Kemppi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee yritystä. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Kemppi Oy
Kemppi logo.jpeg.jpg
Yritysmuoto Osakeyhtiö
Perustettu 1949
Toimitusjohtaja Ville Vuori
Puheenjohtaja Teresa Kemppi-Vasama
Kotipaikka Lahti
Toiminta-alue pääliiketoiminta-alueet Eurooppa ja Aasia[1]
Tuotteet hitsauslaitteet, ohjelmistot ja lisävarusteet
Liikevaihto 103,8 milj. euroa (2018) [2]
Liikevoitto 12,7 milj. euroa (2018)[2]
Henkilöstö 403 (2018) [2], koko konsernissa yli 800 [3]
Emoyhtiö Kemppi Group Oy
Tytäryhtiöt 14 kpl[4]
Omistaja Kempin suku [5]
Kotisivu http://www.kemppi.com/

Kemppi Oy on vuonna 1949 perustettu suomalainen hitsausalan perheyritys.[6] Se suunnittelee, valmistaa ja myy manuaalisia kaarihitsauslaitteita, hitsaajien turvavarusteita ja ohjelmistoja sekä kattavia automatisoidun hitsauksen ratkaisuja. [7] Se tarjoaa myös alan asiantuntijapalveluja.[1] Globaalisti toimivalla Kempillä oli vuonna 2019 tytäryhtiöitä Suomen lisäksi 12 eri maassa[4]. Se työllisti yli 800 ihmistä, joista noin puolet Lahdessa[3], jossa myös yrityksen pääkonttori sijaitsee.[1] Kempin elektroniikkatehdas on Suomen suurin.[8] Yrityksen pääliiketoiminta-alue on Euroopan lisäksi Aasia.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1949-1999[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähkömies Martti Kemppi perusti pienen korjauspajan vuonna 1949. Verstas toimi hänen kotinsa ulkorakennuksessa[5] [9] ja siellä valmistettiin aluksi muun muassa betonikärryjä, maitokärryjä, saunankiukaita ja hitsausmuuntajia.[10] Martti Kemppi otti yritykseen mukaan kaksi veljeään, ja vuonna 1951 yritys muutettiin osakeyhtiöksi samalla, kun Veljekset Kemppi Oy:n tuotanto siirrettiin Lahden Pekanmäkeen.[9] [11] 1950-luvulla yritys alkoi keskittyä hitsauslaitteistoihin, ja kehitti ensimmäisen hitsaustasasuuntaajansa. Vuonna 1955 alkoi Kempin vientitoiminta, kun se toimitti Turkkiin 20 hitsauskonetta.[11] Yritys sai yksittäisiä tilauksia muun muassa Chilestä, Nigeriasta, Perusta, Thaimaasta ja Singaporesta.[10] Veljekset Kemppi Oy alkoi valmistaa hitsaustasasuuntaajia, joita valmisti sen lisäksi vain kaksi yritystä maailmassa.[12]

1960-luvulla Kemppi kehitti tyristoriohjatun tasasuuntaajan lisäksi ensimmäisen MIG/MAG-hitsauslaitteensa. Puoliautomaattisissa MIG/MAG -hitsauslaitteissa puikko korvattiin lisäainelangalla.[12] Myös ulkomaankauppa eteni myyntiverkoston laajentuessa Ruotsin kautta muualle Eurooppaan. 1960-luvun puolivälissä yhtiö valmisti 50 % suomalaisista hitsausmuuntajista sekä erilaisia sähkölaitteita teollisuuteen. Vientiä tehtiin 30 maahan.[11] Vuonna 1967 yhtiö hankki Lahden Okeroisista 18 hehtaarin maa-alueen, ja rakensi sinne uudet tuotantotilat. Vuonna 1968 yrityksen nimi lyheni muotoon Kemppi Oy[13]. Vuosikymmenen lopulla esiteltiin tyristoriohjausta käyttävä Tylarc-virtalähde.lähde?

Kempin vienti siirrettiin osuuskunnasta omalle vientiosastolle ja ensimmäinen tytäryhtiö perustettiin Ruotsiin vuonna 1972[12]. Vuonna 1975 Kempin vientitoiminta ylitti ensimmäistä kertaa kotimaan myynnin.[10] Vuonna 1977 Kemppi esitteli maailman ensimmäisen invertterivirtalähteen hitsauskäyttöön ja mullisti samalla kaarihitsauslaitteet[7]. Invertteritekniikkaan perustuva Hilarc-tuoteperhe esiteltiin hitsausmessuilla Essenissä.[14] Yrityksen liikevaihto nousi ensimmäistä kertaa yli 100 miljoonan markan.[12]

Vuonna 1980 yrityksen toimitusjohtajaksi nousi yrityksen perustajan, Martti Kempin poika, Jouko Kemppi, ja varatoimitusjohtajaksi hänen veljensä Hannu Kemppi.[6] Yrityksessä työskenteli yli 650 henkilöä.[11] 1980-luvun kuluessa yhtiö perusti tytäryhtiöitä lukuisiin maihin, muun muassa Norjaan, Englantiin, Hollantiin, Ranskaan, Länsi-Saksaan, Yhdysvaltoihin, Belgiaan ja Tanskaan.[10] Kemppi esitteli uudet entistä pienemmät ja kevyemmät Multisystem-teollisuusinvertterit.[12]

Suomen 1990-luvun alun lama ja Neuvostoliiton kaupan romahtaminen[11] koetteli yritystä, ja se teki pahimmillaan 40 miljoonan markan tappion. Suunta saatiin käännettyä useiden saneerauskierrosten jälkeen. Osa valmistuksesta siirrettiin alihankkijoille ja myyntiin satsattiin myös Euroopan ulkopuolella.[6] Yhtiön valttina oli sen pyrkimys valmistaa varmatoimisia ja kestäviä laitteita.[11] Vuonna 1993 Kemppi lanseerasi maailman ensimmäisen digitaalisen hitsausvirtalähteen[7], Kemppi Pron. Kempin uudet digitaaliset ja mikroprosessoriohjatut laitejärjestelmät nostivat sen tuotantovolyymeja ja henkilöstömäärää.[11] Vuonna 1997 Kemppi toi markkinoille uusinta digitaalista ohjaustekniikkaa käyttävät Mastertig AC/DC -hitsauslaitteetlähde?.

2000-[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000-luvun alussa sukuyhtiötä hallinnoi Jouko ja Hannu Kempin lisäksi heidän siskonsa Eija Vartiainen.[5] Vuonna 2001 Kemppi esitteli hitsauslaitteiden toimintavarmuutta parantavan Isolated Cooling System -jäähdytysjärjestelmän , lanseerasi Multi Logic System -järjestelmän laadukkaiden käyttöliittymien tarpeeseen ja valmisti miljoonannen hitsauskoneensa. Kyseinen Master MLS 2500 lahjoitettiin Suomen Punaisen Ristin käyttöön.lähde?

Euroopan ydintutkimusjärjestö Cern tilasi 2000-luvun alussa Kempiltä ja sen tytäryhtiö Kempowerilta seitsemän miljoonan arvoiset erikoisvirtalähteet hiukkaskiihdyttimeensä.[15] Uutta LHC-hiukkaskiihdytintä vasten tilattiin 200 erikoisvirtalähdettälähde?.

Kemppi sponsoroi Spykerin F1-tallia kaudella 2007, Force Indian kaudella 2009 ja vuosina 2012–2015 Williamsin F1-tallia. Kemppi antoi F1-talleille paitsi taloudellista tukea myös omaa osaamistaan. Kemppi on tukenut lahtelaista Valtteri Bottasta vuodesta 2006 lähtien, kartingista F1-uralle.[16] [17]

Vuonna 2005 Kempin liikevaihto nousi noin 13 prosenttia ollen 88 miljoonaa euroa. Yhtiöllä ei ollut velkaa ja se panosti tuotekehitykseen, jonka parissa työskenteli noin 50 työntekijää, eli lähes 10 prosenttia työntekijöistä. Yhtiö kuului hitsausalan kärkeen niin teknologiassa kuin myynnissä ja markkinoinnissakin: sillä oli myyntiyhtiöitä 15 maassa, joista kaukaisin oli Australia.[6]

Vuonna 2007 Kemppi Oy:n emoyhtiö Kemppi Capital kertoi investoivansa noin 10 miljoonaa euroa Lahden Okeroisiin rakennettavaan uuteen teollisuuskiinteistöön ja 5 miljoonaa omistamansa teollisuuskiinteistön laajennukseen. Yrityksen liikevaihto oli 120 miljoonaa euroa ja sen tuotannosta noin 90 prosenttia meni vientiin. Kempillä oli kaksi tuotantoyksikköä, Lahdessa ja Asikkalassa, ja 730 työntekijää, joista 135 työskenteli ulkomailla.[18]

Vuonna 2010 yrityksen liikevaihto oli noin 80 miljoonaa euroa, ja sen tuotteita myytiin yli 80 maassa.[19] Vuonna 2011 Kemppi avasi ensimmäisen ulkomaisen tuotantolaitoksensa Intiaan.[19]

Teresa Kemppi-Vasama ja hänen serkkunsa Antti Kemppi siirtyivät sukuyhtiön johtoon vuonna 2014, jolloin Kemppi-Vasamasta tuli Kemppi Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Kempistä Kemppi Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Kaikki Kempin suvun jäsenet; Eija Vartiainen sekä Jouko ja Hannu Kemppi lapsineen, kuuluvat Kemppi Groupin hallitukseen – ja osaavat hitsata.[5] Yhtiö oli muuttumassa globaalisti toimivaksi ohjelmistotaloksi, jolla oli suuret kasvutavoitteet. Kemppi halusi olla teollisen internetin (IoT) edelläkävijä.[5] Se esitteli ensimmäisen universaalin hitsaustuotannon hallintaohjelmiston.[7] Se kilpaili suuria amerikkalaisia kilpailijoita ja kasvavia keskisuuria saksalaisia ja kiinalaisia yrityksiä vastaan muun muassa kehittämällä tuotekehitystä, myyntiä ja markkinointia. Ohjelmisto-osaamista Kemppi hankki yritysostojen kautta, Lahdesta ostettiin JPP-Soft ja Norjasta Weldindustry.[5]

Vuonna 2015 Kemppi panosti kasvuun Aasiassa siirtämällä yhtiön toimitusjohtajan Anssi Rantasalon pariksi vuodeksi Malesiaan Kuala Lumpuriin. Yhtiön liikevaihto oli 114 miljoonaa euroa, joista noin 60 prosenttia tuli Euroopasta. Markkina-alueista Aasia oli toiseksi suurin. Aasiassa Kempillä oli myyntiyhtiö Kiinassa, Malesiassa ja Intiassa, jossa sijaitsi myös Chennain kokoonpanotehdas. Singaporessa yhtiöllä oli alihankkijan operoima logistiikkakeskus.[1] Vuonna 2016 Kemppi-konsernin liikevaihto oli noin 112 miljoonaa euroa.lähde?

Vuonna 2018 Kemppi siirsi Intian Chennaissa sijainneen tehtaansa tuotannon Lahteen, jossa valmistetaan vuodessa noin 100 000 hitsauslaitetta.[20] Kempin liikevaihto oli yli 120 miljoonaa ja sillä oli yli 600 työntekijää,[21] joista noin 400 Lahdessa.[20]

Vuonna 2019 Kemppi osti italialaisen poltinvalmistajan, Trafimet Groupin, joka oli toiminut hitsausalalla yli 40 vuotta. Yrityksen liikevaihto oli yli 30 miljoonaa euroa ja sillä oli yli 200 työntekijää. Trafimet jatkaa toimintaansa omalla nimellä, ja sen omistamia tuotemerkkejä ovat Trafimet, Sacit ja Ferro.[21] Kemppi keskitti poltintensa valmistuksen Kiinaan Wuxiin, koska valtaosa toimittajaverkostosta sijaitsee Kiinassa. Tehtaan ylösajo aloitettiin alkuvuonna ja se työllistää noin 70 työntekijää.[22] Kemppi avasi Intiaan ja Kiinaan uudet robotisoidut hitsauksen osaamiskeskukset. Niillä parannetaan kanssakäymistä loppukäyttäjien ja järjestelmätoimittajien kanssa.[23]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Globaalisti toimiva Kemppi työllisti loppuvuonna 2019 yli 800 ihmistä, joista noin puolet oli Lahden Okeroisissa[3], jossa toimii myös yrityksen pääkonttori, tutkimus- ja tuotekehitysosasto sekä kokoonpano- ja elektroniikkatehdas.[1] Vuonna 2009 valmistunut elektroniikkatehdas on Suomen suurin, kun mittarina käytetään tuotettujen yksiköiden määrää.[8]

Vuonna 2019 Kempillä oli tytäryhtiöitä Suomen lisäksi 12 eri maassa: Alankomaissa, Australiassa, Intiassa, Isossa-Britanniassa, Kiinassa, Norjassa, Puolassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Tanskassa ja Venäjällä.[4] Yrityksen pääliiketoiminta-alue on Euroopan lisäksi Aasia.[1] Sillä on tuotantoa myös Kiinan Wuxissa.[22]

80 prosenttia Kempin myynnistä tulee jälleenmyyntiketjun kautta. Jälleenmyyjät hoitavat lähes kaiken tarvikkeiden (esimerkiksi suojavarusteet, langansyöttölaitteet, kaapelit, polttimet ja kulutusosat) myynnin kuluttajille ja pienille yrityksille, mutta niillä voi olla myös hyvinkin suuria asiakkuuksia.[23]

Johto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kempin toimitusjohtajat aikajärjestyksessä:lähde?

  • 1950 - 1969 Martti Kemppi
  • 1970 - 1976 Veikko Suurmunne
  • 1977 - 1979 Sakari Raevaara
  • 1980 - 2001 Jouko Kemppi
  • 2002 - 2017 Anssi Rantasalo[24]
  • 2017 - 2017 Teresa Kemppi-Vasama (väliaikainen toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja)[24]
  • 2017 - Ville Vuori

Tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemppi tuottaa hitsausratkaisuja muun muassa laivanrakennus-, offshore-, kuljetus-, rakennus- ja konerakennus-, automaatio- sekä autoteollisuuden aloille.lähde? Virtalähde ja siihen liittyvä osaaminen on koko Kempin liiketoiminnan ydintä. Sen valintaan vaikuttavat ensisijassa virtalähteen ominaisuudet ja brändi. Kempin virtalähteen ostajat saavat virtalähteen mukana Kempin itse tekemän premium-polttimen, mutta seuraavan polttimen valinnassa hinnalla on tärkeämpi merkitys. Pudottaakseen polttimiensa hintoja Kemppi on siirtänyt niiden valmistuksen Kiinaan, samoin kuin monet sen kilpailijoista ovat tehneet.

Ammattimaisen hitsauksen ja vaativien harrastajien hitsaushankinnoista kilpailee maailmassa reilut sata valmistajaa, joista suurin osa toimii Kiinassa. Kemppi kuuluu valmistajien joukossa ylimpään kategoriaan, jossa on noin kymmenen yritystä Yhdysvalloista, Euroopasta ja Aasiasta. Kilpailijoista erottuminen ei ole helppoa, mutta oman brändinsä löytäneet hitsaajat ovat yleensä merkille uskollisia: he haluavat, että säätimet ja kytkimet toimivat, kuten he haluavat. Joillekin ammattilaisille esimerkiksi Kempin koneiden hitsausääni on tärkeä tekijä – he kuulevat jo äänestä, että hitsaus onnistuu. Kemppi ei ole kymmenikön suurin eikä nopein hitsaustekniikan kehittäjä, mutta alan murroskohdissa se on ollut usein ensimmäisenä. Se toi esimerkiksi ensimmäisenä invertteritekniikan hitsausvirtalähteisiin ja esitteli ensimmäisen täysin digitaalisen invertterin. Kemppi käyttää kymmenen prosenttia liikevaihdostaan tuotekehitykseen ja testaukseen.[23]

2010-luvulla kehitetyt uutuustuotteet tallentavat pilvipalveluun esimerkiksi telakan kaikki hitsaustapahtumat. Tallennettavia tietoja ovat esimerkiksi kohteen hitsaaja, työssä käytetyt asetukset ja lisäaineet. Tämä auttaa asiakkaita hitsauspoikkeamien estämisessä tai niiden löytämisessä, ja laitehuoltojen ennakoimisessa. Hitsaustyön dokumentointi mitataan kohteesta riippuen jopa tuhansissa sivuissa. Digitaalisessa muodossa tiedot toimivat parhaassa tapauksessa vakuutuksena asiakkaalle. Jos esimerkiksi kaasuputki on hitsattu virheellisellä seosaineella, tarkastettavia saumoja on hankala löytää ilman tietoja, sillä putki voi olla jo meren pohjassa.[5]

Kemppi on ulkoistanut laitteidensa huollon jälleenmyyjilleen.[5]


MIG/MAG-hitsaus:

  • Kompaktit:
    • Kempact MIG
    • Kempact Pulse
    • FitWeld 300
    • Kempact RA
    • MinarcMig Evo
  • MIG perus:
    • FastMig -perusmallit
  • MIG synergiset:
    • FastMig -synergiset mallit
    • FastMig M
  • MIG high tech:
    • X8 MIG Welder
    • FastMig X
    • FastMig Pulse 350/450

TIG-hitsaus:

  • AC/DC TIG:
    • MasterTig AC/DC 3500W
    • MasterTig MLS ACDC
  • DC TIG:
    • MinarcTig
    • MasterTig MLS
    • Master S
    • MasterTig LT 250
    • MinarcTig Evo

Puikkohitsaus:

  • Master 5001
  • Master MLS
  • Minarc 250
  • Master S
  • Minarc Evo 150
  • Minarc Evo 180

Hitsausautomaatio:

  • A7 MIG Welder
  • A7 TIG Welder 300
  • A7 TIG Welder 150
  • A5 MIG Rail System 2500
  • A3 MIG Rail System 2500
  • A5 MIG Orbital System 1500
  • KempArc-robotiikkatuotteet
  • KempArc Pulse TCS
  • MagTrac F61

Työkulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvulla yhtiön tuotantokulttuuriin otettiin käyttöön niin kutsuttu nollavirheen tavoite. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että mikäli työntekijä huomaa, että hänen työvaihettaan edeltävä työ ei vastaa laatukäsikirjassa määriteltyä laatua, voi hän kieltäytyä työnteosta. Kun joku keskeyttää työnsä, työnjohtaja ja tuotekehityksen edustaja selvittävät poikkeaman.[6]

Kempin tuotantomalli on agile eli ketterä malli ja yrityksessä hyödynnetään Lean-tuotantomallin oppeja niin pitkälle kuin piensarjatuotannossa on mahdollista. Yritys pitää kilpailuetuinaan teknologiaa, panostamista teolliseen internetiin ja mutkatonta ja ihmisläheistä suhtautumista. Työntekijöille korostetaan oikeanlaisen asennoitumisen ja inhimillisyyden merkitystä työssä.[5]

Kemppi tekee koulutusyhteistyötä lahtelaisen koulutuskeskus Salpauksen kanssa. Esimerkiksi koneasentajan tutkinnosta kolmasosan voi suorittaa Kempin työharjoittelussa. Työssä oppimisjaksolle valitaan vuosittain noin kymmenen opiskelijaa. Kemppi oli kouluttanut marraskuuhun 2019 mennessä noin 30 työpaikkaohjaajaa opastamaan opiskelijoita työtaitojen kanssa[3].

Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUTin kanssa tehdään yhteistyötä, sillä se on ainoa paikka Suomessa, jossa tutkitaan hitsaustekniikkaa. Kemppi on työllistänyt kymmeniä LUT:ista valmistuneita ja sen työntekijänsä käyvät usein luennoimassa Lappeenrannassa. Kempin hallituksen puheenjohtaja Teresa Kemppi-Vasama on LUT:in hallituksen varapuheenjohtaja.[25] Lisäksi Kemppi toimittaa Lappeenrannan Skinnarilan kampukselle hitsauslaitteita, hitsausmaskeja ja muita suojavarusteita.[26]

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vuonna 1968 Kemppi Oy sai Tasavallan presidentin vientipalkinnon[27]
  • Vuonna 1972 yhtiön perustaja Martti Kemppi nimitettiin teollisuusneuvokseksi[9]
  • Vuonna 1986 Kemppi sai Suomen Laatuyhdistyksen laatupalkinnon. Se palkittiin myös Vuoden Viejä -palkinnolla alueellisen kehityksen edistäjänä, työllistäjänä ja viejänä.[12]
  • Vuonna 1990 Kemppi sai ISO 9001 -laatusertifikaatin ensimmäisenä hitsauslaitevalmistajana maailmassa.[11]
  • Vuonna 2001 Kempin Hilarc 250 esiteltiin Essenin hitsausalan messujen historianäyttelyssä yhtenä hitsausteknologian tärkeimmistä virstanpylväistä ja Kempille myönnettiin ISO 14001 -ympäristösertifikaattilähde?
  • Vuonna 2005 Kempin hallituksen puheenjohtaja Jouko Kemppi valittiin vuoden liikemieheksi Suomessa[6]
  • Vuonna 2006 kansainvälinen teollisen muotoilun red dot -palkinto myönnettiin Kempin MinarcMig 180 Adaptive -hitsauslaitteellelähde?
  • Vuonna 2009 Kempin FitWeld 300 -hitsauslaite ja SuperSnake-välisyöttölaite saivat kunniamaininnat kansainvälisen red dot -kilpailun palkintoraadiltalähde?
  • Vuonna 2010 Kemppi DataStore -konseptille myönnettiin tasavallan presidentti Tarja Halosen jakama Vuoden 2010 laatuinnovaatio -palkintolähde?
  • Vuonna 2014 Kemppi valittiin Suomen kolmanneksi älykkäimmäksi yritykseksi.lähde?
  • Vuonna 2015 Kemppi Oy:n hallituksen puheenjohtajalle, Teresa Kemppi-Vasamalle myönnettiin Veuve Clicquot Business Woman 2015 palkintolähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Mirva Heiskanen: Johto siirtyy Aasiaan: hitsausyhtiö Kemppi siirtää toimitusjohtajansa Malesiaan myyntiä kasvattamaan Talouselämä. 1.6. 2015. Viitattu 8.11.2019.
  2. a b c Kauppalehti: Kemppi Oy | Yritys- ja taloustiedot | Kauppalehti Kauppalehti. Viitattu 15.11.2019.
  3. a b c d Näin torjutaan teknologiateollisuuden työvoimapulaa – Ville Taavila, 20, sai työpaikan heti koulun jälkeen Yle Uutiset. Viitattu 8.11.2019.
  4. a b c Yhteystiedot Kemppi. Viitattu 15.11.2019.
  5. a b c d e f g h i Pekka Lähteenmäki: Hitsareiden 20 vuoden sukupolvenvaihdos (maksumuurin takana pidempi versio) Talouselämä. Viitattu 8.11.2019.
  6. a b c d e f Terho Puustinen: Muut miettivät, Kemppi tekee Talouselämä. Viitattu 8.11.2019.
  7. a b c d Kemppi juhlii 70-vuotista taivaltaan - Konekuriiri.fi Konekuriiri. Viitattu 14.11.2019.
  8. a b Kemppi – Hitsauksen kärkinimi - Koneporssi.com www.koneporssi.com. Viitattu 15.11.2019.
  9. a b c Teollisuusneuvos Martti Kemppi Helsingin Sanomat. 23.11.2002. Viitattu 11.11.2019.
  10. a b c d Yrityksen historiaa Kemppi. Viitattu 11.11.2019.
  11. a b c d e f g h Lahden Kaupunginmuseo :: Metalliteollisuus sotien jälkeen www.lahdenmuseot.fi. Viitattu 14.11.2019.
  12. a b c d e f Jouni Suolanen: Kempin viisi viriiliä vuosikymmentä Ilta-Sanomat. 1.4.1999. Viitattu 14.11.2019.
  13. Numminen, Juha: Rahasta kiinni, s. 50. Tammi, 1970.
  14. The Kemppi Hilarc was an inverter technology breakthrough in welding. Pronews, 2007, nro 2. Kemppi. Artikkelin verkkoversio.
  15. Kempiltä osia Cernin hiukkas- kiihdyttimeen Helsingin Sanomat. 19.2.2004. Viitattu 8.11.2019.
  16. Antti Rämänen: Mitä maksaa mainos F1-auton kyljessä? Suomalaissponsori kertoo vinkit formulanäkyvyyttä hamuaville firmoille mtvuutiset.fi. 4.7.2018. Viitattu 15.11.2019.
  17. Kalle Puttonen: Valtteri Bottas ja Kemppi sopimukseen - sponsorointi jatkuu ESS.fi. 2.3.2016. Viitattu 15.11.2019.
  18. Jarmo Seppälä: Kemppi investoi elektroniikkatehtaaseen Tekniikka ja talous. Viitattu 8.11.2019.
  19. a b Kemppi aloitti hitsauskoneiden teon Intiassa Helsingin Sanomat. 1.3.2011. Viitattu 8.11.2019.
  20. a b Ahjopalo, Janne: Kemppi Oy lakkautti tehtaansa Intiassa – hitsauslaitteita valmistetaan Lahdessa nyt aiempaa enemmän Yle Uutiset. 5.9.2018. Viitattu 8.11.2019.
  21. a b Janne Tervola: Kemppi osti italialaisen hitsaustarvikevalmistajan - toiminut hitsausalalla yli 40 vuotta Tekniikkatalous. Viitattu 8.11.2019.
  22. a b Tero Lehto: Kemppi sulkee tehtaan Intiassa ja lisää tuotantoa Lahdessa – "Tuotekehityksessä olisi tarvetta useammille tekijöille kuin on saatu houkuteltua töihin" Tekniikkatalous. Viitattu 22.11.2019.
  23. a b c Kemppi mietti Aasian uudelleen (maksumuuri) Metallitekniikka. 05/2019. Viitattu 22.11.2019.
  24. a b Perinteikkään sukuyhtiön toimitusjohtaja vaihtuu Talouselämä. Viitattu 8.11.2019.
  25. Kalle Puttonen: "Lahdelle on tarjolla lähes ennennäkemätön piristysruiske", sanoo maakunnan raskaimpaan sarjaan kuuluva vaikuttaja Teresa Kemppi-Vasama ESS.fi. 3.2.2019. Viitattu 22.11.2019.
  26. Harri Junttila: Kemppi toimittaa hitsaustarvikkeita kaiken räjäyttelevää ex-Myytinmurtajaa kunnioittavaan protopajaan Tekniikkatalous. Viitattu 22.11.2019.
  27. -: Presidentin palkitsemat vientiyritykset 1967-2018 – uusimpina M-Files ja Icare Uusiteknologia.fi. 21.11.2018. Viitattu 11.11.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]