Michael Behe

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Michael Behe

Michael J. Behe (s. 18. tammikuuta, 1952) on yhdysvaltalainen biokemian professori ja älykkään suunnittelun puolustaja. Behe toimii Legihin yliopiston biokemian professorina ja Discovery Instituten vanhempana jäsenenä. Behe tunnetaan parhaiten hänen palautumatonta monimutkaisuutta koskevista näkemyksistä. Kyseinen näkemys väittää, että tietyt biokemialliset rakenteet ovat liian monimutkaisia ollakseen selitettävissä evolutiivisilla mekanismeilla ja ovat sen takia todenäköisesti älykkään suunnittelun lopputulos. Behe on esittänyt näkemyksiään useassa älykkääseen suunnitteluun liittyvässä oikeudenkäynnissä. Näihin lukeutuu Kitzmiller v. Dover Area School District, jossa päätettiin, että älykäs suunnittelu ei ole tiedettä ja että se luonteeltaan uskonnollinen.[1]

Merkittävä enemmistö tiedeyhteisöstä on kieltänyt Behen väittämät solujen keskeisten komponenttien palautumattomasta monimutkaisuudesta,[2][3] ja hänen oma biologian osasto Legihin yliopistolla on julkaissut virallisen lausunnon, jossa he ovat kieltäneet Behen näkemykset ja älykkään suunnittelun.[4][5]

Behe ja älykäs suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Behe on tullut tunnetuksi palautumattoman monimutkaisuuden ajatuksen kehittäjänä. Behen mukaan monet biokemialliset rakenteet ovat moniosaisia ja monimutkaisia siten, että yksinkertaisempia, luonnonvalinnan valittavissa olevia välimuotoja ei voi olla. Behen ajatus oli, että älykkäät tahot voivat tehdä "palautumattomasti monimutkaisia" järjestelmiä, jotka voidaan tunnistaa älyn aikaansaamiksi. Sen sijaan luonnonvalinta ei voi tuottaa tällaisia järjestelmiä. Behen mukaan tarvitaan "luonnon ulkopuolisia syitä", jotka vaativat naturalistisen tieteen ohittamista.

Vuonna 1996 Behe ryhtyi Discovery Instituten "Center for the Renewal of Science and Culturen" (myöhemmin "Center for Science and Culture") vanhemmaksi jäseneksi. Instituutti keskittyi "älykkään suunnittelun" ajatuksen levittämiseen. Samana vuonna Behe julkaisi kirjansa Darwin's Black Box, josta tuli myyntimenestys. Monet muut tiedeyhteisön edustajat eivät kuitenkaan hyväksyneet Behen väitettä vaan väittivät sen olevan uusittu versio William Paleyn "kelloseppävertauksesta".[6]

Vuonna 2004 Behe julkaisi David Snoken kanssa vertaisarvioinnin läpäisseen tutkimuksen Protein Science-lehdessä.[7] Siinä hän esitti, että tunnetuilla mutaatiotaajuuksilla evoluutio vaatisi liian paljon aikaa ollakseen toimiva selitys monimutkaisille biokemiallisille järjestelmille. Tutkijayhteisö oli tätäkin tutkimusta kohtaan arvosteleva. Tutkimuksessa esitetty algoritminen evoluutiomalli koski vain haploidisia ja eirekombinoivia eliöitä, vaikka enemmistö eukaryooteista on diploidisia ja seksuaalisia. Arvostelijoiden mukaan se tarkoitti ainoastaan, että tutkimus osoittaa monimutkaisten rakenteiden voivan kehittyä, mutta se vaatisi liian paljon aikaa jos olosuhteet olisivat nykyistä rajoitetummat.[8]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Behe on naimisissa ja hänellä on yhdeksän lasta.[9]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. en:s:Kitzmiller v. Dover Area School District/6:Curriculum, Conclusion
  2. Abbey, Tristan (Pro): Are Darwinists Chickens?. The Stanford Review, 13.5.2005, 34. vsk, nro 8. Stanford, CA: Stanford University. ISSN 0092-0258. Artikkelin verkkoversio Viitattu 21.1.2014. (englanniksi)
    • Laddis, Paul (Con): The Dogmatists' New Clothes. The Stanford Review, 13.5.2005, 34. vsk, nro 8. Stanford, CA: Stanford University. ISSN 0092-0258. Artikkelin verkkoversio Viitattu 21.1.2014. (englanniksi)
  3. Case, Steve: Why Evolution Must Not Be Ignored The Washington Post. 27.8.1999. Viitattu 21.1.2014. (englanniksi)
  4. Department Position on Evolution and 'Intelligent Design' Department of Biological Sciences. Bethlehem, PA: Lehigh University. Viitattu 21.12.2015. (englanniksi)
  5. Intelligent-design backer fires back at critics NBCNews.com. 18.10.2005. New York: NBCUniversal. Viitattu 21.1.2014. (englanniksi)
  6. [1]Dawkins-Archive
  7. Protein Science -lehti
  8. [2][3]
  9. Artikkeli

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]