Kapina

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Kansannousu)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maalaus kapinasta Rooman konsuli Appius Claudiusta vastaan.

Kapina on jonkin joukon (aseellinen) nousu esivaltaa vastaan.[1][2]

Kapinoinnilla pyritään muuttamaan epätyydyttäväksi koettu asiantila. Kapinoinnilla on pyritty esim. hallituksen kaatamiseen ja vallankaappaukseen tai yhteiskuntajärjestyksen kumoamiseen vallankumouksella. Historiallisesti kapina-sanaa käytettiin epäonnistuneesta vallankaappauksesta tai -kumouksesta.

Armeijassa kapina on teko, jossa sotilaat yhdessätuumin kieltäytyvät tottelemasta esimiehen antamaa käskyä.[3]

Merenkulkuyhteyksissä kapinalla tarkoitetaan laivan miehistön jäsenten toimia, joilla he pyrkivät saamaan aluksen komentoonsa. Merillä kapinoinnista rangaistuksena oli perinteisesti kuolemanrangaistus. Ison-Britannian laivaston sotalait ovat muuttuneet niiden vuosisataisten olemassaolon aikana hieman. Nykyiset sotalait ovat peräisin 1700-luvun puolivälistä sillä erotuksella, ettei kuolemanrangaistusta enää käytetä. Yhdysvaltain sotaoikeuden säännöstön artikla 94 määrittelee mahdolliseksi rangaistukseksi kuoleman.

Suomen rikoslain 16 luvun 4 § sisälsi vuoden 1999 alkuun asti rikosnimikkeen kapina, jolla tarkoitettiin ”väkijoukon yksin toimin harjoittamaa väkivaltaa virkamiestä vastaan.” Rikoslain uudistamisen myötä (24. heinäkuuta 1998/563) siitä luovuttiin.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja kapinoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kapinoita Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirja www.kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 28.12.2017.
  2. Kotus, Perussanakirja, 1997; kapina: jnk joukon (aseellinen) nousu esivaltaa vastaan.
  3. ”Kapina”, Tietojätti 2000, s. 357. Jyväskylä: Gummerus, 1999. ISBN 951-20-5809-x.
  4. Kimmo Katajala: Suomalainen kapina. talonpoikaislevottomuudet ja poliittisen kulttuurin muutos Ruotsin ajalla, s. 207–321. Historiallisia tutkimuksia 212. SKS, 2002. ISBN 951-746-306-5.
  5. Katajala, s. 329–347