Kentoripa
| Kentoripa | |
|---|---|
| Κεντόριπα | |
 Kentoripan roomalaisen kylpylän rauniot. |
|
| Sijainti | |
  Kentoripa |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Italia |
| Paikkakunta | Centuripe, Enna, Sisilia |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Sikelia |
Kentoripa (m.kreik. Κεντόριπα, myös Κεντούριπαι, Kentūripai tai Kentouripai, lat. Centuripa(e), Centuripi) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Sikeliassa eli Sisilian saarella nykyisen Italian alueella.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Centuripen kaupungin paikalla.[4]
Kentoripa oli alun perin sikulien tärkeimpiä kaupunkeja. Se hellenisoitui eli kreikkalaistui ajan kuluessa ja kukoisti erityisesti roomalaisella kaudella.[2][3]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kentoripa sijaitsi Sisilian sisäosissa noin 35 kilometriä luoteeseen Katanesta ja nykyisestä Catanian kaupungista. Kaupunki oli rakennettu jyrkälle kukkulalle Aitna-tulivuoren (nyk. Etna) lounaispuolelle, noin 725 metrin korkeuteen merenpinnasta laskettuna. Aitnasta sen erotti Symaithos-joen (nyk. Simeto) laakso.[2][3][5]
Kentoripan kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 200–500 neliökilometriä.[1] Alue oli hedelmällistä ja hyvää maanviljelyyn.[3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kentoripa oli alun perin Sisilian ei-kreikkalaisen heimon sikulien kaupunki, ja vaikuttaa olleen kyseisen kansan tärkeimpiä keskuksia. Kaupunki hellenisoitui vähitellen klassisella kaudella 400- ja 300-luvuilla eaa., ja sitä hallitsivat välillä kreikkalaiset tyrannit.[2][3] Vaikka kaupunki luetaan kreikkalaiseksi polikseksi, sen väestö koostui aina pääasiassa sikuleista.[1] Kaupungin kansalaisista käytettiin etnonyymejä Kentorips (Κεντόριψ) ja Kentoripinos (Κεντοριπῖνος), myöhemmin latinaksi Centuripinus.[3]
Osan historiaansa Kentoripa kuului Syrakusan alaisuuteen, ja kapinoi sitä vastaan toistuvasti. Ensimmäinen historiallinen maininta Kentoripasta on Thukydideellä koskien Ateenan Sisilian sotaretkeä vuosina 415–413 eaa. Tuolloin ateenalaiset saivat kaupungin puolelleen, ja kentoripalaisista oli hyötyä taistelussa Syrakusaa vastaan.[2][3][6] Syrakusan tyranni Dionysios teki liiton Kentoripan tyrannina tuolloin toimineen Damonin kanssa vuonna 396 eaa. Timoleonin Sisilian sotaretken aikaan vuonna 339 eaa. kaupungin tyrannina toimi Nikodemos, ja Timoleon karkotti tämän ja vapautti kaupungin. Myöhemmin noin 312 eaa. ja 304–289 eaa. kaupunki oli Syrakusan tyrannin Agathokleen vallassa. Tämä perusti kaupunkiin varuskunnan. Syrakusan sodissa Karthagoa vastaan kaupunki onnistui kuitenkin vapautumaan Syrakusan vallasta.[2][3][7] Kentoripa löi omaa pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien.[1][8]
Ensimmäisen puunilaissodan aikaan noin vuonna 270 eaa. kaupunki liittoutui Syrakusan tyrannin Hieron II:n kanssa. Kentoripalaiset avustivat tätä mamertiineja vastaan, ja saivat tältä Ameselonin alueen, jonka tyranni oli tuhonnut. Myöhemmin sodassa roomalaiset piirittivät kaupunkia konsuleiden Otacilius ja Valerius Messala johdolla. Samaan aikaan monet sisilialaiskaupungit kiirehtivät alistumaan Rooman valtaan, ja Kentoripa itsekin vaikuttaa tehneen näin ensimmäisten joukossa vuonna 263 eaa., koska se sai hyvät rauhanehdot. Cicero sanoo kaupungin olleen luotettava liittolainen roomalaisten myöhemmissä sodissa saarella.[2][3][9][10]
Ciceron aikaan Kentoripa oli yksi Sisilian viidestä kaupungista, jolla oli vapaakaupungin asema (civitas libera atque immunis) ja vapaus verotuksesta, ja se kukoisti etuoikeuksiensa ansiosta. Vaikuttaa jopa siltä, että kaupunki oli tuohon aikaan yksi koko Sisilian suurimmista ja vauraimmista. Sen väkiluvuksi on arvioitu tuolloin noin 10 000. Kaupungin asukkaat harjoittivat erityisesti maanviljelystä, jopa kaukanakin kaupungista eri puolilla saarta.[3][10] Kentoripa kärsi Verresin toimista ja Sextus Pompeiuksen sodasta. Augustus kunnostutti kaupungin kiitoksena sen panoksesta Pompeiusta vastaan. Samalla kaupunkilaiset saivat Rooman kansalaisoikeudet.[2][3][11]
Kentoripa vaikuttaa taantuneen myöhemmin Rooman keisarikaudella, vaikka sitä rakennettiin vielä 100- ja 200-luvuilla jaa. Se esiintyy vielä Ptolemaioksella, ja säilyi olemassa melko merkityksettömänä kylänä ilmeisesti aina 1200-luvulle saakka. Fredrik II tuhosi sen osittain vuonna 1232, ja Kaarle Anjoulainen kokonaan hieman myöhemmin. Paikka asutettiin uudelleen nykyisenä Centuripena vuonna 1548.[2][3]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kentoripan jäänteet ovat pääosin peräisin roomalaiselta ajalta. Niitä on eri puolilla nykyistä kaupunkia, joka on rakennettu suoraan antiikin aikaisen kaupungin paikalle, sekä sen ympäristöä. Kaupunginmuureista on säilynyt osia osana myöhempiä rakennuksia.[2]
Muita muinaisjäänteitä ovat muun muassa hellenistisen, ensimmäisellä vuosisadalla eaa. rakennetun talon jäänteet lattiamosaiikkeineen kaupungin pohjoispuolella; roomalaisen kylpylän tai oikeastaan nymfaionin rauniot kaupungin luoteispuolella; pienemmän keisariaikaisen kylpylän rauniot kaupungin itäpuolella; sekä Mulino Barbagallosta löydetty rakennus marmorilattioineen ja veistoksineen. Löytöihin lukeutuu myös muun muassa roomalainen mausoleumi, niin kutsuttu Castello di Corradino 100-luvulta jaa., sekä suurikokoisia sisternejä, kuten Doganaksi kutsuttu vesisäiliö ja lähdekaivorakennus samalta vuosisadalta.[2]
Kaupungin ympäriltä on löydetty lukuisia hautausmaita, joista on löydetty suuri määrä kreikkalaistyylistä maalattua keramiikkaa ja terrakotasta tehtyjä pienoispatsaita. Kaupungista tehtyjä esinelöytöjä on Syrakusan arkeologisessa museossa.[2][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”31 Kentoripa”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”CENTURIPAE Sicily”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Smith, William: ”Centuripa”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Kentoripa Pleiades. Viitattu 1.2.2018.
- ↑ Strabon: Geografia 6; Ptolemaios: Geografia 3.4.13.
- ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 6.94–96, 7.32.
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 14.78, 16.82, 19.103, 20.56.
- ↑ Hansen, Mogens Herman: Index of characteristics that indicate polis status of 541 communities not explicitly called polis in Archaic and/or Classical sources Copenhagen Polis Centre. Arkistoitu 24.7.2011. Viitattu 1.2.2018.
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 23.4.
- ↑ a b Cicero: In Verrem 2.3–4, 2.67–69, 3.6, 3.45–48, 4.23, 5.32.
- ↑ Strabon: Geografia 6.272; Plinius: Naturalis historia 3.8.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kentoripa Wikimedia Commonsissa
