Lean

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lean-ajattelu on johtamisfilosofia, joka keskittyy seitsemän erilaisen turhuuden (tuottamattoman toiminnon) poistamiseen. Leaniin liittyy paljon käsitteitä[1], jotka on hyvä tuntea. Sen avulla pyritään parantamaan asiakastyytyväisyyttä, parantamaan laatua, pienentämään toiminnan kustannuksia ja lyhentämään tuotannon läpimenoaikoja. Lean pyrkii siihen, että oikea määrä oikeanlaatuisia oikeita asioita saadaan oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan ja oikean laatuisena. Samaan aikaan vähennetään kaikkea turhaa ja ollaan joustavia sekä avoimia muutoksille. Leanissa on keskeistä tunnistaa ja eliminoida hukka nopeasti ja tehokkaasti, pienentää kustannuksia sekä parantaa laatua. Hukalla tarkoitetaan ylimääräisiä, tuottamattomia toimintoja jotka hidastavat prosessia tai tuottavat tarpeettomia kustannuksia. Hukka on seurausta prosesseissa tapahtuvista vioista ja virheistä, jotka vaihtelu aiheuttaa. Jos poistetaan vain hukkaa, hukka tulee aina uudestaan koska hukan syytä ei ole poistettu, vain "oire".[2] Arvoa tuottamattomiksi toiminnoiksi tai turhiksi asioiksi lasketaan:lähde?

  • kuljetukset
  • varastot
  • liike
  • odotusaika
  • ylituotanto
  • yliprosessointi
  • viallinen tuote.

Näiden ongelmien poistamiseen Lean-ajattelu tarjoaa useita työkaluja, kuten jatkuvaa kehittämistä, imuohjausta (Kanban) ja virhemahdollisuuksien eliminointia prosessista.

Lean on muodostettu pääosin Toyota Production Systemin (TPS) periaatteiden pohjalta[3]. Sanana Lean esiteltiin ensimmäisen kerran 1990-luvun myyntimenestyksessä, Womackin ja Jonesin kirjoittamassa kirjassa "The Machine That Changed the World"[3]. Kirja kertoo Toyotan menestyksestä ja autoteollisuuden muutoksista Lean-tuotantoa kohti ja esittelee viisi ydinkonseptia:

  • Arvon määrittämisen perustuminen asiakkaan näkemykseen
  • Arvoketjun tunnistaminen ja kaiken arvoa tuottamattoman toiminnan poistaminen
  • Arvoketjun perustaminen asiakkaan tarpeisiin perustuvaan imuohjaukseen
  • Työntekijöiden osallistaminen kehittämiseen
  • Toiminnan jatkuva kehittäminen


Lean-ajattelun tavoite pähkinänkuoressa on minimoida niiden palveluiden ja tuotteiden tuottaminen, joille ei ole markkinoita. Avainroolissa onnistumisessa on ottaa jo tuotekehittelyvaiheeseen mukaan oikeat asiakkaat, jotta asiakastyytyväisyys voidaan maksimoida ja tuotteessa on ne ominaisuudet, joita asiakas ja loppukäyttäjä tarvitsevat ja haluavat. Olennaista on myös saada tuote tai palvelu markkinoille heti, kun ensimmäinen ns. elinkelpoinen versio (minimum viable product, MVP) on valmis, jolloin reaktiota markkinoilla päästään testaamaan oikeassa ympäristössä. Tästä saadun palautteen ja datan mukaan tuotetta kehitetään resurssien mukaan (iteration). [4]

Leania käytetään yleisesti projektinhallinnassa. Lean-projekteissa tavoitellaan asiakkaille arvonlisäystä pienemmillä resursseilla. Leanin projektinhallinnan etuja ovat:

  • Aito asiakaslähtöisyys. Leanin perusperiaatteen mukaan tarkoitus on lisätä maksimaalisesti arvoa asiakkaalle ja karsia kaikki, jota asiakas ei arvosta. Tämä tarkoittaa myös odotusaikojen minimoimista.  
  • Jatkuvan kehittämisen periaate. Leanin pyrkimys ajan myötä vähentää tehtäviä, jotka ovat ennakoimattoman laajuisia ja joista puuttuu standardoitu työmalli.
  • Kustannustehokkuus. Tarkoitus on minimoida hukka-aikaa, karsia turhaa työtä, lisätä laatua, noudattaa just-in-time-imuohjausperiaatetta ja välttää ylilaadun tuottamista. [5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lean-sanasto MCS Oy. 12.11.2019. Viitattu 15.4.2020.
  2. Six Sigma :: Lean ja johtaminen www.sixsigma.fi. Viitattu 15.11.2017. (englanniksi)
  3. a b Womack, James P.; Jones, Daniel T.; Roos, Daniel (1991). The Machine That Changed the World: The Story of Lean Production. Harper Paperbacks. ISBN 978-0060974176. 
  4. Jenna: Mitä on lean tapahtumatoimisto, ja kuinka tapahtuma toteutetaan liinisti? HUIKEA.NET. 24.5.2020. Viitattu 2.6.2020.
  5. Lean projektihallinnassa – mitä, miksi ja kenelle eCraft. Viitattu 15.11.2017.