Juho Sinnemäki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Juho Sinnemäki (11. heinäkuuta 1866 Lapua14. marraskuuta 1923 Lapua) oli suomalainen maanviljelijä ja kunnallismies, herastuomari ja aikansa keskeisiä herännäisvaikuttajia Lapuan Hellanmaasta.

Juho Sinnemäen isä oli talollinen Jaakko Matinpoika Sinnemäki (1820–1893), jota Olavi Kares on luonnehtinut koko Lapuan herännäisyyden merkittävimmäksi mieheksi 1880-luvulla ja 1890-luvun alussa. Juho Sinnemäki oli naimisissa herännäisjohtaja Juho Malkamäen tyttären Kreetan kanssa. Heidän seitsemästä eloon jääneestä lapsestaan vanhin poika oli pappi ja kirjailija Jussi Sinnemäki.

Sinnemäen sopusuhtaisen uusklassisistisesta talosta tuli jo Jaakko-isännän aikana heränneiden vakinainen seurapaikka. Juhon aikana seurat kasvoivat entistä suuremmiksi. Seuravieraina olivat monesti Juho Malkamäki ja Wilhelmi Malmivaara. Vuonna 1901 Sinnemäessä pidettiin Herättäjäjuhlat, joka on jäänyt historiaan Juhani Ahon Uuteen Kuvalehteen kirjoittaman reportaasin ansiosta. Samassa yhteydessä Ahon puoliso Venny Soldan-Brofeldt valmisti ensimmäisen version Seurat-maalauksestaan.

Juho Sinnemäellä oli lukuisia seurakunnallisia ja kunnallisia luottamustehtäviä. Lautamiehenä hän oli yhtäjaksoisesti 1905–1923 ja sai tästä tunnustuksena herastuomarin arvon. Kun Lapualle perustettiin vuonna 1916 kunnanvaltuusto, Sinnemäestä tuli ensimmäisen valtuuston jäsen. Hänet valittiin myös kunnallislautakuntaan ja raittiuslautakuntaan. Jo vuosisadan alussa hän toimi muun muassa holhouslautakunnassa ja vaivaishoitolautakunnassa. Lapuan Säästöpankin hallitukseen hän kuului yli 20 vuotta sen perustamisesta 1901 lähtien.

Kirkkoneuvostoon Sinnemäki valittiin poikkeuksellisen nuorena, vain 31-vuotiaana 1897. Hän oli mukana myös Kustannusosakeyhtiö Herättäjässä sekä Karhunmäen kristillisen kansanopiston suunnittelutoimikunnassa ja sen johtokunnassa alusta saakka kuolemaansa asti 1914–1923.

Viljelijänä Sinnemäki oli uudistushenkinen. Hän peri 1893 puolet Sinnemäen kotitilasta isännöitäväkseen. Kolmen vuosikymmenen aikana hän laajensi viljelyksiä ja hoiti taloaan huolellisuudella, täsmällisyydellä ja otti osaa myös maatalouden uudistusrientoihin järjestötasolla.[1]. [2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://helemi.lapua.fi/html/index.php?iContentID=610&bClass>. Luettu 29.4.2019
  2. Eteläpohjalaisia elämäkertoja M–Ö. Vaasa: Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliitto 1965, 710–711.