Kultapiisku

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kultapiisku
Solidago virgaurea08.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Asterales
Heimo: Asterikasvit Asteraceae
Suku: Piiskut Solidago
Laji: virgaurea
Kaksiosainen nimi

Solidago virgaurea
L.

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kultapiisku Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kultapiisku Commonsissa

Pölytys

Kultapiisku (Solidago virgaurea) on keski- ja myöhäiskesästä kukkiva, monivuotinen asterikasvi. Kultapiisku on kauppayrtti. Sen kukista saadaan myös keltaista väriainetta.

Kultapiiskusta tunnetaan 14 alalajia,[1] joista Suomessa kasvaa kaksi. Pohjois-Lapissa yleisesti kasvava alalaji on nimeltään pohjankultapiisku (Solidago virgaurea subsp. lapponica)[2], kun taas etelämpänä kasvava alalaji on metsäkultapiisku (Solidago virgaurea subsp. virgaurea). Pohjankultapiisku on 5–60 senttiä korkea ja suurikukkaisempi kuin 30–100 sentin korkuinen metsäkultapiisku.[3]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisinaan kultapiisku on vain vaaksankorkuinen ja, varsinkin varjoisemmassa kasvupaikassa, kukinnoiltaan vaatimaton, mutta se voi kasvaa myös metrin korkuiseksi, komeasti kukkivaksi ja monivartiseksi pensaaksi. Kukinta-aikaa ovat heinä-syyskuu. Kultapiiskun tyvilehdet ovat kapeansoikeita ja sahalaitaisia, kun taas varsilehdet ovat kapeat ja ruodittomat.[3]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultapiisku viihtyy monenlaisissa kasvuympäristöissä, ja sen saattaa tavata esimerkiksi tienvierustalta, kangasmetsästä tai lettosuolta. Se esiintyykin yleisenä koko Suomessa. Se vaatii paljon valoa, ja metsän varjoisissa osissa jse kää kukkimattomaksi lehtiruusukkeeksi.[3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultapiiskua tavataan suuressa osassa Eurooppaa ja Länsi-Aasiassa, mutta ei Espanjassa, Portugalissa eikä Italian eteläosissa.[4]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultapiiskua on käytetty rohtona virtsatieongelmien hoitoon. Liiallisesti käytettynä se on myrkyllistä. Värikasvina siitä saadaan kullankeltaista väriä.[5]

Kultapiiskua on käytetty perinteisenä koristekasvina, mutta sukulaislajeista isopiiskusta ja kanadanpiiskusta on tullut suositumpia.[3] Nämä alkujaan pohjoisamerikkalaiset piiskut ovat haitallisia vieraslajeja, joten niiden käyttöä suositellaan nykyisin rajoitettavaksi.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Solidago virgaurea L. The Plant List. Viitattu 13.9.2019. (englanniksi)
  2. Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 112.)
  3. a b c d Kultapiisku (Solidago virgaurea) LuontoPortti. Viitattu 13.9.2019.
  4. Arne Anderberg: Gullris Den virtuella floran. Viitattu 21.3.2021. (ruotsiksi)
  5. Kultapiisku Yrttitarha. Viitattu 21.3.2021.
  6. Kanadanpiisku Vieraslajit. Viitattu 21.3.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.