Jääli

Jääli
Jäälinkylä
Jäälinjärvi Jäälinmajalta kuvattuna
Kaupungin kartta, jossa Jääli korostettuna.
Kaupunki	Oulu
Suuralue	Jääli
Väkiluku	5 077 (1.6.2011)
Osa-alueet	Jussila, Jääli, Jäälinjärvi, Jäälinoja, Laivakangas, Onkiniemi, Myllykorpi, Välikylä
Postinumero(t)	90940
Infobox OK

Jääli (Jäälinkylä) on Oulun kaupungin 131. kaupunginosa ja entisen Kiimingin kunnan taajama. Jääli on osa samannimistä suuraluetta yhdessä Välikylän kaupunginosan kanssa. Jäälin kaupunginosa sijaitsee valtatie 20:n varressa, noin 8 kilometriä Kiimingistä Oulun suuntaan ja noin 17 kilometriä Oulusta koilliseen, Jäälinjärven rannalla.

Jäälin kaupunginosassa asuu 4 469 henkeä ja alueella on 1 757 taloutta. Jäälin suuralueen toisessa kaupunginosassa, Välikylässä, asuu 603 henkeä ja on 223 taloutta. Yhteensä Jäälin suuralueella asuu 5 072 henkeä ja talouksia on 1 980 kappaletta. Jääli oli entisen Kiimingin kunnan suurin asukaskeskittymä, 5 077 (6/2011) asukkaallaan (entisen Kiimingin kuntakeskuksen väkimäärä vuoden 2011 kesäkuussa oli 4 563 henkilöä).

Vaikka Jäälin nimen alkuperää ei tunneta täysin varmasti, tiedetään että Jäälinjärvi lienee vanhoja lappalaisnimiä. Se sisältää ehkä alun perin lapin sanan jälle, jelle, alle ('länsi, läntinen'). Jäälin uusin asuinalue Laivakangas puolestaan kertoo siitä, miten metsistä hakattiin laivanrakennuspuita Oulun porvareille.

Maantiede

Ilmasto

Maanpinta alueella on noin 40–45 metriä merenpinnan yläpuolella. Sijainti ja korkeusasema vaikuttavat ilmaston kannalta niin, että Perämeren läheisyydestä huolimatta meri­-ilmaston vaikutuksia ei juuri ole havaittavissa. Esimerkiksi Oulun kaupunkiin ja muihin lähellä merenrantaa sijaitseviin alueisiin verrattuna tuulisuus on Jäälissä vähäisempää, lumipeitekausi pidempi, alkukesän lämpötilat korkeampia ja syksyn lämpötilat alhaisempia.

Harjut, metsät ja kasvillisuus

Harjumuodostuman merkittävimpiä nimettyjä kankaita Jäälin alueella ovat Laivakangas, Isokangas ja Pyyryväisharjut Kuusamontien luoteispuolella sekä hieman etäämpänä kaakossa sijaitsevat Järvenpäänkangas, Haisunkangas ja Sivukangas. Laivakangas on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi, jonka pinta-ala on 6,6 neliökilometriä. Osa Jäälin asemakaava-alueesta sijaitsee pohjavesialueella.

Harjun keskiosat ovat tasarakeista hiekkaa ja kasvillisuudeltaan karuja mäntykankaita, joissa jäkälä esiintyy runsaana. Hiekkaesiintymät sekä syvemmällä harjussa olevat soraesiintymät ovat olleet edullisia alueita maa-ainesten ottamiseen, minkä seurauksena alueella on runsaasti maisemallisia vaurioita. Osaksi maa-aineksia on otettu myös pohjavedenpinnan alapuolelta, jolloin alueelle on muodostunut pohjavesilampia. Jotkut niistä toimivat nykyisin uimapaikkoina.

Harjujen reuna-alueilla maanpinta on moreenia, ja siellä myös puusto on monipuolisempaa. Harjuja ympäröivät suot on jokseenkin kokonaan ojitettu metsän kasvun parantamiseksi, jolloin niiden luonne on muuttunut peitteiseksi ja osin vaikeakulkuiseksi. Jäälin alueen metsät ovat talouskäytössä. Hyvin näkyvinä metsämaisemaa halkovat Keminmaasta ja Pirttikoskelta Pikkaralaan johtavat 400 kilovoltin voimajohdot.

Jäälin alueen metsäluonto on kokonaisuudessaan hyvin monipuolinen. Alue on otollinen eri metsämarjojen, sienten, hillan ja karpalon esiintymiselle, ja metsittyneiltä pelloilta saattaa löytää myös harvinaiseksi käynyttä mesimarjaa. Aikaisemman maa-aineisten ottamisen ja nykyisen metsätalouskäytön ja virkistyskäytön vuoksi alueella on paljon metsäteitä ja -polkuja, minkä vuoksi liikkuminen on helppoa ja reitinvalintamahdollisuudet ovat monipuoliset.

Jäälin järvi^selvennä ja ympäristö

Jäälinjärvi on Jäälin maisemallinen keskus. Vähäjärvisellä Pohjois-Pohjanmaalla lähes neliökilometrin suuruinen järvi on jo sinänsä harvinaisuus. Järvellä on rantaa 7,3 kilometriä. Rannat ovat kutakuinkin kauttaaltaan asutut. Pohjoispää ja lounaisranta ovat asemakaava-aluetta, ja myös muu osa järveä on joko pysyvän tai vapaa-ajan asutuksen käytössä. Kiimingin kunta omistaa rantaa useissa kohdissa, ja niiden kautta myös muilla kuin rannanomistajilla on mahdollisuus järven virkistyskäyttöön. Myös joillakin yrityksillä ja yhteisöillä on rannoilla virkistyskäyttöä palvelevia kiinteistöjä. Järven länsipäässä Jäälinmajan yhteydessä on kunnan ylläpitämä uimaranta. Jäälinjärvi soveltuu myös mainiosti virkistyskalastukseen.

Jäälinjärven valuma-alueen pinta-ala Jäälinjärven luusuassa on 45 neliökilometriä. Valuma-alueen järvet, lähinnä Lylykkäänjärvi, Saarisenjärvi ja Lauttalampi, muodostavat vain 4,5 prosenttia valuma-alueen pinta-alasta. Luonnostaan vähäinen järvisyys, Saarisenjärven pinnan laskeminen ja Peukaloisenjärven ja Haisunjärven kuivattaminen ja sen lisäksi valuma-alueen soiden ojittaminen lähes kauttaaltaan aiheuttavat suuret virtaaman vaihtelut. Kevätvalunta on suuri ja lyhytaikainen, ja vastaavasti vähävetisiä kausia on usein ja ne ovat pitkiä. Jäälinjärveen laskeva Saarisenoja on luonnontilassa ollut veneellä kuljettava, mutta toimenpiteiden seurauksena Saarisenojan olemus ja luonne ovat olennaisesti muuttuneet.

Jäälinjärvestä vedet virtaavat Jäälinojan kautta Kalimeenojaan, joka laskee Perämereen Haukiputaan Kellon kylässä. Jäälinojan suurimmat virtaamat Jäälinjärven luusuassa ovat yli 5 m³/s. Keskimääräinen minimivirtaama on alle 0,1 m³/s, mutta kuivan kauden pitkittyessä virtaama menee nollaan tai hyvin lähelle sitä. Jäälinojan alkupäästä 2,5 kilometriä sijaitsee asemakaava-alueella ja siitä alavirtaankin ojan varsi on tiheästi asuttua. Jäälinoja on tärkeä ympäristöä elävöittävä tekijä ja tärkeä myös kasteluveden saannin kannalta. Ojalla arvioidaan olevan myös jossain määrin arvoa kalastuksen kannalta.

Jäälinjärven sijainti harjualueella ja runsas pohjaveden purkautuminen ovat luonnontilassa taanneet järven hyvän veden laadun. Jäälinjärven vedenlaatu ja käyttökelpoisuus virkistyskäyttöön ovat voimakkaasti heikentyneet ihmisen toiminnasta johtuvien muutosten vuoksi. Valuma-alueella tehtyjen toimenpiteiden seurauksena niin järven hydrologia kuin ravinnetasapaino on olennaisesti muuttunut, mikä on johtanut muun ohella limalevän ja sinilevän esiintymiseen. Jätevesiä tai maatalouden kuormitusta sen sijaan ei juurikaan alueelle tule. Järven kaakkoisosa on ruopattu vuosina 1993 ja 1994 vesisyvyyden lisäämiseksi ja vesikasvillisuuden poistamiseksi. Suunnitelma sisälsi myös kuivan kauden alavesipinnan noston 15–20 senttimetrillä, mutta tältä osin hanke kariutui Jäälinojan varren asukkaiden vastustukseen.

Virkistyskäyttötutkimuksen mukaan vesistöjen kunnostaminen nähdään tarpeelliseksi. Erityisesti haluttaisiin parantaa veden laatua ja lisätä kuivien kausien vedenkorkeutta Jäälinjärvessä. Myös Jäälinojan varressa kärsitään heikosta veden laadusta ja veden vähyydestä.

Historia

Muinaisjäännökset

Laivakankaan ja Sivukankaan välissä sijaitsee soiden ympäröimä Linnansaari, jonka korkeus on noin 55 metriä merenpinnasta. Saaren korkeimmalla kohdalla sijaitsee Jätinlinnaksi kutsuttu kiinteä muinaisjäännös. Se on kivikauden lopulta, siis noin vuodelta 2000 eaa., peräisin oleva kivinen kehävallirakennelma, jonka mitat ovat 24 × 34 metriä. Rakennelman korkeus on 60–90 senttimetriä. Tällaista muinaisjäännöstyyppiä, jota kansanomaisesti kutsutaan jätinkirkoksi, esiintyy ainoastaan Pohjanmaalla, ja esiintymiä tunnetaan vain muutamia. Jätinlinnan rakentamisaikana Linnasaari on ollut pieni, kivikkoinen meren saari. Rakennelman on aiemmin arveltu toimineen hylkeenpyytäjien tukikohtana, mutta nykyään ne käsitetään osaksi suurempaa elinkeinollista ja yhteisöllistäkin kokonaisuutta. Toinen jätinkirkkoa muistuttava kivikehä asuinpaikkajäänteineen sijaitsee Yli-Iihin vievän tien varressa Laivakankaalla. Tätä kohdetta ei ole tarkemmin tutkittu.

Jätinkirkon ohella Jäälistä on löydetty myös kivikautista esineistöä. Alueen skandinaavisista yhteyksistä kertoo hiomalla viimeistelty keihäänkärki. Löytö on ajoitettu kivikauden loppuvaiheeseen n. 4 000 vuotta sitten. Tuohon aikaan ilmaston muutokset aiheuttivat haasteita asutukselle joka jossakin määrin myös Jäälin seudulla väheni. Tätä kuvastanee esimerkiksi muinaisjäännösten vähäisempi lukumäärä kivikauden lopun – pronssikauden alun muinaisrantavyöhykkeellä.

1550–1867 Jäälin kylä ennen Kiimingin itsenäistymistä

Jäälin varsinaisen asutuksen vaiheista ei painettua tietoa juuri ole, vaan se sisältyy Kiimingin pitäjän kokonaisuuteen. Kiinteää asustusta Kiiminkiin on syntynyt 1550-luvulla ja verokirjojen mukaan Kiimingin kylässä oli vuonna 1570 13 taloa. Tuolloin Venäjän ja Ruotsin raja oli Pattijoella. ”Vanhan vihan” vuosina 1570–1595 karjalaiset polttivat Kiimingistä kahdeksan taloa. Täyssinän rauhassa 1595 Kiiminki liitettiin virallisesti Ruotsiin, minkä jälkeen asutus sai rauhassa kehittyä. 1600-luvun alussa Kiiminkiin tuli uusia sukuja, muiden muassa Tirit, ja Tirin koko manttaalin talo, joka mainitaan vuoden 1608 kymmenysluettelossa, lienee vanhin verotalo Jäälissä. 1700-luvun puolivälissä, ”Isovihan” ja ”Pikkuvihan” jälkeen uudisasutus jälleen käynnistyi ja myös talojen halkominen kasvatti talolukua. Vuoteen 1760 mennessä Jäälissä Tirin talo halkaistiin ja perustettiin Kalamäen uudistalo. 1800-luvun alussa perustettiin Isolan ja Piltolan tilat ja verollepanoa odotti Penttilä. Isojako pantiin Alakiimingissä eli nykyisessä Kiimingissä toimeksi vuosina 1791–1817 ja sillä oli suuri merkitys asutustoiminnan kehittymiselle. Vuoteen 1860 tultaessa Jäälissä pantiin verolle Jussilan, Seppälän, Pekkalan ja Ojalan tilat. Tähän vaiheeseen kuuluvat myös Heikkisen, Särkelän ja Jäälin talot.

Koska Jääli ei ollut eikä edelleenkään ole isojakoasetuksen mukainen kylä, ei väkiluvun kehityksestä tältä ajalta ole julkaistua tietoa.

1867–1960 Kiiminki itsenäistyy ja Jääli alkaa hiljalleen kehittyä

Vuoteen 1865 saakka paikallishallinto oli maaseudulla järjestetty kirkkopitäjiin, mikä tarkoitti sitä, että kirkolliset ja maalliset asiat päätettiin kirkkoherran johtamissa pitäjänkokouksissa, joissa kullakin veroa maksavalla isännällä oli äyrimääränsä mukainen äänivalta. Alun perin Kiiminki kuului Iin pitäjään, mutta saavutti osittaisen itsenäisyyden vuonna 1781, jolloin kuningas antoi suostumuksensa Alakiimingin kappeliseurakunnan perustamiseen. Alakiimingin eli nykyisen Kiimingin seurakunta itsenäistyi täysin vuonna 1858. Jäälistä Kiimingin seurakunta osti vuonna 1890 kahden tynnyrinalan palstan uudeksi hautausmaaksi ja rakensi seurakuntakodin Laivakankaalle vuonna 1977. Seurakunta ja kunta erotettiin toisistaan vuoden 1865 asetuksella ja kuntana Kiiminki perustettiin vuonna 1867. Kunnan nimen käyttö oli horjuvaa, puhuttiin milloin Alakiimingistä milloin Kiimingistä, mutta vuodesta 1880 alkaen Kiiminki vakiintui kunnan nimeksi.

Liikenteellisesti Jääli sijaitsi jo 1900-luvun alussa Kuusamontien varrella. Vanha Kuusamontie oli Pudasjärven ja Kiimingin kautta Ouluun kulkeva rahtitie. Kuusamontien varressa oli kestikievarijärjestelmään liittyviä pysähdyspaikkoja: Hannuksessa kestikievarina toimi Hannus-Ukon talo ja keskustassa Ukkolan talo nykyisen Rautasillan lähellä. Jäälinkylässä taukopaikkana oli Tirin talo ja myöhemmin Jäälin talo.

Kiimingin kunnan päätöksenteossa Jääli on osoittautunut ongelmalliseksi jo varhain. Erityisesti tämä on tullut esille kouluasioissa. Vuoden 1916 alussa kuntakokous sai käsiteltäväkseen jääliläisten kouluikäisten lasten vanhempien anomuksen ”saada syyskuulla 1916 avata ylhäisempi kansakoulu”. Pyyntö hylättiin äänin 687–112. Valituksen jälkeen kuvernööri Enehjelm määräsi 200 markan sakon uhalla Kiimingin kunnan avaamaan Jäälinkylän ylemmän kansakoulun viimeistään elokuun 1. päivänä 1917. Kunta valitti kuvernöörin päätöksestä Suomen Senaattiin ja hanke jäi suurempien mullistusten jalkoihin. Suomen itsenäistyttyä jääliläiset tekivät pitkin 1920-lukua kunnalle esityksiä koulun aloittamisesta, mutta turhaan. Oppivelvollisuuslaki tuli voimaan 1920-luvun alussa ja sen perusteella Jääli merkittiin omaksi koulupiirikseen 1923, mutta koulu käynnistyi Jäälissä vuokratiloissa vasta 17. elokuuta 1931. Oma koulurakennus valmistui jo seuraavana vuonna. Tämä riittikin parinkymmenen vuoden ajaksi. Vuonna 1952 oppilaita oli jo yli 80 ja luvun uskottiin nousevan vuoteen 1955 mennessä 107:ään. Johtokunta teki vuonna 1951 esityksen uuden koulurakennuksen rakentamisesta ja sai myönteisen päätöksen seuraavana vuonna. Kahden vuoden kuluttua uusi koulu oli valmis ja Jäälin uuden koulun vihkiäiset voitiin pitää 5. joulukuuta 1954. Jäälin uuden koulun yhteyteen avattiin samalla lainausasema.

1960–1990 Jäälin kylästä ryhdytään rakentamaan asemakaavoitettua Jäälin lähiötä

Vuonna 1965 ennen alueen laajamittaista kaavoittamista Kiimingin kunnanvaltuutettu Eino J. Ervasti ehdotti Oulun yliopiston kampusalueen sijoittamista Kiiminkiin. Alun nihkeyden jälkeen kunta tarjosi Oulun yliopistolle tonttia Jäälistä. Yliopiston virkamiehet kävivät tutustumassa alueeseen, mutta Linnanmaa voitti kuitenkin sijoituspaikasta käydyn kamppailun.

Jäälin vesienhuoltosuunnitelma valmistui jo vuonna 1968, vaikka vesipiiri vastusti suunnitelmaa rakennuskaavan keskeneräisyyden takia. Kiimingin kunnan Jäälinkylän rakennuskaavan laatiminen aloitettiin vuonna 1969. Kaava tuli tarpeeseen, sillä jo vuosia sitten oli todettu kaavan kiireellisyys ja tarpeellisuus. Suunniteltu rakennuskaava-alue käsitti 280 hehtaaria ja oli mitoitettu 2 700 asukkaalle. Kaavassa alueelle suunniteltiin lähinnä omakotitaloja, mutta myös rivi- ja kerrostaloille oli varattu tilaa. Alueen olemassa oleville asukkaille rakennuskaavan myötä tullut kunnallistekniikka oli tarpeeseen, sillä kylän ainoa vesipaikka oli ollut kansakoululla sijainnut paloposti.

1970-luvun alussa valmistuneen Jäälinkylän rakennuskaavan myötä asukasmäärä kohosi lähes räjähdysmäisesti, minkä seurauksena koulun oppilasmääräkin kasvoi vuosittain yli 20 %. Kouluhallitus ei tahtonut millään uskoa kasvulukuja ja kehitysennusteita oikeiksi eikä niin muodoin suhtautunut suopeasti uusien koulutilojen laajennussuunnitelmiin. Kaikki mahdolliset tilat Jäälissä jouduttiin ottamaan koulukäyttöön ja siitä huolimatta osa oppilaista jouduttiin kuljettamaan kunnan muihin kouluihin ja turvautumaan myös vuorolukuun. Vuosikymmenen puolivälissä lupa uuden koulun rakentamiseen saatiin, mutta jo valmistuessaan vuonna 1977 se oli aivan liian pieni. Koulu oli mitoitettu 240 oppilasta varten, mutta oppilaiden määrä koulun valmistuessa oli jo yli 300. Uuden koulun valmistuttua koulun yhteydessä toiminut lainausasema muutti nimensä Jäälin kirjastoksi ja tilat siirtyivät ostoskeskuksen yhteyteen, jossa kirjasto toimi aina vuoteen 2016 saakka.

Jäälin pienkiinteistöyhdistys ry:n syyskokouksessa vuonna 1975 puututtiin muun muassa Jäälin postiasioihin. Kokous velvoitti yhdistyksen kirjelmöimään Oulun postikonttoriin ja vaatimaan huomattavaa parannusta postinkantoon. Lisäksi laajenevalta asuinalueelta puuttuivat tienviitat ja kunnollinen katuvalaistus. Postiasiat askaruttivat jääliläisiä vielä vuonna 1986, jolloin pienkiinteistöyhdistyksen kokoukseen oli kutsuttu konttoripäällikkö Lauri Kylmäaho, postimiesten esimies Lauri Tuorila ja Jäälin postinhoitaja Aune Seppälä. Postipalvelut toimivat tuolloin vielä Huonesuolla ja jääliläiset vaativat niiden siirtämistä lähemmäksi alueen asukkaita.

Koulun ja postiasioiden ohella keskeinen jääliläisiä aktivoinut asia on ollut vuosikymmenten ajan oman järven kunnostamisyritykset ja toimenpiteet. Vuonna 1982 Jäälin ala-asteella pidettiin aiheesta ensimmäinen keskustelutilaisuus, jossa hahmoteltiin kunnostuksen päälinjoja. Kysymykseen tulisivat järven veden pinnan korottaminen ja järven ruoppaus.

Kemira suunnitteli 1980-luvulla Savukosken Soklin kaivoksen malmin käsittelylaitosta Jäälin läheisyyteen. Yhdistyksen 20-vuotisjuhlista tehdyn lehtijutun perusteella kaikkien aikojen väkirikkain kyläkokous oli vuonna 1987 järjestetty kolmituntiseksi venynyt tilaisuus, jossa 250 jääliläistä oli kuulemassa Kemiran Soklin jatkojalostuslaitoksen sijoittumissuunnitelmista. Toteutuessaan tehdas olisi tuonut 250 työpaikkaa sekä merkittävät fluori- ja rikkidioksidipäästöt ja suuret kipsijätevuoret. Jääliläiset asettuivat asiassa tiukkaan vastahankaan, mikä johti asian perusteelliseen käsittelyyn ja sijoittamispäätöksen perumiseen. Vuonna 1988 jääliläiset olivat aktiivisesti liikkeellä alueen päivähoitopaikkojen lisäämisen puolesta, sillä niitä ei riittänyt kaikille. Päivähoitotilanteen jyrkän huonontumisen syynä oli asunto-ohjelman ylittymisen aiheuttamat paineet lapsiryhmissä.

Vuonna 1991 Jäälin asukkaat taistelivat Isokankaalle suunniteltua murske- ja asfalttiasemaa vastaan ja ilmaisivat huolensa Oulun seudun kaatopaikan mahdollisesta sijoittumisesta Jäälin läheisyyteen.

Asuminen

Jääli on vireää lähiötyylistä aluetta, joka on viime vuosikymmeninä kasvanut suureksi asuinalueeksi. Rakennustyyliltään Jääli on kokonaan omakotitalo- ja rivitaloasutusta. Rakentaminen on edennyt vaiheittain Kuusamontien varresta aina Jäälinjärven päähän asti. Eri alueet kuvastavat kunkin ajan rakennustyyliä ja tapaa Vanhantien (vanha Kuusamontie) varren 1950–1960-luvulla rakennetuista taloista aina Jäälinjärven rannan uusiin taloihin. Kiivain kasvu ja rakentaminen ajoittui vuosien 1995 ja 2000 välille. 2000-luvulla kunta on rajoittanut Jäälin lisäkaavoitusta ja pyrkinyt ohjaamaan rakentamista Kiimingin keskustan läheisyydestä kaavoitetuille alueille. Rakentaminen Jäälissä on kuitenkin jatkunut voimakkaana yksityisille maille.

Koulut ja päiväkodit

Alueen koulut

Jäälin kansakoulu (hirsikoulu)

Jäälin vanha kansakoulu valmistui vuonna 1932 ja on todettu maakunnallisesti arvokkaaksi. Koulun suunnitteli vuonna 1930 rakennusmestari Jussi Karvonen, jonka maatalous- ja kunnallisrakennusten piirustustoimisto suunnitteli useita koulurakennuksia Ouluun ja muualle Pohjois-Pohjanmaalle. Rakennuksessa sijaitsivat opettajan asunto, oppilaseteinen (joka toimi samalla veistoluokkana) ja koulukeittola. Rakennus noudattelee ulkoasultaan 1920-luvun klassismia. Entisen Kiimingin kunnan alueella muita Jussi Karvosen suunnittelemia koulurakennuksia edustaa Hannuksen entinen koulu. Vanhan kansakoulun tilat remontoitiin nuorisotilaksi ja kirjastoksi Jäälin koulun valmistuessa vuonna 1977. Jäälin vanha kansakoulu on päätetty säästää alueelle laaditussa uudessa asemakaavassa.

Jäälin kansakoulun laajennusosa (1950-luvulla rakennettu erillinen koulurakennus)

Yksiopettajaisen kansakoulun rinnalle rakennettiin 50-luvulla lisärakennus. Alun perin suunnitteilla oli Maaseudun keskusrakennustoimiston kaksiopettajaisen koulun tyyppipiirustukset, mutta kivirakenteisena se ei kelvannut Kiimingin kunnanvaltuustolle. Sen sijaan päädyttiin rakentamaan puinen vastaavankokoinen koulu. Tämä lisärakennukseksi kutsuttu koulu valmistui vuonna 1954, jolloin myös hirsikouluun vedettiin vesijohto ja keskuslämmitys.

Jäälin kansakoulun ja vanhan hirsikoulun tilat kävivät pieneksi Jäälin kasvaessa voimakkaaksi ja oppilaita jouduttiin kuljettamaan muihin Kiimingin kouluihin. Jäälin kasvu oli 1970-luvulla niin voimakasta, että kouluhallitus ei meinannut uskoa kasvulukuja, eikä täten hyväksyä Jääliläisten esittämää tarvetta uudelle isommalle koululle.

Jäälin koulu (vanha Jäälin koulu)

Jäälin koulu oli vuonna 1977 valmistunut puurunkoinen, tiiliverhoiltu rakennus, jota on laajennettu vuosina 1993–1994. Koulun suunnittelusta järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka voitti arkkitehtuuritoimisto Olavi Ylipahkala, ja kouluhallitus vahvisti koulun tilaohjelman vuonna 1974. Rakennusliike E. Yrjänäisen rakentaman koulun peruskivi muurattiin 12.3.1976 ja 4,4 miljoonaa markkaa maksanut koulu otettiin käyttöön vuoden 1977 alussa. Tuolloin valmistuneet tilat olivat mitoitettu 240 oppilaalle, vaikka oppilaita oli koulun valmistumishetkellä 300. Opetusta olikin pakko järjestää vuosikymmenien ajan edelleen Jäälin vanhoissa koulutiloissa.

Jäälin koulua päästiin laajentamaan vasta 1990-luvulla, jolloin valmistui Arkkitehtitoimisto Mattila ja Malmivirran suunnittelema laajennusosa ja muutostyöt 1970-luvulla valmistuneeseen osaan. Rakennus-Koskelan urakoiman laajennuksen ansiosta koululle saatiin erityistiloja muun muassa luonnontiedolle ja kuvaamataidolle.

Jäälin koulussa oli loppuvuosina keskimäärin 351 oppilasta ja 46 henkilökunnan jäsentä (vuoden 2016 tilanne). Koulu järjesti opetusta luokille 1–4 ja siellä sijaitsivat koillisen alueen perusopetuksen mukautetun oppimäärän (POMO) luokat. Valmistuessaan 240 oppilaalle mitoitetut koulutilat jäivät jälkeen alueen kasvusta jo runsaan vuoden päästä valmistumisestaan. Jäälin koulun rinnalle otettiin käyttöön vanha puukoulu helpottamaan tilanahtautta, kunnes Jäälin koulua laajennettiin vuosina 1993–1994. Vuosituhannen vaihteessa lisätilaa vuokrattiin Jäälin ostoskeskuksesta ja niissä tiloissa toimii edelleen koulun iltapäiväkerhotoiminta.

Jäälin koulua vaivasivat viimeisen vuosikymmenen aikana erilaiset sisäilmaongelmat. Jo pian valmistumisen jälkeen todettiin vesikattovuotoja, joiden syyksi todettiin liian tuore vesikattoponttilaudoitus. Jäälin koulun saneerausta suunniteltiin miltei koko 2000-luku. Kuitenkin vuonna 2016 laaditun viimeisimmän hankesuunnitelman mukaan rakennuksessa oli kosteusteknisiä ongelmia vesikatossa, alapohjassa ja perustuksissa, minkä seurauksena koko kiinteistö tuli purkaa. Koulukiinteistö sijaitsi myös liikenteellisesti hankalalla paikalla, sillä huoltoliikenne käytti pyöräteitä ja henkilöautoliikenne kulki pientaloalueen asuntokatuja pitkin. Kiimingin alun perin laatimassa ja Oulun päivittämässä hankesuunnitelmassa päädyttiin esittämään uuden koulun rakentamista Laivakankaan koulun yhteyteen. Oulun kaupunginvaltuuston 6.6.2016 tekemän päätöksen mukaisesti koululle rakennettiin uudet tilat Laivakankaan koulun yhteyteen ja työt alkoivat keväällä 2018.

Jäälin koululla toimineet peruskoulun 1-4 luokat ja erityisopetuksen opetus siirtyivät Laivakankaan koulun yhteyteen rakennettuun 4000m2 laajennusosaan syksyllä 2019. Jäälin koulu jäi muuton yhteydessä tyhjilleen ja purettiin kesällä 2020. Alueella on vuoden 2018 lopulla hyväksytty uusi asemakaava, jonka perusteella Jäälin koulun tilalle rakennetaan asuntoja.

Jäälin koulu (entinen Laivakankaan koulu)

Jäälin koulu koulu on vuonna 2007 valmistunut ja vuosina 2018-2019 laajennettu yhtenäisperuskoulu vuosiluokille 1–9 Jäälin ja Välikylän kaupunginosien alueelta. Koulussa on 750 oppilasta ja 80 henkilökunnan jäsentä. Koululla toimii yleisopetuksen lisäksi alueelliset pienryhmät (1-5, 6-7 ja 8-9) ja joustavan perusopetuksen luokka (JOPO) sekä toiminta-alueittain etenevien oppilaiden luokat.

Jäälin koulu (vuoden 2019 syksyyn saakka Laivakankaan koulu)

Koulurakennus on betonirunkoinen, tiiliverhoiltu rakennus, joka koostuu liikuntahallista ja itse koulurakennuksesta. Valmistuessaan vuonna 2007 se oli Kiimingin kunnan historian suurin julkinen investointi.

Vaikka Jääli oli 1990-luvulla asukasmäärältään suurempi kuin Kiimingin kirkonkylä, ei alueella ollut omaa yläkoulua ennen 2000-vuosikymmenen loppupuolta. Jääliläisiä nuoria kuljetettiin usean bussin voimin Kiimingin kirkonkylälle kouluun vuosikymmenten ajan, vaikka asukkaat olivat toivoneet yläkouluakin usean vuosikymmenen ajan. Koulutilojen niukkuuden ohella koko kunnasta puuttui liikuntahalli, jonka sijaintipaikasta käytiin kiivasta kädenvääntöä Jäälin ja Kiimingin välillä.

Kiimingin kunnanhallitus päätti helmikuussa 2004, että Jäälin uusi yläaste ja Kiimingin kunnan liikuntahalli rakennettaisiin asemakaavassa varatulle Laivakankaan tontille. Hanke oli Kiimingin kunnan historian kallein investointi ja siitä uutisoitiin "suurhanke"-otsikoilla. 11,5 miljoonaa euroa maksanut investointi suunniteltiin siten, että liikuntahalli olisi valmis vuonna 2006 ja itse koulu 450–500 oppilaalle mitoitettu vuonna 2007. Liikuntahallin laajuus suunnittelun alkaessa oli 500 m2, mutta lopulta se toteutui 848 m2:n kokoisena.

Oulun kaupunginvaltuuston 6.6.2016 tekemän päätöksen mukaisesti koulua laajennetaan vuosina 2018–2019 uudisrakennuksella, jonka suurin toimija tulee olemaan Laivakankaalle siirtyvät Jäälin koulun nykyiset toiminnot. Oulun kaupungin marraskuussa 2017 julkistaman palveluverkkoselvityksen perusteella Laivakankaan monitoimitalosta voidaan käyttää myös ilmaisua "Jäälin palvelukeskittymä".

Tulevassa Jäälin palvelukeskittymässä tulee toimimaan koulu luokille 1–9, iltapäivätoiminta, kirjasto, kuntalaisten olohuone, nuorisotila ja liikuntahalli. Vastapäätä monitoimitaloa sijaitsevat vuonna 2018 valmistuva Laivakankaan urheilualue ja vuonna 2019 valmistuvan Hönttämäki–Jääli-ulkoilureitin lähtöpiste opastauluineen ja pysäköintialueineen.

Päiväkodit

Laivakankaan päiväkoti

Laivakankaan päiväkodin valmistuessa Jäälissä oli kova pula päivähoitopaikoista, ja käytössä oli useita väliaikaisratkaisuja kuten rivitalossa toiminut Käpykolon yksikkö. Laivakankaan päiväkodissa on 62 paikkaa, iso ulkoilupiha, ja se sijaitsee Laivakankaan koulun vieressä hyvien ulkoilumaastojen äärellä. Päiväkodin käytössä on oma jumppasali.

Päiväkodissa on kolme hoitoryhmää ja esiopetusryhmä:

1. Ankkurit on alle kolmivuotiaiden ryhmä, jossa työskentelee lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa.
2. Poijut on yli kolmivuotiaiden ryhmä, jossa työskentelee kaksi lastentarhanopettajaa, lastenhoitaja ja ryhmäavustaja.
3. Purjeet on yli kolmivuotiaiden ryhmä, jossa työskentelee lastentarhanopettaja, kaksi lastenhoitajaa ja ryhmäavustaja.
4. Majakat on esiopetusryhmä, joka tarjoaa myös kokopäivähoitoa. Majakoissa työskentelee kaksi lastentarhanopettajaa ja lastenhoitaja. Majakat tekevät yhteistyötä Jäälin koulun ja Laivakankaan koulun kanssa säännöllisesti.

Kokopäivähoidon ohella Laivakankaalla järjestetään avointa varhaiskasvatustoimintaa kotihoidossa oleville lapsille. Ryhmässä työskentelee lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja.

Satumetsän päiväkoti

Satumetsän päiväkoti on Jäälin suuralueen ainoa yksityinen päiväkoti, jonka toiminta jakaantuu kolmeen ryhmään: 1) Hattarat, 2) Metsätähdet ja 3) Poppelit. Touhula-ketjuun kuuluva päiväkoti mainostaa alueen asukkaille olevansa liikuntapainotteinen päiväkoti, jossa lapset liikkuvat vähintään kaksi tuntia päivän aikana. Satumetsä tarjoaa lapsille ohjattuja liikuntatuokioita ja omatoimista liikkumista päiväkodin tiloissa. Jokaiselle kolmelle ryhmälle on oma salivuoronsa ja lisäksi eskari-ikäiset käyvät liikkumassa koulun liikuntasalissa. Lisäksi päiväkoti hyödyntää ympärillä olevaa luontoa ja Tuokkosenmäen liikuntapuistoa retkeilyyn.

Vapaa-aika

Jäälihalli on yksityinen jäähalli Jäälin urheilualueella. Jäälin urheiluhalli sijaitsee Jäälin keskuksen välittömässä läheisyydessä.

Jäähallit

Jäälin vanhan urheilualueen ja Jäälin keskuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Jäälihalli-jäähalli. Valmistuessaan vuonna 1987 Jäälihalli oli pohjoismaiden ensimmäinen yksityisrahoitteinen jäähalli. Nykyään Jäälihalli toimii Kiimingin Kiekko-Pojat ry:n toimistona ja kotiareenana.

Kirjasto- ja nuorisotilat

Vuoteen 2017 saakka Jäälin nuorisotila sijaitsi Laivakankaan koulun yhteydessä ja kirjasto Jäälin keskuksessa. Oulun kaupunki remontoi kirjastolle kesällä 2017 tilat Laivakankaan koululle nuorisotilan yhteyteen. Palveluaikojen ulkopuolella kirjasto on omatoimikirjasto, jonne pääsee kirjastokortilla ja tunnusluvulla. Yhdistetyn kirjasto-nuorisotilan ohella Kiimingin seurakunta tarjoaa nuorille tiloja Jäälin kappelin yhteydessä.

Liikuntahallit ja -salit

Laivakankaan liikuntahalli

Laivakankaan liikuntahalli näkyy rakennuksen oikeassa reunassa olevana suurena rakennusmassana. Liikuntahalli oli itsenäisen kunnan suurin liikuntatila.

Laivakankaan liikuntahalli sijaitsee Laivakankaan koulun yhteydessä. Liikuntahallin sijaintipaikasta käytiin 2000-luvun alussa voimakasta kädenvääntöä silloisen Kiimingin kuntakeskuksen ja Jäälin välillä, mutta lopulta Laivakankaan koulun yhteyteen rakennettava vaihtoehto voitti.

Laivakankaan liikuntahallia voidaan muunnella katsomorakenteilla ja väliverhoilla. Hallin lattiapinta-ala on 848 m², ja se voidaan jakaa tarvittaessa kolmeen lohkoon tai yhdistää Laivakankaan koulun ala-aulaan avaamalla siirtoseinä. Pinta-alansa ja varustelunsa puolesta halli sopii futsalin, kori-, lento-, pesä- ja sulkapallon, salibandyn ja tenniksen harjoitteluun, peruskouluopetukseen ja sarjapeleihin, lisäksi salissa on kiipeilyseinä, peilit sekä katsomo.

Jäälin koulun sali

Jäälin koulun sali on Jäälin koulun yhteydessä sijaitseva pienempi liikuntasali jonka pinta-ala on 372 m². Sali soveltuu futsalin, kori-, lento- ja sulkapallon sekä salibandyn harrastamiseen ja peruskoulun liikunnan opetukseen. Laivakankaan koulua laajennetaan vuosina 2018–2019, jolloin rakennetaan myös nykyisen Jäälin koulun salin korvaavat tilat.

Ulkoilureitit ja -polut

Jäälin ulkoilureitti

Jäälin ulkoilureitti sijoittuu kaavan mukaiselle puisto- ja lähivirkistysalueelle, joka tunnetaan myös keskuspuiston nimellä. Reitti on kivituhkapäällysteinen ja valaistu ulkoilureitti, joka toimii talvella valaistuna hiihtoreittinä. Uudistettu reitistö valmistui vuonna 2015 pääosin olemassa olleen reitin päälle. Toteutuksessa on otettu huomioon kytkeytyminen Jääli–Korvensuora-ulkoilureittiin.

Laivakankaan ulkoilureitti

Laivakankaan ulkoilureitti oli Jäälin ulkoilureitin jatkona oleva pääosin metsämaastossa kulkeva ja vain talvikäytössä oleva valaisematon reitti, joka jakautui kahteen osaan: 3 km:n mittaiseen lyhyempään lenkkiin ja 6 km:n mittaiseen pidempään reittiin. Ulkoilureitti poistui käytöstä Hönttämäki-Jääli reitin valmistumisen myötä.

Jääli–Hönttämäki-ulkoilureitti

Oulun kaupunki aloitti kesällä 2018 Hönttämäen ja Jäälin välisen ulkoilureitin (8,7km) rakennustyöt, jotka valmistuivat kokonaisuudessaan vuoden 2019 aikana. Reitti muodostaa yhteyden Hiukkavaaran ja Auran majan väliselle reitistölle Jäälin ja Välikylän alueilta. Reitti on yhdistetty olemassa olevaan Jäälin ulkoilureittiin ja korvaa entisen Laivakankaan ulkoilureitin.

Jääli-koiteli ulkoilureitti

Jäälin asukasyhdistyksen, Jäälin Leijonien ja Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen talkoilla rakentama Jääli-Koiteli ulkoilureitin osuus Jääli-Kokkokangas valmistui syksyllä 2018. Osuudella on useita siltoja ja pitkospuita sekä talvisin asukkaiden talkoilla hoitama erämaalatu. Reitin puolivälissä eli Kokkokankaalla on nuotiopaikka, laavu ja käymälä. Viimeinen osuus Kokkokangas-Koiteli on vielä toistaiseksi rakenteilla. Jääli-Koiteli retken varrella on metsätietopolku, jossa on tietoa alueen luonnosta niin kylteissä kuin QR-koodien takaa avautuvissa tietopaketeissakin.

Jäälin päässä on samassa yhteydessä rakennettu Kalamäen virkistysalue, joka sijaitsee historiallisen Kalamäen tilan kohdalla, Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen järven kunnostamista varten rakentaman kosteikon rannalla. Alueella voi liikkua kävellen, pyörällä tai pyörätuolilla, mutta moottoriajoneuvoilla kulkeminen on estetty. Kalamäen alueella sijaitsevat laavu, kaksi nuotiopaikkaa, Kalamäen raunioihin rakennettu näköalatasanne ja lintutorni.

Urheilualueet ja -kentät

Laivakankaan urheilualue

Laivakankaan urheilualue sisältää täy­si­ko­koi­sen jal­ka­pal­lo­ken­tän tekonurmella, jää­kiekkokau­ka­lon, juok­su­suo­ran, pi­tuus­hyp­py-, kol­mi­loik­ka- ja kuu­lan­työn­tö­pai­kan sekä 47-paik­kai­sen pai­koi­tu­sa­lu­een. Urheilualue sijaitsee vastapäätä Jäälin monitoimitaloa (entinen Laivakankaan koulu) ja toimii koulun lähiliikuntapaikkana.

Jäälin urheilualue eli "vanha urheilukenttä"

Vanha urheilualue sijaitsi Jäälin keskuksen (ostoskeskus) vieressä. Laajimmillaan siellä sijaitsivat kivituhkapintainen yleisurheilu- ja pallokenttä, tennis- ja koripallokentät, jääkiekkokaukalo ja huoltorakennus sekä yksityinen Jäälihalli-jäähalli. Jäähallia sekä tennis- ja koripallokenttiä lukuun ottamatta toiminnot ovat siirtyneet uudelle urheilualueelle,sillä vanhan urheilukentän alueelle tullaan rakentamaan asuntoja uuden "Jäälin keskuksen" asemakaavan mukaisesti.

Yllä mainittujen urheilualueiden ohella Jäälissä on pienempiä korttelikenttiä Jäälin koulun yhteydessä, Myllykorventien risteyksessä ja Välikylässä. Myllykorventien korttelikenttä on korvautunut vuonna 2018 sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Laivakankaan urheilualueen palveluilla. Jäälin koulun kivituhkapintainen kenttä on poistunut käytöstä syksyllä 2019 koulun muutettua Laivakankaan koulun laajennusosaan.

Virkistysalueet

Puistot

Jäälin keskuspuisto on keskeinen osa Jäälin viheralueverkostoa ja toimii taajaman itäosien asukkaiden jokapäiväisenä ulkoilualueena. Puiston päästä päähän voi kulkea niin kevyen liikenteen väylää kuin valaistua hiihtolatua pitkin. Keskuspuiston itäpäässä sijaitsee Jäälin keidas – virkistyskäyttöön maisemoitu entinen maa-ainesten ottopaikka. Keskuspuistosta johtaa asutusryppäiden väliin viherkaistoja, joiden ansiosta puisto on eri suunnista helposti saavutettavissa.

Kehätien varressa sijaitseva Tuokkosenmäki koostuu täyttömaista rakennetusta pulkkamäestä, Jäälin keskusleikkipuistosta ja nuorison skeittiramppialueesta. Tuokkosenmäellä on järjestetty useita kertoja erilaisia tapahtumia, kuten "tasamaan Big Air -kilpailut" ja asukasyhdistyksen hiihtokilpailut.

Viralliset uimarannat

Jäälinmajan ranta

Jäälinmajan ranta sijaitsee Jäälinmajan vieressä Jäälinjärven rannalla. Jäälinmaja sijaitsee lähellä Jäälin urheilualuetta. Jäälinmaja on yksityisen henkilön ylläpitämä juhlatila sauna- ja piharakennuksineen. Jäälinmajan alueella järjestetään runsaasti erilaisia juhlia ja tapahtumia, esimerkiksi vuosittain Jäälin venetsialaiset, jonka järjestävät yhteistyössä alueen yhdistykset.

Jäälin monttu

Jäälin monttu on käytöstä poistunutta maa-aineisten ottoaluetta eli niin sanottu sorakuoppa. Uimaranta sijaitsee Jääliin nähden Kuusamontien vastakkaisella puolella ja sen varusteluun kuuluu aidalla erotettu uima-alue pienille lapsille, kelluva laituri kauempana rannasta, beach volley -kenttä, pukukopit ja siirrettävät käymälät.

Epäviralliset uimarannat

Jäälistä on otettu vuosikymmenten ajan erilaisia maa-aineksia Oulun seudun tarpeisiin. Tämän seurauksena alueella on huomattava määrä myös epävirallisia uimapaikkoja. Näistä suosituin on Jäälin keidas, joka on taitavasti maisemoitu entinen "sorakuoppa". Jäälin keitaalla on hiekkaranta, leikkivälineitä, beach volley -kenttä ja verkkokiipeily-teline. Jäälin keidas sijaitsee Laivakankaan päiväkodin ja koulun välittömässä läheisyydessä. Jäälin keitaan sivuitse kulkee myös yksi alueen kevyen liikenteen väylistä.

Liikenne

Jääli rajoittuu lännessä valtatiehen 20, joka on tärkein pääväylä. Alueen tärkeimmät kokoojakadut ovat Jäälintie, Kehätie ja Laivakankaantie. Alueen julkisesta liikenteestä vastaa Koskilinjat. Osa linja-autoista kulkee kehätietä pitkin ja osa Laivakankaantietä pitkin.

Kevyen liikenteen väylästö noudattelee pääosin kokoojateiden verkostoa pienin poikkeuksin. Alueen asukkaat ovat useita vuosia vaatineet kevyen liikenteen reitteihin parannusta, mutta Kiimingin kunnalla ei ole ollut varaa kehittää alueen verkostoa asutuksen laajenemisen edellyttämällä tavalla. Suurin ongelma ovat puuttuvat sisäiset kevyen liikenteen väylät, asutusryppäiden välissä on paljon puistovyöhykkeitä polkuineen, joita asukkaat käyttävät liikkumiseen alueen sisällä^selvennä.

Liikenneturvallisuus

Kuusamontien liikenne on usein jonoutunutta ja häiriöherkkää. Etenkin Jäälin kohdalla esiintyy Oulu–Korvensuora-välin nelikaistaisuudesta huolimatta usein liikennehäiriöitä. Pitkällä aikavälillä ongelmat on tarkoitus ratkaista linjaamalla Kuusamontie uudelleen, mutta useista lupauksista huolimatta rahoitusta hankkeelle ei ole saatu. Lyhyen aikavälin ratkaisuna Jäälin kokoojateiden ja Kuusamontien liittymiin on asennettu ensimmäisenä Pohjois-Suomessa kamerat, jotka valvovat punaisia päin ajamista. Kameroiden sijoituksen taustalla on se, että etenkin Jäälin etelänpuoleisessa risteyksessä ajetaan usein ja ronskisti päin punaisia.

Tiehallinnon ja Kiimingin kunnan tekemässä Kiimingin liikenneturvallisuussuunnitelmassa Laivakankaantiellä todettiin useita liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisia kohtia, muiden muassa Kehätien ja Laivakankaantien risteys sekä Laivakankaantie välillä Jäälintie–Järvitie. Alueen liikenneturvallisuusongelmat johtuvat muun muassa kevyeen liikenteen väylien puuttumisesta.

Elinkeinot ja työpaikat

Entisen Kiimingin kunnan alueelta työmatkoista suuntautuu puolet Ouluun. Jääliläisten osalta luku on vielä huomattavasti suurempi. Jäälin kylän alueella nelisen kilometriä Ouluun päin sijaitsee Välikylän yrityspuisto, jossa on pientä ja keskisuurta yritystoimintaa. Yrityspuisto oli vuonna 2008 valtakunnallisen huomion kohteena, sillä Toivo Sukari suunnitteli rakentavansa alueelle Ideapark-ostoskeskuksen. Yrityspuiston alueella sijaitsee Pohjois-Suomen ainoa liukkaan kelin ajoharjoittelurata, Vaasan Oy:n leipomo ja muuta pientä ja keskisuurta yritystoimintaa.

Suurista työpaikkakeskittymistä lähimpänä Jääliä on Oulun Ruskon teollisuusalue. Siellä sijaitsee Nokia Solutions and Networksin suuri tehdas ja tuotekehityskeskittymä, NK Cables (entinen Nokian Kaapeli) ja joukko muita pienempiä yrityksiä.

Palvelut

Kunnalliset palvelut

Jäälissä on monipuoliset kunnalliset peruspalvelut. Jäälin neuvola- ja kirjastopalvelut sijaitsevat 1970-luvulla rakennetun ostoskeskuksen yhteydessä. Ostoskeskuksen lähellä ovat Jäälin koulu (vuosiluokat 0–4), Jäälin urheilualue sekä seurakuntakeskus. Jäälin urheilualueella on jääkiekkokaukalo, jalkapallo- ja tenniskentät ja yksityinen jäähalli. Jäähallin yhteydessä on myös pienimuotoista majoituspalvelua. Kehätien varressa sijaitseva Tuokkosenmäki koostuu täyttömaista rakennetusta pulkkamäestä, Jäälin keskusleikkipuistosta ja nuorison skeittiramppialueesta. Tuokkosenmäellä järjestetään vuosittain "tasamaan Big Air -kilpailut" ja asukasyhdistyksen hiihtokilpailut. Tuokkosenmäen vieressä on ollut 1970-luvulta saakka samanniminen päiväkoti. Muutaman sadan metrin päässä Tuokkosenmäestä Laivakankaantien ja Kehätien risteyksessä on yksityinen päiväkoti Satumetsä.

Laivakankaalla on 2000-luvulla valmistuneet Laivakankaan koulu (vuosiluokat 5–9) ja Laivakankaan päiväkoti. Koulun yhteydessä on kunnan suurin sisäliikuntatila, Laivakankaan liikuntahalli. Laivakankaalla on myös Jäälin vanhusten ja vammaisten tuki ry:n palveluasuntojen ja päivätoiminnan korttelialue.

Yhdistystoiminta

Jäälissä toimii useita yhdistyksiä, yhteisöjä ja urheiluseuroja. Useimpien toiminta on suhteellisen pientä. Urheiluseurojen toiminta sen sijaan on laajempaa ja harrastajamäärät suurempia.

• Jäälin asukasyhdistys ry
• Jäälin Lions Club
• Jäälin Martat ry
• Jäälin vanhusten ja vammaisten Tuki Ry
• Kelmu – Kiimingin elävän musiikin yhdistys ry
• Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry
• Kiimingin Kiekko-Pojat ry
• Kiimingin Riento
• Kiimingin seurakunta
• Kiimingin Urheilijat
• Kiimingin Virkut ry (partiolippukunta)
• LAFK Laivakankaan Futis Klubi ry
• Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kiimingin paikallisosasto
• Rotary Club Jääli
• Suomen Punainen Risti SPR
• Jäälin Jättiläiset ry

Tunnettuja jääliläisiä

• Antti Aarnio, jääkiekkoilija
• Daniel Helakorpi, runonlausuja, Talent-kilpailun 4. tuotantokauden voittaja
• Mikko Helisten, jääkiekkoilija, Kaukalopalloilija
• Kaarina Kailo, tutkija, vasemmistonaisten puheenjohtaja, kansalaisaktivisti
• Teemu Kattilakoski, entinen vapaan hiihtotyylin maajoukkuetason hiihtäjä
• Mikko Lehtonen, jääkiekkoilija, MM-pronssia 2006
• Kimmo Lotvonen, jääkiekkoilija
• Maple Cross, thrash metal -yhtye
• Ilkka Mikkola, jääkiekkoilija
• Janne Niinimaa, jääkiekkoilija, maailmanmestari, olympiamitalisti ja kolminkertainen Suomen mestari
• Samuel Salmi, Oulun hiippakunnan entinen piispa
• Sirpa Tikkala, vuoden luokanopettaja 2011

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jääli Wikimedia Commonsissa

• Jäälin asukasyhdistys (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kiiminki 150 vuotta
• Laukan kuvakokoelma: 5514. Kiiminki, Jäälinjärvi; poikia rannassa ( PPM museo)^{[vanhentunut linkki]}

Kiiminki

Kylät ja alueet	Kirkonkylä Alakylä Haipuskylä Hannus Huttukylä Jääli Tirinkylä Välikylä Ylikylä
Muuta Kiiminkiin liittyvää	Jäälihalli Kirkko Oskari Jauhiaisen museo Oulun radio- ja televisioasema
Joet ja kosket	Jolosjoki Kiiminkijoki Koitelinkoski
Järvet	Jäälinjärvi Kalimeenlampi Lylykkäänjärvi