaliskuuta 2024 kello 02.58 (EET)[vastaa]
Sisätilojen teoksia, joita pääsee virka-aikana kattoon, ei oo tavattu ottaa. Jos otettais, pitäis ruveta käsitteleen esim. sairaaloiden aulojen taidetta.
Tapasin HAMin johtajan ja heidän julkisesta taiteesta vastaavan Taru Tappolan ja ehdotin että voitais pitää jonkinlainen tapaaminen. Voitais meidämn osalta ainakin kertoa, miten projekti on edennyt (yli 10 000 kohdetta), mitä ongelmia on havaittu ja miten niistä on selvitty. Ja voitais miettiä alueellisen, valtakunnallisen ja globaalin yhteyksiä ja ongelmia julkisessa taiteessa. HAM voisi vaikka kertoa näkökulmistaan aiheeseen, ajankohtaisia asioita, tulevaisuudesta ja muuta. Olisko syksyn aikana?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. elokuuta 2024 kello 18.48 (EEST)[vastaa]
--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. toukokuuta 2021 kello 23.05 (EEST)
.jpg){kind=link}
