Kasvivärit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eri sävyisiä hennoja Istanbulilaisessa kaupassa.

Kasvivärit ovat värikasvien sisältämiä väriaineita. Niitä käytetään tekstiilikuitujen, elintarvikkeiden, hiusten ja ihon värjäämiseen.[1]

Kasvivärejä ovat muun muassa:

Suomalaisia kasvivärien lähteitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keltaiset ja ruskeat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisessa värjäysperinteessä on käytetty monia kasveja. Keltaista väriä saadaan suopursusta, keltamatarasta, koiranputkesta, kultapiiskusta, poimulehdestä ja keltasauramosta. Harmaankeltaista väriä saadaan katajanhavuista, kuivuneesta koivun ja lepänkuoresta sekä kuivatusta nokkosesta. Ruskeankeltaisia sävyjä saadaan sipulinkuorista, kanervasta, peitejäkälästä, variksenmarjan varvuista ja korpipaatsaman kuoresta.[2]

Voimakasta punaista saadaan kelta- ja valkomataran juurista, sinipunaista mustaviinimarjojen ja alunan yhdistelmästä, harmaanpunaista kuusenkävyistä, punakeltaista erilaisista levistä sekä omenapuun ja tuomen kuoresta.[2]

Kirkkaan vihreää väriä saadaan katajanmarjoista yhdessä salmiakin, espanjanvihreän (keinotekoinen kuparin ja happohöyryjen avulla saatava pigmentti) ja kuparisulfaatin kanssa. Vihreänkeltaisia sävyjä tuottavat tuomen lehdet ja marjat, rantakukka yhdessä bromihappoisen kalin kanssa, katkerotatar, pietaryrtti ja ruiskaunokki. Oliivinvihreää saadaan ainakin piennarkaunokista ja saarnen kuoresta, harmaanvihreää niittysuolaheinästä.[2] Punasipulin kuorista saadaan yllättäen havunvihreää väriä[3].

  • Rantala, Risto (toim.): Perustieto. Akateemisen tietosanakirja. Otava 1993. ISBN 951-1-12579-6
  1. a b Rantala 1993, s. 382
  2. a b c Hannula, Mandi & Wiherheimo, Alli (toim.): ”Kotiteollisuuden raaka-aineet”, Emännän tietokirja II, uudistettu laitos, Katto–Nauris, s. 773. WSOY, 1953.
  3. Syvää makua punasipulista Kasvistieto Oy. Viitattu 2.2.2022.