Keskmäne Suujärv
| Keskmäne Suujärv | |
|---|---|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Põlvamaa |
| Kunnat | Räpinan kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Mädajõen valuma-alue |
| Laskuoja | oja Mustjärveen |
| Järvinumero | VEE2129710 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 66,2 m mpy. [1] |
| Rantaviiva | 0,583 km [1] |
| Pinta-ala | 1,7 ha [1] |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Keskmäne Suujärv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Keskmäne Suujärv (myös Nohipalo Valgejärv, Nohipalu Valgejärv, Valgjärv, Meenikunnu Keskmäne Suujärv [2][3] on Virossa Põlvamaalla Räpinan kunnassa Meenikunnu soolla sijaitseva järvi. Kaakkoisvirolaisessa vesistönimistössä suu tarkoittaa suota.[1][2]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi sijaitsee laajan ojittamattoman Meenikunnu soon (Lagesoo) kaakkoisosassa. Järven pinta-ala on 1,7 hehtaaria ja se on 250 metriä pitkä ja 100 metriä leveä. Järven rantaviivan pituus on 600 metriä ja se on kokonaan suomaata. Järven nimi voidaan ajatella tulevan siitä, että se on sijainniltaan keskimmäinen kolmesta suojärvestä, joista kaksi muuta ovat Suuri Suujärvi ja pieni Kamarusjärvi. Kamasumägi kohoaa suon laidalla Kamarusjärven ylle ja sieltä alkaa suojelualueen patikkapolku, joka ohittaa kunkin järven matkallaan kohti lounasta.[1][2]
Järven luokittelu ja luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi luokitellaan limnologisesti dystrofiseksi järveksi, jos järven vedessä on korkea humuspitoisuus (vir. düstroofne tai rabade huumustoiteline, DY). Tällainen järvi sijaitsee usein suon äärellä ja järveen laskee humuspitoista vedenväriltään ruskeaa suovettä, joka laskee samalla veden happamuuden alhaiselle tasolle (pH on alle 7).[2]
Meenikunnu soo kuuluu soidensuojeluohjelmaan ja se on melko hyvin luonnontilansa säilynyt kokonaisuus. Suon syntyminen on alkanut noin 8 000 vuotta sitten laajalle hiekkakankaalle, jossa sinne muodostuneet järvet ovat kehittyneet umpeen kavaviksi suojärviksi. Kamarusmägin ja Liipsaaren välille on rakennettu pitkospuut.[4]
Vesistösuhteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suujärv kuuluu Võhandu jõen valuma-alueeseen, jossa se kuuluu Rebastemäe ojan valuma-alueeseen, joka on puolestaan Võhandu jõen sivuhaaran Mädajõen sivu-uoma. Suujärveen ei ole johdettu suo-ojia ja sen ainoa oja on kaivettu suorana ojana kohti etelää ja se yhtyy siellä Mustjärveen laskevaan johto-ojaan. Mustjärvestä alkaa Rebastemäe oja, joka on Mädajõen sivuoja. Rebastemäe oja yhtyy Mädajõgeen 19 kilometriä sen joensuusta. Vesireitti jatkuu Võhandu jõgena, joka laskee Kuumajärveen, joka siis on Peipsijärven keskiosan nimi. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Keskkonnaregister: Keskmäne Suujärv (vee2129710) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 17.3.2017. (viroksi)
- ↑ a b c d Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 17.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Peipsi alamvesikond, kalapeedia.ee, viitattu 27.9.2020
- ↑ Põlvamaa keskkonnateenistus: Meenikunno–esite, viitattu 26.3.2017
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Loodusega koos: Meenikunno matkarada (valokuvia)(viroksi)
- Meenikunno soo (Viron WikiPedia)