Kaivosteollisuus Suomessa
Kaivosteollisuus Suomessa käsittelee kaivostoimintaa Suomessa. Suomella on 2,4 miljardin tonnin tunnetut fosforivarat, jotka koostuvat Siilinjärven kaivoksesta ja rakentamattomasta Soklin malmiosta.[1] Elijärven kaivos Kemissä on Euroopan suurin kromikaivos[2]. Suomessa on Euroopan suurin kultakaivos, Kittilän kaivos. Kainuussa sijaitseva Talvivaaran kaivos on Euroopan suurin sulfidisen nikkelin esiintymä. Keliber on suunnitellut Euroopan suurinta litiumkaivosta Pohjois-Pohjanmaalle. Sakatin malmiesiintymä on Euroopan rikkain monimetalliesiintymä[3].
Lappi muodosti 54 prosenttia metallikaivosalan liikevaihdosta vuonna 2016.[4]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaivosteollisuus alkoi Suomessa vuonna 1540 käynnistetystä rautakaivoksesta.[5]
Kolarin kaivos oli rautakaivos, joka on toiminut vuosina 1960-1995.[6]
Soklin malmiosta löydettiin vuonna 2023 harvinaisia maametalleja.[7]
Kultakaivokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa toimivia kultakaivoksia ovat Sodankylässä sijaitseva Pahtavaaran kaivos, Kittilässä sijaitseva Suurikuusikon kaivos (omistaja Agnico Eagle Mines), Oriveden kaivos (Polar Mining), Raahessa sijaitseva Laivakankaan kaivos (Nordic Mines), Ilomantsissa sijaitseva Pampalon kaivos (Endomines Oy) ja Huittisissa sijaitseva Jokisivun kaivos (Dragon Mining Oy).[8]
Metallimalmikaivosyhtiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa toimivia metallimalmikaivosyhtiöitä ovat (suuruusjärjestyksessä nostetun malmin ja sivukiven määrän mukaan vuonna 2011):
Terrafame Oy, yhtiön kotimaa Suomi
Pyhäsalmi Mine Oy (Arkistoitu – Internet Archive), Kanada
Nordic Mines Marknad AB (Arkistoitu – Internet Archive), Ruotsi
Dragon Mining Ltd., Australia
- Belvedere Mining Oy (Arkistoitu – Internet Archive), Kanada
- FQM Kevitsa Mining Oy, Kanada
- Endomines Oy, Ruotsi
- Kylylahti Copper Oy, Australia
Mineraalikaivosyhtiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa toimivat seuraavat mineraalikaivokset
- Arctic Ametisti, yhtiön kotimaa Suomi; louhittava aines jalokivet
- Lampivaaran kaivos
- Juuan dolomiittikalkki, Suomi; karbonaatti
- Reetinniemen kaivos
- Mataran kaivos
- Juuan yrityspalvelu, Suomi; teollisuuskivet
- Sara-ahon kaivos
- Karelia Beryl, Suomi; jalokivet
- Kännätsalon kaivos
Mondo Minerals, Yhdysvallat; talkki
- Punasuon kaivos
- Uutelan kaivos
- Horsmanahon kaivos
- Pehmytkiven kaivos
- Nordkalk, Suomi; karbonaatti
- Aholan kaivos
- Ihalaisen kaivos
- Limberg-Skräbbölen kaivos
- Matkusjoen kaivos
- Mustion kaivos
- Putinotkon kaivos
- Ruokojärven kaivos
- Sipoon kaivos
- Tytyrin kaivos
- Nunnalahden uuni, Suomi; teollisuuskivet
- Paroc, Suomi; teollisuuskivet
- Joutsenlammen kaivos
- Lehlammen kaivos
- Sallitun kaivos
- Vanhasuon kaivos
- Ybbernäsin kaivos
- Rudus, Suomi; teollisuuskivet
- Mustamäen kaivos
- Salon mineraali, Suomi; karbonaatti
- Hyypiämäen kaivos
- SMA Mineral, Ruotsi; karbonaatti
- Ankelen kaivos
- Kalkkimaan kaivos
- Rantamaan kaivos
- Ristimaan kaivos
- Teuvo Tielinen, Suomi; jalokivet
- Tevalaisen kaivos
- Tulikivi, Suomi; teollisuuskivet
- Kivikankaan kaivos
- Koskelan kaivos
- Tulikiven kaivos
- Vaaralammen kaivos
Yara, Norja; apatiitti
Ympäristövaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaivostoiminta aiheuttaa 75 prosenttia Suomen jätteistä.[11][12]
Suomalaistutkijoiden mukaan ympäristölupa mahdollistaa ympäristön haittaamisen luvan rajoissa. Jotta haitoista saataisiin korvaus, pitäisi olla haittavero, esimerkiksi kaikista vesistöpäästöistä. Kaivoslakia on syytetty asioista, jotka pitäisi hoitaa ympäristölainsäädännöllä. Ympäristöoikeuden professorien mukaan ei voida sanoa, onko Suomen kaivossääntely tavallista lepsumpaa.[13]
Vattin ylijohtaja Anni Huhtalan mukaan ympäristövahingot pitäisi maksattaa yrityksillä. Yhdysvalloissa öljyteollisuudella on pieni vakuutusmaksu, joka poisti vastuuttomat yritykset alalta. Tämä vähensi haittoja. Kansanedustaja Timo Heinonen (kok) esitti joulukuussa 2018 kaivosyhtiöille rahastomaksuja ympäristövahinkoja varten. Huhtalan mukaan valtion pitäisi omistaa mineraalit siinä mielessä, että yritysten pitäisi maksaa valtiolle markkinahintaan sidottua veroa kaivamistaan mineraaleista.[13]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ https://yle.fi/uutiset/3-7924599
- ↑ https://tapahtumat.tekes.fi/uploads/7c590795/Laura_Lauri-6001.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://www.talouselama.fi/uutiset/sodankylassa-on-etsitty-jo-vuosia-tapaa-paasta-kasiksi-sensaatiomaiseen-eldoradoon-ratkaiseeko-vinotunneli-kiistellyn-sakatin-ongelman/185bcfa6-eba4-3519-bd03-5ef668466c9b
- ↑ https://www.lapland.fi/business/opportunities/large-scale-industries-fueling-laplands-economic-growth/
- ↑ http://en.gtk.fi/informationservices/mineralproduction/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://yle.fi/a/3-12224027
- ↑ https://yle.fi/a/74-20018265
- ↑ Table: Gold mines and major undeveloped deposits in Finland (Ajantasaiset tiedot linkkien takana) GTK. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 15.7.2016. (englanniksi)
- ↑ Penttilä, Pauliina: Luovutettu maa. Suomen kuvalehti, 23.11.2012, nro 47, s. 14–15.
- ↑ a b Aaltonen, Jarmo: Suurin osa kaivoksista kotimaisia. Helsingin Sanomat, 28.4.2013, nro 114, s. B6–7.
- ↑ https://www.sll.fi/2019/02/20/kaivokset-aiheuttavat-75-prosenttia-suomen-jatteista-luonnonsuojeluliitto-vaatii-kaivoslakiin-viitta-parannusta/
- ↑ http://tilastokeskus.fi/til/jate/2016/jate_2016_2018-08-31_tie_001_fi.html
- ↑ a b Paavo Teittinen: Kohua herättänyt kaivoslaki kaipaa uudistamista, sanoo asiantuntija – ”Ei ole tietenkään järkevää lahjoittaa arvometalleja näille yhtiöille” Helsingin Sanomat. 29.12.2018.