Käenkaalikasvit

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Käenkaalikasvit
Nuokkukäenkaali (Oxalis pes-caprae).
Nuokkukäenkaali (Oxalis pes-caprae).
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Kunta: Kasvit, Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Yläluokka: Euphyllophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Ylälahko: Rosanae
Lahko: Oxalidales
Heimo: Käenkaalikasvit Oxalidaceae
R.Br., nom. cons.
Synonyymit
  • Averrhoaceae Hutchinson
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Käenkaalikasvit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Käenkaalikasvit Commonsissa

Käenkaalikasvit (Oxalidaceae) on laajalle levinnyt, muttei kovin suuri, kasviheimo koppisiemenisten Oxalidales-lahkossa. Tunnetuimmat heimon edustajat ovat käenkaalit (Oxalis) ja karambola eli tähtihedelmä (Averrhoa carambola).[1]

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käenkaalikasveihin kuuluu puita, pensaita ja ruohovartsia lajeja sekä jokunen köynnös. Sekundaarinen aineenvaihdunta tuottaa tanniineja, ja kasvien neste on kitkerää liunneen kalsiumoksalaatin vuoksi. Lehtiasento on kierteinen, joskus kaksirivinen. Lehdet ovat tavallisesti kerrannaisia, tavallisesti korvakkeettomia; lehdykkäruodeissa on tavallisesti turvonnut kohta (pulvinus) ja lehdykät ovat ehytlaitaisia ja usein lähes kourasuonisia. Kukinto on viuhkomainen ja siinä on erilaisvartaloisia kukkia. Terälehdet ovat sulkeutuneena kierteisiä ja usein kynnellisiä; ne kuihtuvat nopeasti tai muuttuu limaiseksi massaksi. Mesiäiset ovat usein terälehtivastaisia rauhasia. Heteet ovat kahdenmittaisia. Yhdislehtinen sikiäin koostuu 3-5 emilehdestä, vartalot ovat erillisiä, luotit lusikkamaisia tai pallomaisia. Kutakin emilehteä kohden on yksi tai useampia, tavallisesti paljon siemenaiheita. Hedelmä on vaihtelevassa määrässä särmäinen tai kulmikas kota tai marja, ja siemenet voivat olla joskus vaipallisia; joskus ne vapautuvat räjähdysmäisesti. Siemenkuori on usein limautuva. Alkio on kookas ja vihreä tai vaalea.[2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käenkaalikasvit ovat tavallisesti trooppisia tai subtrooppisia. Eräät lajit, esimerkiksi sarvi- eli tarhakäenkaali (Oxalis corniculata), ovat hyvin rikkaruohomaisia ja laajalle levinneitä. Eteläisessä Afrikassa on noin 200 käenkaalilajia ja niistä noin 180 kasvaa Kapmaassa; siellä ne ovatkin merkittävin osa geofyyteistä. Käenkaalit ovat kuitenkin eniten edustettuina Etelä-Amerikassa, yksistään Chilessä niitä on noin 54 lajia. Etelä-Amerikassa ne ovat levinneet kuivista autioimaista alpiinisille alueille Andeilla (esim. Oxalis tuberosa).[3]

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käenkaalikasvien heimossa on kuusi sukua ja 770 lajia, joista 700 on käenkaaleja (Oxalis) ja 50 kuuluu sukuun Biophytum. Suku Averrhoa (toinen sen kahdesta lajista on karambola) eroaa melko paljon muista heimon suvuista niin anatomialtaan kuin kaksiriviseltä lehtiasennoltaan.[4]

Heimon sukujen keskinäiset sukulaisuussuhteet voidaan ilmaista kaavalla Oxalis {Biophytum [Dapania (Averrhoa + Sarcotheca)]}.[5]

Cronquistin luokittelujärjestelmässä (1981) käenkaalikasvit kuuluivat Geraniales-lahkoon (mm. kurjenpolvikasvit) ja heimo käsitti myös suvut Hypseocharis (nykyään kurjenpolvikasveissa), Lepidobotrys (Lepidobotryaceae-heimo lahkossa Celastrales) ja Dirachma (Dirachmaceae-heimo lahkossa Rosales).[6]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://finto.fi/kassu/fi/page/?uri=http%3A%2F%2Fwww.yso.fi%2Fonto%2Fkassu%2Fk11939
  2. Stevens (2001–), viittaus 20.2.2015
  3. Stevens (2001–), viittaus 20.2.2015
  4. Stevens (2001–), viittaus 20.2.2015
  5. Stevens (2001–), viittaus 20.2.2015
  6. Stevens (2001–), viittaus 20.2.2015

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]