Kööpenhaminan metro

København Metro
Tyyppi	kevytmetro
Sijainti	Kööpenhamina, Tanska
Avattu	19. lokakuuta 2002
Pituus	43,3 km
Asemia	44
Linjoja	4
Huippunopeus	80 – 90 km/h
Raideleveys	1 435 mm
Sähköistys	750 V DC virtakisko
Omistaja	Metroselskabet I/S
Liikennöitsijä(t)	Inmetro
Matkoja päivässä	360 000
Kööpenhaminan metro Km   Lyh. Liikennepaikat Vanløse Flintholm Lindevang Fasanvej Frederiksberg Forum Frederiksberg Allé Aksel Møllers Have Enghave Plads Nuuks Plads Nørrebros Runddel Nørrebro København Syd Mozarts Plads Skjolds Plads Sluseholmen Vibenshus Runddel Enghave Brygge Poul Henningsens Plads Havneholmen Trianglen København H Orientkaj Rådhuspladsen Gammel Strand Nordhavn Østerport Gammel Strand Nørreport Marmorkirken Kongens Nytorv Christianshavn Amagerbro Islands Brygge Lergravsparken DR Byen Øresund Sundby Amager Strand Bella Center Femøren Ørestad Kastrup Vestamager Lufthavnen Merkkien selitykset
Aiheesta muualla
Viralliset kotisivut
Infobox OK

metrokartta vuonna 2002

Metrojuna Vanløsen asemalla

Metrojuna sisältäpäin

Kööpenhaminan metro on automaattinen metrojärjestelmä, joka palvelee Kööpenhaminan, Frederiksbergin ja Tårnbyn kuntien aluetta Tanskassa.

Metro koostuu neljästä linjasta ja 39 asemasta. Asemista yhdeksän on maanalaisia. Laiturit ovat noin 60 metriä pitkiä ja 20 metriä leveitä. Linjojen yhteenlaskettu pituus on noin 21,3 kilometriä, josta noin yhdeksän kilometriä on tunnelissa. Metron pisin tunneli on koko M3-linja. Se on 15,5 kilometriä pitkänä Tanskan toiseksi pisin tunneli.

Kööpenhaminan ja ruotsalaisen Malmön kuntien välille toivotaan tulevaisuudessa omaa metrolinjaa. Tämän linjan toteutuessa Kööpenhaminan metrosta tulisi ensimmäinen valtion rajan ylittävä metrojärjestelmä.

M5-linjan on tarkoitus avautua vuonna 2035.

Historia

Suunnittelu

Metron rakentamisen taustalla oli Kööpenhaminan Ørestadin alueen kehitys. Tanskan kansankäräjät hyväksyi liikenneyhteyksien rakentamisen 24. kesäkuuta 1992 Ørestad-lailla. Vastuu alueen kehittämisestä sekä metron rakentamisesta ja operoinnista annettiin Kööpenhaminan kunnan (45 %) ja valtiovarainministeriön (55 %) yhteisyritykselle Ørestadsselskabetille. Aluksi harkittiin kolmea liikennemuotoa: raitiotietä, pikaraitiotietä ja metroa. Lokakuussa 1994 Ørestadsselskabet valitsi kevytmetron.

Kansankäräjät päätti toisen vaiheen rakentamisesta Nørreportista Vanløseen sekä kolmannen vaiheen rakentamisesta Lergravsparkenista Kööpenhaminan lentoasemalle 21. joulukuuta 1994. Vaihe 2 sisälsi helmikuussa 1995 perustetun Fredriksbergbaneselskabet-yhtiön, josta Ørestadsselskabet omisti 70 prosenttia ja Fredriksbergin kunta 30 prosenttia. Lokakuussa 1996 allekirjoitettiin sopimus Copenhagen Metro Construction Groupin (COMET) ja Ansaldon kanssa linjojen rakentamisesta ja junien toimittamisesta sekä järjestelmän liikennöinnistä ensimmäiset viisi vuotta. COMET on konsortio, johon kuuluvat Astaldi, Bachy, SAE, Ilbau, NCC Rasmussen &; Schiøtz Anlæg ja Tarmac Construction.

Rakentaminen

Rakennusyöt alkoivat maanalaisten putkien ja johtojen siirrolla asema-alueiden ympärillä marraskuussa 1996. Varikon rakennustyöt alkoivat elokuussa 1997, ja syyskuussa COMET aloitti ensimmäiset päälinjan rakennustyöt. Loka- ja marraskuussa toimitettiin kaksi tunnelinporauskonetta, jotka ristittiin Livaksi ja Betteksi. Ne alkoivat kaivaa tunnelia Islands Bryggen metroaseman kohdalta helmikuussa 1998. Samassa kuussa joukkoliikenneviranomainen antoi tarvittavat luvat kuljettajattoman metron liikennöintiin. Fasanvej’n ja Frederiksbergin välinen osuus on entinen S-tog-linja, ja sillä liikennöitiin viimeistä kertaa 20. kesäkuuta 1998 ennen metron rakennustöiden alkua.

Tunnelin ensimmäinen osa valmistui syyskuuhun 1998 mennessä, ja tunnelinporauskoneet siirrettiin Havnegadelle. Joulukuuhun 1998 mennessä työt oli aloitettu kaikilla yhdeksällä ensimmäisen vaiheen asemalla. M2:ta koskevat suunnitelmat esiteltiin huhtikuussa 1999, Ensimmäiset metrojunat toimitettiin toukokuussa ja metrovarikolla aloitettiin koeajot. Tunnelit Strandlodsvej’lle valmistuivat joulukuussa ja tunnelinporauskoneet siirrettiin Havnegadelle, jossa ne alkoivat kaivaa kohti Frederiksbergiä. 1. tammikuuta 2000 alkaen S-tog-liikenne Solbjergista Vanløseen lopetettiin ja linjan muutostyöt alkoivat. Helmikuuhun 2001 mennessä kaikki tunnelit olivat valmistuneet.

Maaliskuussa 2001 Kööpenhaminan kaupunginhallitus päätti kolmannen vaiheen rakentamisesta lentoasemalle. Ensimmäinen metrojuna liikennöi tunneliosuudella 6. marraskuuta 2001. 28. marraskuuta raiteiden asennus vaiheella 1 ja 2A saatiin päätökseen. Kolmannen vaiheen rahoituksesta sovittiin 12. huhtikuuta 2002. 22. toukokuuta mennessä 18 toimitettua junaa oli koeajanut 100 000 kilometriä.

Avaaminen

Osuus Nørreportista Lergravsparkeniin ja Vestamageriin avattiin 19. lokakuuta 2002. Aluksi metron vuoroväli oli 12 minuuttia kummallakin linjalla. Joulukuun 3. päivästä alkaen vuoroväliä lyhennettiin 9 minuuttiin ja joulukuun 19. päivästä 6 minuuttiin. Metron liikennöinti teetettiin alihankintana Ansaldolla, joka antoi sen jälleen alihankintana Sercon tytäryhtiölle Metro Servicelle. Sopimuksen kesto oli viisi vuotta, ja sitä oli mahdollista jatkaa vielä kolmella vuodella. Koeajot vaiheella 2A Nørreportista Frederiksbergiin alkoivat 24. helmikuuta. Se avattiin 29. toukokuuta 2003. Kaikki muutokset Kööpenhaminan bussiliikenteen aikatauluihin tehtiin 25. toukokuuta, mutta jotta kuningatar Margareeta II pystyi osallistumaaan linjan avajaisiin, ne oli mukautettava hänen kalenteriinsa. Tämä aiheutti neljän päivän katkon linja-autoliikenteessä. Vaihe 2B Frederiksbergistä Vanløseen avattiin 12. lokakuuta 2003, Flintholmin asema avattiin kuitenkin vasta 24. tammikuuta 2004. Forumin metroasema oli ehdolla Euroopan unionin nykyarkkitehtuuripalkinnon saajaksi vuonna 2005. Vuonna 2007 Ørestadsselskabet lakkautettiin ja metron omistus siirtyi Metroselskabetille.

4,5 kilometrin pituinen kolmas vaihe avattiin 28. syyskuuta 2007 Lergravsparkenilta lentoasemalle. Se seurasi suurimmaksi osaksi Tanskan valtionrautateiden entisen Amager-linjan reittiä. Vaiheen valmistuessa metroon oli toimitettu 34 junaa. Linja oli kuitenkin aiheuttanut kiivasta keskustelua, ja useat paikalliset olivat vaatineet, että laajennus rakennettaisiin maanalaisena, väittäen, että linja vaikeuttaa liikkumista Amagerissa ja aiheuttaa melusaastetta.

M3 ja M4

Metron kolmas linja, M3, avattiin 29. syyskuuta 2019. Se on muusta järjestelmästä täysin riippumaton. Linja kiertää kaupungin keskustaa ja yhdistää Østerbron, Nørrebron ja Vesterbron alueet Frederiksbergiin ja Indre Byyn. Linja on 15,5 km pitkä ja kulkee kokonaan tunnelissa. Linjalla on 17 asemaa, joista kaksi tarjoaa vaihtoyhteyden sekä M1- että M2-linjoille ja kolme Kööpenhaminan S-tog-asemille. Täysi kierros kumpaankin suuntaan kestää 25 minuuttia. Kööpenhaminan kaupunki ja Tanskan hallitus sopivat linjan rakentamisesta 2. joulukuuta 2005 ja arkeologiset ja geologiset tutkimukset aloitettiin vuonna 2007.

Hankkeen tarjoajat julkistettiin marraskuussa 2010 ja sopimukset junien ja ohjausjärjestelmien toimittamisesta allekirjoitettiin 1. tammikuuta 2011, Metroselskabetin, Ansaldo Bredan, Ansaldo Sts:n sekä italialaisen yhteisyrityksen kanssa, jota johtivat Salin Construttori (noin 60 %) ja Tecnimont (noin 40 %), Seli toimi kolmantena kumppanina yrityksessä rakennusvaiheessa. Rakentamisen valmistelut aloitettiin muun muassa siirtämällä kunnallistekniikkaa vuonna 2010, ja työmaiden ja asemien rakentaminen aloitettiin vuonna 2011.

Tunnelien poraus aloitettiin vuonna 2013. Heinäkuussa 2013 ympäristövalituslautakunta Natur- og Miljøklagenævnet päätti, että kaupunki oli tehnyt virheen myöntäessään Metroselskabetille luvan 24 tunnin työpäiviin ja jopa 78 desibelin melutasoon Marmorkirkenin alueella. Tämä pakotti Metroselskabetin keskeyttämään rakennustyöt kello 18 joka päivä, kunnes lopullinen päätös tehtiin, mikä viivästytti valmistumispäivää.

M4 avattiin M3:n haarana 28. maaliskuuta 2020, jolloin Nordhavnin kaupunginosassa avattiin kaksi uutta asemaa. Ensimmäisessä vaiheessa linja kulki Kööpenhaminan päärautatieasemalta Østerportin kautta Nordhavnin alueella sijaitsevalle Orientkaj'n asemalle. Se jakoi kuusi asemaa M3:n kanssa ja sisälsi kaksi uutta asemaa. M4 risteää M1:n ja M2:n kanssa Kongens Nytorvissa.

Linjan laajennus Sydhavnin kaupunginosaan avattiin 22. kesäkuuta. 2024, jolloin M4 laajeni Kööpenhaminan päärautatieasemalta København Sydiin.

Tulevaisuus

Junien peruskorjaus

Kaikki 34 M1 ja M2-linjoilla liikennöivää metrojunaa peruskorjataan vuosien 2023-2027 aikana. Ensimmäinen juna vietiin peruskorjattavaksi kesällä 2023, ja sen pitäisi palata liikenteeseen kesällä 2025, jonka jälkeen peruskorjataan 3-4 metrojunaa kerrallaan. Peruskorjauksen lisäksi on tarkoitus hankkia myös uusia junia, jotta vuoroväliä voidaan nostaa.

M4:n laajennus Nordhavnin keskustaan

M4-linjaa sunnitellaan jatkettavan Orientkaj'sta Nordhavnin keskustaan. Laajennuksella olisi 2 asemaa, Levantkaj ja Nordhavn C, ja se kulkisi täysin maan päällä. Rakennuspäätös olisi tarkoitus tehdä vuonna 2025 ja laajennuksen on arvioitu valmistuvan vuonna 2030. Hankkeen valmistuttua 80% nordhavnin asukkaista asuu enintään 600-metrin päässä metroasemalta.

M5

Pääartikkeli: M5 (Kööpenhaminan metro)

10 asemaa sisältävän M5-linjan on tarkoitus avautua vuonna 2035. Ensimmäisessä vaiheessa se tulee kulkemaan Kööpenhaminan päärautatieasemalta Prags Boulevard Østille. vuonna 2045 avattavassa toisessa vaiheessa linjaa jatketaan Lynetteholmenin rakenteilla olevan tekosaaren kautta Østerportin asemalle. Linjaa on myös suunniteltu laajennettavan Østerportista Kööpenhaminan päärautatieasemalle, jolloin linjasta tulisi Cityringenin kaltainen kehälinja. Osuuden toteutuessa Forumin metroasemalle rakennettaisiin uusi laituritaso linjaa varten. Tanskan hallitus ja Kööpenhaminan kaupunki sopivat ensimmäinen vaiheen rakentamisesta 28. maaliskuuta 2025. Hanke kilpailutetaan vuonna 2025 jolloin rakentaminen voisi alkaa vuonna 2026. Linjan väriksi on suunnitelmakartoissa annettu violetti.

Juutinrauman metro

Ørestadin asema vuonna 2001.

Pääartikkeli: Juutinrauman metro

Syyskuussa 2011 Kööpenhaminan kaupunki ja Ruotsissa sijaitseva Malmön kaupunki ilmoittivat hakevansa Euroopan unionin rahoitusta tutkiakseen mahdollista Juutinrauman alla kulkevaa metrolinjaa Malmön päärautatieaseman läheisyyteen, joka tarjoaisi nopeampia matkoja ja lisäkapasiteettia rajat ylittävään liikenteeseen. EU myönsi tutkimukselle rahoitusta saman vuoden joulukuussa. Tutkimuksessa, tarkasteltiin sekä yksinkertaista sukkulalinjaa kahden aseman välillä että jatkuvaa linjaa, joka on integroitu paikallisiin liikenneverkkoihin molemmilla puolilla. Kaupungit ennakoivat 15-20 minuutin matka-aikaa Kööpenhaminan ja Malmön keskustojen välillä. Tutkimus valmistui huhtikuussa 2021.

Linjan rakentamisen on tarkoitus alkaa vuonna 2030, vaikka joidenkin lähteiden mukaan rakennustyöt voitaisiin mahdollisesti aloittaa jo vuonna 2028. Liikennöinti linjalla voitaisiin aloittaa vuoteen 2035 mennessä. Toteutuessaan metrolinja parantaisi merkittävästi rajat ylittävää liikkuvuutta ja vähentäisi ruuhkia Juutinrauman sillan ylittävissä rautatielinjoissa.

Kööpenhaminan puolella linjan on tarkoitus kulkea samaa reittiä suunnitteilla olevan M5-linjan kanssa Lergravsparkenin metroasemalle, jonka jälkeen se haarautuisi omaan tunneliinsa. Malmön kaupunki on suunnitellut hanketta varten kolmea uutta metroasemaa, jotka sijoittuisivat Malmön Västra Hamnenin kaupunginosaan. Ensimmäinen asema, joka sijaitsisi Fullriggarenissa, on nimeltään Galeonen, ja lisäksi kaksi asemaa on tarkoitus rakentaa Masttorgetiin ja Malmön keskusrautatieasemalle. Malmö on selvittänyt myös mahdollisuutta jatkaa linjaa myöhemmin keskusrautatieasemalta länteen.

Vaihtoyhteydet

Kööpenhaminan metroa ei rakennettu itsenäiseksi liikenneverkoksi, vaan se on ikään kuin neljä liityntälinjaa Kööpenhaminan paikallisjunaverkolle. Vaihtoyhteys näiden välillä on Nørreportin asemalla. Myös Öresundståg-junat pysähtyvät siellä. Lisäksi myös Vanløsen, Flintholmin, Østerportin, Nordhavnin, København Sydin ja Kööpenhaminan päärautatieaseman ja Nørrebron metroasemilta on vaihtomahdollisuus paikallisjunaan. Regionaltåg-juniin saa vaihdettua Nørreportin, Øresundin Kööpenhaminan päärautatieaseman ja København Sydin asemilta sekä lentoaseman metroasemalta.

Linjat

Linja	Väri	Väli	Avattu	Pituus	Asemia
M1	Vihreä	Vanløse-Vestamager	2002	14,3 km	15
M2	Keltainen	Vanløse-Lufthavnen	2002	14,2 km	16
M3	Punainen	kehälinja	2019	15,5 km	17
M4	Sininen	København Syd-Orientkaj	2020	10,2 km	13
M5	Violetti	København H-Østerport	2035	17-20 km	10

Turvallisuus

Metro on alusta alkaen ollut täysin automatisoitu. (GoA4-standardi) Niinpä junissa ei ole kuljettajia. Kuitenkin hätätapauksessa metrojunaa saa ohjattua manuaalisesti junan päissä olevien luukkujen alapuolella olevalla järjestelmällä. kaikilla asemilla on lasiseinät ja automaattiset laituriovet henkilövahinkojen estämiseksi. Juna ei voi lähteä asemalta, ennen kuin kaikki ovet ovat kiinni ja lukossa. Jos jokin esine on oven välissä, ovi avautuu välittömästi. Lasiset laituriovet ovat junan ovien kohdalla. Junan ovien avautuessa lasiovet aktivoituvat ja avautuvat. Ovet saadaan avattua myös manuaalisesti, jos niiden automaattinen avaus ei toimi. Jos juna pysähtyy väärään paikkaan, lasiseinät saa kaadettua. Kaikki metrotunnelit ovat hyvin valaistuja, ja niissä on hätäuloskäynti 600 metrin välein.

• 
  Metrojuna saapumassa Flintholmin asemalle.

Aiheesta muualla

• Metron viralliset sivut (englanniksi)
• UrbanRail.Net (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• Kööpenhaminan metroasemat ja linjat kartalla (englanniksi)
• Visit Copenhagen: Traffic changes and metro construction in Copenhagen (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)