Katri Linna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katri Linna
Katri Sinikka Maaria Linna
Henkilötiedot
Syntynyt27. elokuuta 1960 (ikä 60)
Tampere, Suomi[1]

Katri Sinikka Maaria Linna (s. 27. elokuuta 1960 Tampere) on ruotsinsuomalainen juristi ja pitkän linjan ihmisoikeuksien puolustaja. Elokuusta 2019 alkaen hän on työskennellyt yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa Suomessa.[2] Ennen sitä Linna toimi muun muassa senior legal advisorina Civil Rights Defendersissä (CRD, kansainvälinen Ruotsista käsin toimiva ihmisoikeusjärjestö), ammattiliittojen lakimiehenä, tarkkailijana ETYJ:n Ukrainan missiossa sekä yhdenvertaisuus- ja syrjintävaltuutettuina Ruotsissa.[2] Linna on lisäksi tehnyt pitkän uran työoikeusjuristina.

Lapsuus, nuoruus ja opiskelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katri Linna on syntynyt Tampereella 27. elokuuta 1960.[3] Hänen vanhempansa olivat Sinikka Linna (os. Turtonen) ja kansanedustaja Antti Linna. Koulua hän kävi alussa Tampereella ja sitten Helsingissä. Vuonna 1978 hän suoritti ylioppilastutkinnon Lauttasaaren yhteiskoulussa.

Heti koulun jälkeen hän lähti puoleksi vuodeksi töihin Ruotsiin, jotta hän oppisi ruotsia paremmin ja saisi säästettyä rahaa Interrailia varten.[3][4] Pian hän kuitenkin päätti jatkaa opiskelua. Alussa hän opiskeli ruotsia ja taloustieteitä Uppsalan yliopistossa, mutta vaihtoi sitten pääaineensa oikeustieteeseen.[3][5][6]

Vuonna 1986 Linna valmistui oikeustieteen kandidaattina (ruots. jur.kand.) Uppsalan yliopistosta.[1][3] Sitä seuranneen auskultoinnin ohella hän suoritti loppuun taloustieteen opinnot (ruots. grundläggande ekonomiutbildning) samassa yliopistossa.[3][7] Kymmenisen vuotta myöhemmin hän suoritti Leicesterin yliopistossa maisterin tutkinnon Euroopan unionin oikeudesta (engl. L.L.M in European management and Employment Law).[7] Näiden lisäksi Linna on opiskellut venäjää, Venäjän ja Ukrainan historiaa, kulttuuria sekä nykypolitiikkaa.

Työ[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uransa alkuvaiheilla Linna työskenteli pankissa, kunnes aloitti auskultoinnin Västeråsin käräjäoikeudessa (ruots. Västerås tingsrätt).[3] Auskultoinnin jälkeen vuonna 1990 hän siirtyi juristin työtehtäviin asianajotoimistossa (Allmänna advokatbyrån Västeråsissa).[3] Vuosina 1992–1999 Linna toimi ammattijärjestöjen LO:n ja TCO:n liittojuristina,[3][8] josta hän siirtyi vuonna 1999 Ruotsin vähemmistövaltuutetun toimiston kansliapäälliköksi ja apulaisvaltuutetuksi.[3] Linna palasi työoikeuden pariin vuonna 2003, jolloin hän oli pääjuristina toimihenkilöjärjestöissä Htf ja Sif (ruots. Svenska industritjänstemannaförbundet).[3][9]

Linna siirtyi työssään yhä enemmän yhdenvertaisuustehtäviin. Kuten hän totesi Helsingin Sanomien artikkelissa vuonna 2007: "Maahanmuuttajana tunnen selkärangassani, mistä syrjinnässä on kyse. Se auttaa päättämään, mitä pitää tehdä."[5] Linna toimi Ruotsin yhdenvertaisuusvaltuutettuna ja sen edeltäjänä vähemmistövaltuutettuna vuosina 2005–2011.[1][2][3][5][6] Linna on vaikuttanut lukuisissa Ruotsin yhdenvertaisuus- ja vähemmistölainsäädäntöä koskevissa selvityksissä.[10] Sen lisäksi hän on luennoinut yliopistossa ihmisoikeuksista ja syrjinnästä. Linna on myös työskennellyt ETYJ:n Ukrainan missiossa sekä Civil Rights Defenders -nimisessä ihmisoikeusjärjestössä.[2] Järjestön toimintaan kuuluu ihmisoikeuksien edistäminen ja ihmisoikeusaktivistien tukeminen maailmanlaajuisesti.

Elokuussa 2019 Linna palasi synnyinmaahansa Suomeen. Suomessa Linna on jatkanut pitkäjänteistä työtään yhdenvertaisemman yhteiskunnan puolesta ylitarkastajan tehtävässä Suomen yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa.[2] Julkisuudessa näkyneet työtehtävät ovat koskeneet muun muassa romaneihin[11][12][13], saamelaisiin[14], sekä somaleihin[15] kohdistuvaa syrjintää.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Niemeläinen, Jussi: Ruotsin uusi syrjintävaltuutettu Katri Linna Helsingin Sanomat. 18.7.2008. Viitattu 27.2.2020.
  2. a b c d e Katri Linna on yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston uusin työntekijä 20.8.2019. Yhdenvertaisuusvaltuutettu. Viitattu 27.2.2020. (suomeksi) ja (ruotsiksi)
  3. a b c d e f g h i j k Tiukan linjan humaanijuristi Lakimiesuutiset. 7.1.2014. Viitattu 27.2.2020.
  4. Sandström, Anna-Karin: Porträtt: Katri Linna Tidningen Grundskola. 8.11.2010. ”Till Sverige kom hon som 18-åring för att tjäna lite pengar inför den planerade tågluffen och för att lära sig svenska” Viitattu 27.2.2020. (ruotsiksi)
  5. a b c Manninen, Mari: Kieltä ei voi kieltää Helsingin Sanomat. 23.12.2007. Viitattu 27.2.2020.
  6. a b Manninen, Mari: Suomi johtaa Ruotsia Helsingin Sanomat. 9.3.2008. Viitattu 27.2.2020.
  7. a b Katri Linna blir ny super-DO Expressen. 17.7.2008. Viitattu 2.3.2020. (ruotsiksi)
  8. Linnasta syrjintäviranomaisen pääjohtaja Sisuradio. 17.7.2008. Viitattu 2.3.2020.
  9. Mårtensson, Mary: Kvinnor sparkas - byts ut mot män Aftonbladet. 29.3.2004. Viitattu 2.3.2020. (ruotsiksi)
  10. Kauhanen, Anna-Liina: Opiskelija saa Ruotsissa käyttää peittävää niqab-kasvohuntua Helsingin Sanomat. 2.12.2010. Viitattu 27.2.2020.
  11. Juho Jokinen: Romanien syrjintä on yleistä Suomen kaupoissa, sanoo ylitarkastaja – ”On tyypillistä, että sitä ei edes yritetä peitellä” Helsingin Sanomat. 7.1.2020. Viitattu 3.3.2020.
  12. Anne Viljamaa: Viranomainen: Lempäälän Ideaparkin vaatekauppa syrji romaneja, asiakkaat saaneet jo rahallisen korvauksen Helsingin Sanomat. 5.2.2020. Viitattu 3.3.2020.
  13. Romanien kansallispäivä on juhlapäivä, mutta myös muistutus romanien kohtaamasta syrjinnästä - Yhdenvertaisuusblogi www.syrjinta.fi. Viitattu 22.4.2020.
  14. Saamelaisten oikeudet toteutuvat tuomioistuimissa, mutta sen hinta on korkea - Yhdenvertaisuusblogi www.syrjinta.fi. Viitattu 22.4.2020.
  15. Koronaviruksen leviämisen rodullistaminen - Yhdenvertaisuusblogi www.syrjinta.fi. Viitattu 22.4.2020.