Jussi Sinnemäki
Jussi (Juho) Sinnemäki (25. tammikuuta 1895 Lapua – 11. huhtikuuta 1958 Lapua) oli suomalainen pappi ja kirjailija.
Ura pappina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sinnemäki valmistui ylioppilaaksi Lapuan yhteiskoulusta 1917, suoritti teologisen erotutkinnon Helsingin yliopistossa 1924 ja vihittiin papiksi 7. huhtikuuta 1924 Turussa. Sinnemäki toimi ylimääräisenä pappina Laihialla, Peräseinäjoella, Nurmijärvellä ja Rihimäellä 1924–1930, Helsingin diakonissalaitoksen pastorina 1930–1943, minkä jälkeen hän siirtyi kotipitäjänsä Lapuan kirkkoherraksi vuosiksi 1944–1953. Sinnemäki sai rovastin arvon 1946.[1]
Sinnemäki toimi Helsingin kaupunginvaltuustossa vuosina 1934–1936 Kansallisen Kokoomuksen edustajana sekä varavaltuutettuna 1937–1945.[2] Jussi Sinnemäki oli myös aktiivinen lapuanliikkeessä ja IKL:ssä.lähde?
Sinnemäki vietti viimeiset elinvuotensa liikuntakyvyttömänä sairaalassa.[3]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jussi Sinnemäen vanhemmat olivat maanviljelijä, herastuomari Juho Sinnemäki ja Margareta Malkamäki. Sinnemäki oli naimisissa kaksi kertaa, vuosina 1926–1928 Hilda Astrid Saaninkosken (Ryynänen) kanssa ja vuodesta 1933 filosofian maisteri Rauha Raakel Nikolaisen kanssa.[4]
Sinnemäellä oli kymmenen lasta, joista toiseksi nuorin on toimittaja ja kustannustoimittaja Anssi Sinnemäki, jonka tytär on kansanedustaja Anni Sinnemäki.
Rovasti ja kirjailija Maunu Sinnemäki oli Jussi Sinnemäen poika hänen ensimmäisestä avioliitostaan.[5]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vanhoilta vartiotulilta: muistokuvia. Otava 1928
- Herännäisyyden evankeliumia: runoutta y.m.: esitelmiä ja kirjoitelmia. Herättäjä, Lapua 1930
- Kristikansa ja nykyinen etsikkoaika. Herättäjä, Lapua 1930
- Yli virran ...: kuvia kuoleman kasvojen edessä. Otava 1930, 2. painos 1931
- Suomen pyhäkoulun isä: pikapiirtoja Johan Fredrik Berghin elämästä. Otava 1932
- Heränneen kansan äitejä. Otava 1933, 2. painos Herättäjä-yhdistys, Lapua 1958
- Herännäisyys ja huumori. Eripainos Etelä-Pohjalaisen osakunnan julkaisusta Kyrönmaa 3. Forssa 1933
- Laupeudensisaria: kolme diakoniatyön uranuurtajaa (Amanda Nygren, Charlotta Molin, Naëmi von Bonsdorff). Otava 1935
- Palvelevan rakkauden askeleissa: sata vuotta diakoniatyötä; toim. Elsa Vennervirta, Edwin Wirén ja J. Sinnemäki. Suomen diakoniatyön keskusvaliokunta, Sortavala 1936
- Rakkauden tekoja: piirteitä sisälähetystyön vaiheista; kirj. Aleksi Lehtonen, J. Sinnemäki. WSOY 1938, 2. painos 1950
- Sinapinsiemen 3: Ohjeita kolmannen vuosikerran evankeliumeista otettujen pyhäkoulutekstien käsittelyyn. Otava 1937
- Vähän leprasta eli pitaalista diakonian työkenttänä meillä. Tekijä, Sortavala 1937
- Sinapinsiemen 1: Ohjeita ensimmäisen vuosikerran evankeliumeista otettujen pyhäkoulutekstien käsittelyyn. Otava 1938
- Sinapinsiemen 2: Ohjeita toisen vuosikerran evankeliumeista otettujen pyhäkoulutekstien käsittelyyn. Otava 1940
- Sisun ja uskon sankareita: kertomuksia rintamalta ja kotoa sotatalvelta 1939–1940; kirj. K. H. Seppälä, Jussi Sinnemäki, A. P. Tanskanen, Alli Valli ym. Kotimaa, Helsinki 1940
- Ukkosenjyrinän poika: kulttuuri- ja kirkkohistoriallinen elämänkuvaus pastori G. A. K. Hymander-Hyvämäestä. Otava 1943
- Valoa kohti: kantaatti Kuopion sokeainkoulun 75-vuotisjuhlaan 1.3.1946; säveltänyt Toivo Elovaara. Kuopion sokeainkoulu, Kuopio 1946
- Purppuranmyyjä. Suomen lähetysseura, Helsinki 1950
- Jumalan käsissä kipujen vuoteella. Herättäjä-yhdistys, Lapua 1953, 2. painos 1955
- Kansanmiehiä kirkonkuorissa. Otava 1954
- Antin iloja ja suruja. Herättäjä-yhdistys, Lapua 1955
- Hyvän Paimenen sylissä. Herättäjä-yhdistys, Lapua 1955
- Tuhlaajapoika: tekstejä Jussi Sinnemäen (1895–1958) syntymän 100-vuotismuistoksi; valikoinnut ja toimittanut Anssi Sinnemäki. Tamara Press, Helsinki 1995
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jussi Sinnemäki SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
- Wikiaineisto: Kuka kukin oli 1961
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien ja papiston matrikkeli 1953
- ↑ Helsingin kaupungin historia V:1. Helsinki: Helsingin kaupunki 1962
- ↑ Lasse Kangas: Vihreiden johtaja on körttisukua (Arkistoitu – Internet Archive), Keskisuomalainen 15.5.2009. Viitattu 28.6.2015
- ↑ Sinnemäki, Juho (Jussi). Kuka kukin on 1954
- ↑ Maunu Sinnemäki Kuka kukin on 1978
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- J. Sinnemäki: Hätäajan Raamattu, Suomen Kuvalehti, 19.3.1932, nro 12–13, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| ||||||||||
