Kattila (Vihti)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kattila on samannimisen maatilan, entisen Tervalammen kartanon torpan mukaan nimensä saanut retkeilyalue Vihdissä Nuuksion kansallispuistossa. Siellä on Kaitlampi-niminen suuri lampi, ja sen rannalla on retkeilyyn sopivia palveluita kuten sauna, nuotiopaikka, ekopiste ja ulkohuussi.[1] Kaitlammen länsipuolella on korkea Haukkamäki, jolle johtaa Haukkamäentie. Kattilaan pääsee linja-autolla, ja siksi se on monien retkeilytapahtumien lähtöpiste. Alue palvelee myös koulujen luonto-opetuksen kohteena. Kattilan alueella onkin bussilinjan 245A päätepysäkki. [2] Partiolaisilla on leirikeskus Kattilassa. Green Window Oy vuokraa Kattilan päärakennusta sekä yli 100-vuotiasta Kattilan torppaa matkailutarkoituksiin.

Kattilan maatila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kattilan retkeilyalue sijaitsee Kaitlammen eteläosassa. Kattilan on uskottu saneen nimensä hiidenkirnun mukaan. Hiidenkirnu muodostaa edelleen Espoon ja Vihdin välisen kunnanrajan.[3] Kaitlammen eteläpuolisen Kattilan torpan alueen niityllä laiduntaa itäsuomenkarjaan kuuluvia lehmiä, sonneja ja vasikoita, joilla on lehmänkello, sekä lampaita.

Maatilan vaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tervalammen kartanon Kattilan torpasta tuli torpparienvapautuslain perusteella itsenäinen tila, joka ajautui pakkohuutokauppaan vuonna 1934. Sen osti yksi Sanoman merkittävistä omistajista, Eljas Erkko, tarkoituksenaan perustaa sinne sanomalehtimiesten lepokoti. Erkon Pietarissa syntynyt englantilainen rouva Violet Erkko sai alueella käärmeenpistoksen ja ryhtyi vierastamaan aluetta, minkä vuoksi Erkko luopui ajatuksesta alueen kehittämiseksi ja myi tilan Jehovan todistajista vuonna 1920 erkaantuneiden raamatuntutkijoiden Alsano-osuuskunnalle. Tarkoituksena oli viljellä voikukan sukulaiskasvia, mustajuurta, josta otettavaa juurta oli tarkoitus myydä luontaistuotekaupoissa. Vuoden 1935 apteekkitavaralaki teki mustajuuresta kuitenkin apteekkituotteen, minkä vuoksi osuuskunnan aikeet eivät toteutuneet. Osuuskunta rakennutti kuitenkin alueelle kivisen korkean erämaahotellin. Kun Alsano-osuuskunta luopui Kattilan tilasta, sen seuraavat omistajat olivat agronomi Hovila ja kuopiolainen kauppias, maisteri Karttunen. Heidän jälkeensä tilan osti vuonna 1932 perustettu Suomen Kauppaedustajain Liitto [4]

Ennen Helsingin kaupungin omistukseen päätymistään Kattilan tila oli vielä kustannusosakeyhtiö Otavan hallussa. Helsingin kaupungilta Kattilan tila luovutettiin aluevaihdon yhteydessä Suomen valtiolle, joka liitti sen osaksi Nuuksion kansallispuistoa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.