Keskustelu:Älykäs suunnittelu/Rakenne-ehdotus 1

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Osa artikkelisarjaa

 malline: näytä • keskustele • muokkaa 

<Tämä ehdotus ei ota kantaa siihen, miten artikkeli olisi parasta aloittaa, ja tämän seikan osoittamiseksi ingressi on näitä metahuomautuksia lukuunottamatta jätetty tyhjäksi, vaikka itse artikkelissa tätä kohtaa ei tietenkään jätetä tyhjäksi.>

<Ehdotus koskee artikkelirakenteen kokonaisratkaisua eikä tämän nimenomaisen tekstin yksityiskohtia. Jos yksityiskohtiakin kuitenkin jostain syystä halutaan tässä vaiheessa kommentoida, nämä kommentit voisi selvyyden vuoksi sijoittaa tämän ehdotussivun omalle keskustelusivulle. Rakenne-ehdotusta kokonaisuutena sen sijaan kannattanee kommentoida itse artikkelin keskustelusivulla.>

<Korjaus edelliseen: Näköjään tällä alisivulla ei olekaan omaa keskustelusivua (selkeää sinänsä), joten kaikki jatkokeskustelu on käytävä itse artikkelin keskustelusivulla.>

<Metainformaatio on jatkossakin sijoitettu kulmasulkeisiin.>

Historia[muokkaa wikitekstiä]

Vanha aika[muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset tunnetut väitteet kaikkeuden suunnittelijasta esittivät eräät antiikin Kreikan filosofit,[1] muun muassa Platon,[2] sekä esimerkiksi roomalainen kirjailija Cicero.[3] Platonin filosofiassa suunnittelijaan viitataan Timaioksessa nimellä demiurgi. Aristoteles viittasi suunnittelijaan ”liikuttamattomana liikuttajana”.

Keskiaika[muokkaa wikitekstiä]

Keskiajalla elänyt filosofi Tuomas Akvinolainen todisti Summa theologiae -teoksessaan Jumalan olemassaolon mm. viittaamalla kaiken tarkoituksenmukaisuuteen.

Uusi aika[muokkaa wikitekstiä]

Samankaltaisella päättelyllä William Paley todisti Natural Theology -teoksessaan (1802) Jumalan olemassaolon. Nykyisin Paleyn käyttämä todistamistyyppi tunnetaan kelloseppävertauksena.[4]

Nykytilanne[muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen älykkään suunnittelun liikkeen alkuperä on Yhdysvalloissa. Suunnitteluteorian kannattajat väittävät, että kyseessä on tieteellinen teoria,[5] ja tieteen historiaan ja tieteenfilosofiaan vedoten he määrittelevät tieteellisen menetelmän niin, että se mahdollistaa myös yliluonnolliset selitykset.[6] Palautumaton monimutkaisuus ja täsmennetty monimutkaisuus on tarkoitettu sen tutkimiseen, ovatko tarkasteltavana olevat kohteet suunniteltuja vai eivät.[7]


Käsitteitä[muokkaa wikitekstiä]

Del Ratzsch toteaa vuonna 2001 julkaistussa tutkimuksessaan,[8] että useita suunnitteluteoriaan liittyviä termejä käytetään huolimattomasti.[9] Suomenkielisessäkin viestinnässä "älykästä suunnittelua" on usein käytetty 'älykkään suunnittelun teorian' merkityksessä, kun on arvioitu, ettei kyseisessä asiayhteydessä ole sekaannuksen vaaraa.

Palautumaton monimutkaisuus[muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Palautumaton monimutkaisuus

”Palautumaton monimutkaisuus” -käsitteen toi suunnitteluteorian yhteydessä julkisuuteen Michael Behe, joka määrittelee sen ”järjestelmäksi, joka koostuu useista toisiinsa vaikuttavista osista, jotka osallistuvat järjestelmän perustoimintaan ja joista minkä tahansa poistaminen käytännössä lopettaa järjestelmän toiminnan”.[10]

Michael Behe on havainnollistanut asiaa hiirenloukkuvertauksella. Hiirenloukku koostuu pohjasta, syöttikaukalosta, viritintangosta, jousesta ja vasarasta. Mikäli jokin osa poistetaan, loukulla ei voi pyydystää enää hiiriä. Älykkään suunnittelun teorian kannattajien mukaan monet biologiset rakenteet, kuten silmä{{lähde}}, ovat niin mutkikkaita, että niiden on täytynyt syntyä tarkoituksellisesti aiheutettuina. Vastaavasti evoluutioteorian mukaan rakenteiden kehitys on tarkoituksettomana edennyt yleensä monien välivaiheiden kautta.

Palautumattoman monimutkaisuuden käsite liittyy evoluutioteoriaan sikäli, että jo evoluutioteorian kehittäjä Charles Darwin esitti, että hänen teoriansa menettäisi mielekkyytensä, mikäli jokin monimutkainen biologinen rakenne ei olisi voinut syntyä vähittäisten tarkoituksettomien muutosten tuloksena. Behen mukaan biokemia on viime vuosikymmeninä paljastanut lukuisia tällaisia rakenteita.

Toisaalta Behe itsekin hyväksyy osia Darwinin teoriasta, mm. polveutumisopin. Älykkään suunnittelun teoria ei kiistäkään vähittäisen kehityksen mahdollisuutta sinänsä vaan ainoastaan tarkoituksettomien luonnonprosessien kattavan selitysvoimaisuuden. Tietyin rajoituksin se hyväksyy myös kehitysopin mukaisen oletuksen, että eliöille syntyy joitakin ominaisuuksia sattuman ja valinnan tuloksena[11].[12]

Täsmennetty monimutkaisuus[muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Täsmennetty monimutkaisuus

”Täsmennetty monimutkaisuus” on suunnitteluteoreettinen käsite, jonka on kehittänyt filosofian professori William Dembski. Hänen mukaansa elämän synty on matemaattisesti niin epätodennäköistä, että se on vaatinut suunnittelua.[13]

Hienosäädetty kaikkeus[muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Hienosäädetty kaikkeus

Suunnitteluteorian puolestapuhujat nostavat joskus esille myös biologian ulkopuolisia todisteluja. Näistä keskeisin perustuu luonnonvakioiden arvoihin.[14].

Termodynamiikka ja entropia[muokkaa wikitekstiä]

Suunnitteluteorian kannattaja Granville Sewell sanoo, että elämän monimutkaisten rakenteiden kehittyminen edustaa entropian vähenemistä, mikä rikkoo termodynamiikan toista pääsääntöä ja tukee siksi älykkään suunnittelun teoriaa.[15]

Älykäs suunnittelija[muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Älykäs suunnittelija

Älykkään suunnittelun teoria ei yksilöi älykästä suunnittelijaa. Tämä johtuu siitä, että suunnittelupäättely nojaa vain tutkimuskohteen suunnitelmallisuuteen, mistä ei ilman lisäinformaatiota voi selvittää tekijän henkilöllisyyttä.

Kritiikki[muokkaa wikitekstiä]

Analogiaan perustuva kritiikki[muokkaa wikitekstiä]

Katsotaan älykkään suunnitelman teorian olevan pelkkä nykyaikainen muoto perinteisestä teleologisesta jumalatodistuksesta, josta on vain jätetty pois suunnittelijan luonteen tai henkilöllisyyden määrittely.[16]

Kannattajien luonnehtimiseen perustuva kritiikki[muokkaa wikitekstiä]

Älykkään suunnittelun teoriaa vastustetaan sillä perusteella, että sen keskeisimmät edustajat, jotka kaikki ovat yhteydessä yhdysvaltalaiseen Discovery Instituteen,[17] ovat sitä mieltä, että suunnittelija on Jumala.[18] Esitetyn väitteen mukaan myös Discovery Instituten oman kannan mukaan kyseessä on kristinuskon Jumala.[12]

Yhteisön auktoriteettiin vetoava kritiikki[muokkaa wikitekstiä]

Älykkään suunnittelun teoriaa vastustetaan perustelemalla, että tiedeyhteisön yksiselitteisen konsensuksen mukaan älykkään suunnittelun teoria ei ole tiedettä.[19] Yhdysvaltain kansallinen tiedeakatemian mukaan ”älykäs suunnittelu ja muut väitteet yliluonnollisesta väliintulosta elämän synnyssä” eivät ole tiedettä, koska niitä ei voida testata kokeellisesti, ne eivät tuota mitään ennusteita eivätkä tuo esiin omia, uusia hypoteeseja.[20] Yhdysvaltain kansallinen tiedeaineiden opettajien yhteisö (NSTA) ja American Association for the Advancement of Science ovat myös kutsuneet älykästä suunnittelua näennäistieteeksi.[21][22] Älykkään suunnitelman oppi nojaa kolmella eri tavalla evoluutioteoriaan; siinä kielletään makroevoluutio eli lajiutuminen toisiksi lajeiksi, hyväksytään mikroevoluutio eli muuntuminen lajin sisällä ja lisätään maailman aiheuttanut toimija.[23]

Älykkään suunnittelun liikkeen historiaan vetoava kritiikki[muokkaa wikitekstiä]

Kriitikoiden mukaan älykkään suunnittelun teoria lähti liikkeelle luomisuskon kannattajien eli kreationistien halusta saada kouluopetukseen Raamatun kuvaama luomistapahtuma. Koska luomisoppi on Yhdysvaltain korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen mukaan uskontoa, sitä ei saa opettaa kouluissa. Tästä huolimatta luomisoppia on aika ajoin yritetty sisällyttää koulujen opetusohjelmaan.[12]

Vuonna 1989 oppikirjamarkkinoille ilmestyi Of Pandas and People -niminen teos. Kriitikkojen mukaan se erosi aiemmasta kreatonistien kirjallisuudesta vain siltä osin, ettei siinä viitattu suoraan Raamattuun vaan puhuttiin älykkäästä suunnittelusta. Silti asioiden esitystapa ja perustelut olivat jokseenkin samat kuin luomisopissa. Älykkään suunnittelun opin keskeinen väite on, että jotkin kaikkeuden ja eliöiden ominaisuudet voidaan selittää paremmin älykkään suunnittelijan työllä kuin vähittäisellä kehityskululla.[12]

Hienosäätöargumentteihin kohdistettu kritiikki[muokkaa wikitekstiä]

Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, ettei hienosäädettyä kaikkeutta voi edes pohdiskeluna ottaa vakavasti, sillä nykyisillä keinoilla sitä ei voida millään tavoin todistaa.[24] Victor J. Stengerin mukaan sekä älykäs suunnittelu että antrooppisen periaatteen löyhä tulkintamuoto ovat tautologisia. Hänen näkemyksensä mukaan väitteet tarkoittavat sitä, että elämä on mahdollista, koska kaikkeus kykenee ylläpitämään elämää.[25][26] Väitettä elämän epätodennäköisestä synnystä on myös arvosteltu mielikuvituksen puutteesta, sillä se olettaa, ettei muunlaista elämää ole olemassa. Tunnetun kaltaista elämää ei ehkä olisi jos luonnonvakioiden arvot olisivat toisenlaiset, mutta se ei sulje tunnetusta poikkevan elämän mahdollisuutta. Monet arvostelijat huomauttavat myös, että monet vakioiden arvot riippuvat toisistaan ja matemaatikot ja fyysikot ehdottavatkin laskelmiensa perusteella nykyisenkaltaisen kaikkeuden muodostumisen olevan mahdollista.[27]

Entropiaperusteluun kohdistettu kritiikki[muokkaa wikitekstiä]

Arvostelun mukaan kyseessä on virheellinen käsitys pääsäännöstä, sillä sääntö pätee ainoastaan suljetuissa järjestelmissä. Evoluutio ei siis riko termodynamiikan toista pääsääntöä, koska elävät eliöt eivät ole termodynaamisesti suljettuja.[28]

Katso myös[muokkaa wikitekstiä]

Älykäs suunnittelu

Väitteet puolesta

Kreationismi

Arvostelua

Parodiat

Tiede

Lähteet[muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Behe, Michael J.: Darwin's Black Box: The Biochemical Challenge to Evolution, s. 210-211. New York: Touchstone, 1998. ISBN 0-684-82754-9. (englanniksi)
  2. ↑ Dembski, William A.: Älykkään suunnitelman idea: Silta luonnontieteen ja teologian välillä, s. 74–75. Lahti: Datakirjat Oy, 2002. ISBN 951-98558-1-5.
  3. ↑ Dembski, William A.: Älykkään suunnitelman idea: Silta luonnontieteen ja teologian välillä, s. 74. Lahti: Datakirjat Oy, 2002. ISBN 951-98558-1-5.
  4. ↑ Dawkins, Richard: Sokea kelloseppä. (The blind watchmaker, 1986.) Suomentanut Risto Varteva. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1989. ISBN 951-0-15863-1.
  5. ↑ Top Questions about intelligent design Discovery Institute. Viitattu 12.7.2007. (englanniksi)
  6. ↑ Meyer, Stephen C. & Nelson, Paul A.: Getting Rid of the Unfair Rules – A book review 1.5.1996. Center for Science and Culture. Viitattu 13.7.2007. (englanniksi)
    Johnson, Phillip E.: Starting a Conversation about Evolution 31.8.1996. Access Research Network Phillip Johnson Files. Viitattu 13.7.2007. (englanniksi)
    Meyer, Stephen C.: The Scientific Status of Intelligent Design: The Methodological Equivalence of Naturalistic and Non-Naturalistic Origins Theories 1.12.2002. Science and Evidence for Design in the Universe (Ignatius Press). Viitattu 13.7.2007. (englanniksi)
    ID Is Science#Page 66 of 139 Kitzmiller v. Dover Area School District: Whether ID Is Science, s. 66 en.wikisource.org. Joulukuu 2005. Viitattu 13.7.2007. (englanniksi)
  7. ↑ Dembski, William A.: Älykkään suunnitelman idea: Silta luonnontieteen ja teologian välillä, s. 100–142. Lahti: Datakirjat Oy, 2002. ISBN 951-98558-1-5.
  8. ↑ Dalvin Lee Ratzsch: Nature, Design, and Science. 2001.
  9. ↑ Kojonen, Rope: ”Älykästä suunnittelua käsittelevää kirjallisuutta”, Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta?, s. 27. Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana. Helsingin Yliopisto, 2008. (Ratzschin mielestä älykästä suunnittelu[a] koskevassa kirjallisuudessa ei ole määritelty useita keskeisiä käsitteitä kunnolla.)
  10. ↑ Behe, Michael: Molecular Machines: Experimental Support for the Design Inference 1997. Apologetics.org – Christian Apologetics from C. S. Lewis Society. Viitattu 7.7.2007. (englanniksi) Artikkeli on julkaistu painettuna teoksessa Campbell, John Angus & Meyer, Stephen (toim.): Darwinism, Design, & Public Education. Rhetoric & Public Affairs Series. East Lansing, Michigan: Michigan State University Press, 2003. ISBN 0-87013-675-5. (englanniksi)
  11. ↑ Tällaisten ominaisuuksien on kuitenkin oltava geneettisesti lähellä lähtötilannetta, jotta sattuma niihin yltäisi, ja eliön olosuhteissa välittömästi hyödyllisiä tai vähintään ei-haitallisia vakiintuakseen populaatiossa, mikäli valinnalla tarkoitetaan persoonatonta luonnonvalintaa. Älykäs suunnittelija voi valintavaiheessakin ottaa huomioon etäisiä kehitystavoitteita, persoonaton prosessi ei siihen pysty
  12. ↑ a b c d Felland, Jan: Tiedettä vai uskontoa?. Tieteen kuvalehti, 18/2007, s. 75–79.
  13. ↑ Dembski, William A.: Älykkään suunnitelman idea: Silta luonnontieteen ja teologian välillä. Lahti: Datakirjat Oy, 2002. ISBN 951-98558-1-5.
  14. ↑ Enqvist, Kari: Taivaalliset todisteet. Kanava, 2003, nro 2/2003. Artikkelin verkkoversio.
  15. ↑ Sewell, Granville: Evolution's Thermodynamic Failure Discovery Institute. Viitattu 6.7.2008. (englanniksi)
  16. ↑ Kitzmiller v. Dover Area School District: Ruling, page 24 en.wikisource.org. Joulukuu 2005. Viitattu 7.7.2007. (englanniksi)
    Forrest, Barbara: Understanding the Intelligent Design Creationist Movement: Its True Nature and Goals (PDF) Toukokuu 2007. Center for Inquiry, Office of Public Policy. Viitattu 7.7.2007. (englanniksi)
    Discovery Institute Truth Sheet # 09-05 Does intelligent design postulate a ”supernatural creator?” Discovery Institute. Viitattu 7.7.2007. (englanniksi)
  17. ↑ Kitzmiller v. Dover Area School District: Trial transcript Talk.origins. Viitattu 11.7.2007. (englanniksi)
    Jodi Wilgoren: Politicized Scholars Put Evolution on the Defensive 21.8.2005. The New York Times. Viitattu 12.7.2007. (englanniksi)
    Who is behind the ID movement? American Civil Liberties Union. Viitattu 12.7.2007. (englanniksi)
    Kahn, Joseph P.: The Evolution of George Gilder 27.7.2005. The Boston Globe. Viitattu 12.7.2007. (englanniksi)
    Who's Who of Intelligent Design Proponents marraskuu 2005. Science and Theology News. Viitattu 13.7.2007. (englanniksi)
    Defending science education against intelligent design: a call to action. Journal of Clinical Investigation, 2006, nro 116, s. 1134–1138. (englanniksi)
    Intelligent Design and Peer Review American Association for the Advancement of Science. Viitattu 13.7.2007. (englanniksi)
  18. ↑ of 139 Kitzmiller v. Dover Area School District: Ruling, s. 26 en.wikisource.org. Joulukuu 2005. Viitattu 13.7.2007. (englanniksi)
  19. ↑ Luettelo älykkään suunnittelun hylkäävistä tieteellisistä järjestöistä.
    Kitzmiller v. Dover, s. 83. (englanniksi)
    Discovery Instituten vuonna 2001 alkaneen A Scientific Dissent From Darwinism -vetoomuksen allekirjoitti 20.8.2006 mennessä ”yli 700 tieteenharjoittajaa”. Nelipäiväinen A Scientific Support for Darwinism -vetoomus keräsi 7733 allekirjoittajaa älykästä suunnittelua vastustavien tieteentekijöiden keskuudesta.
    American Association for the Advancement of Science (AAAS) on 120 000 jäsenellään suurin Yhdysvaltain tieteenharjoittajien järjestö, ja hylkää tiukasti älykkään suunnittelun.
    Yli 70 000 australialaista tieteenharjoittajaa ja opettajaa tuomitsee älykkään suunnittelun opetuksen kouluissa.
    Statements from Scientific and Scholarly Organizations (Luettelo tieteellisten ammattilaisjärjestöjen julkilausumista koskien älykkään suunnittelun ja muiden kreationismin muotojen asemaa.) National Center for Science Education. Viitattu 21.7.2007. (englanniksi).
  20. ↑ Science and Creationism: A View from the National Academy of Sciences, s. 25. Second Edition. National Academy of Sciences, 1999. ISBN 0-309-06406-6. Verkkoversio (viitattu 22.7.2007). (englanniksi)
  21. ↑ National Science Teachers Association Disappointed About Intelligent Design Comments Made by President Bush 3.8.2005. NSTA. Viitattu 5.4.2008. (englanniksi)
  22. ↑ Scientific experts and the Courts American Association for the Advancement of Science. Viitattu 5.4.2008. (englanniksi)
  23. ↑ Järnefelt, Elisa: Uskonnolliset opit mukailevat monilta osin arkiajattelua (Vieraskynä-palsta) Helsingin sanomat. 22.11.2008. Viitattu 14.12.2008.
  24. ↑ Privileged Planet: Amazon Review Panda's Thumb. Viitattu 6.7.2008. (englanniksi)
  25. ↑ Stenger, Victor J.: Is The Universe Fine-Tuned For Us? colorado.edu. Viitattu 6.7.2008. (englanniksi)
  26. ↑ Stenger, Victor J.: The Anthropic Principle (PDF) colorado.edu. Viitattu 6.7.2008. (englanniksi)
  27. ↑ Huchingson, Edward: Religion and the Natural Sciences, s. 220–221. Cengage Learning, 1993. ISBN 0030522536. (englanniksi)
  28. ↑ Pieper, John: Entropy, Disorder and Life TalkOrigins.org. Viitattu 6.7.2008. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa wikitekstiä]

Älykkään suunnittelun liikkeen sivustoja:

Muuta:

Luokka:Älykäs suunnittelu|*]] <Alkuhakasulkeet puuttuvat, jottei tämä ehdotussivu listautuisi ko. luokan sivuna.>



<Rinnakkaisartikkeliviitteet on jätetty pois rakenne-ehdotuksesta, vaikka ne tietenkin kuuluvat itse artikkeliin kuten nykyisinkin.>

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keskustelu:Älykäs_suunnittelu/Rakenne-ehdotus_1&oldid=14899504”