Julkisrauhan rikkominen
Julkisrauhan rikkominen on Suomen rikoslain mukainen rikos, jossa henkilö tunkeutuu, menee salaa, kätkeytyy tai jää julkisrauhalla suojattuun tilaan. Julkisrauhalla suojattuja paikkoja ovat muiden muassa[1][2] virastot, liikehuoneistot, toimistot, tuotantolaitokset, kokoustilat, koulut, museot, sairaalat, vankilat ja puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen käytössä olevat alueet. Myös edellä kuvatun rakennuksen aidattu piha-alue, jonka aita on sellainen, ettei oleskelukiellon olemassaolosta ole epäselvyyttä, on julkisrauhan suojaama. Jos liikkumista tai oleskelua halutaan rajoittaa piha-aluetta laajemmalla alueella, voidaan käyttää poliisilain (22.7.2011/872) 2. luvun 6-8 pykälää. Säännös koskee myös ammatinharjoittamiseen ja harrastustoimintaan käytettäviä työtiloja. Julkisrauhan rikkomisesta tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Mikäli teosta on aiheutunut vain vähäinen haitta, sitä ei pidetä julkisrauhan rikkomisena.[1]
Törkeä julkisrauhan rikkominen on rikos, jossa syyllinen on varustautunut aseella tai muulla väkivaltaan soveltuvalla välineellä tarkoituksenaan käyttää väkivaltaa ihmisiin tai tarkoituksenaan vahingoittaa omaisuutta. Julkisrauhan rikkominen katsotaan törkeäksi myös silloin, kun rikoksen kohteena on eduskunnan, presidentin, valtioneuvoston, vieraan valtion edustuston tai hallitusten välisen järjestön käyttämä rakennus tai huoneisto. Tähän rikokseen syyllistyy myös silloin, kun teon kokonaisuuden arviointi johtaa siihen, että tekoa on pidettävä törkeänä. Törkeästä julkisrauhan rikkomisesta tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.[1]
Oikeussäännösten tarkoituksena on suojella ihmisten rauhaa sellaisissa paikoissa, joissa he työskentelevät tai oleskelevat ja joihin ei voida soveltaa kotirauhan rikkomista koskevia säännöksiä. Julkisrauhaa voi rikkoa sekä yleisöltä suljetuissa tiloissa että paikoissa, joihin yleisöllä on pääsy. Oikeussäännös kattaa tilat sekä aukioloaikana että aukioloajan jälkeen.[2]
Esimerkiksi kauppakeskus ei ole julkisrauhalla suojattu paikka, mutta kauppakeskuksen liikehuoneistot ovat, vaikka liikehuoneistot ovat samalla myös yleisiä paikkoja silloin, jos niihin on yleisöllä vapaa pääsy. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos liikehuoneistoon, johon yleisöllä on vapaa pääsy, tunkeutuu, astuu voimaan säädös julkisrauhan rikkomisesta. Tällainen tapaus voi olla esimerkiksi kauppakeskuksessa olevan kaupan henkilökunnan tiloihin meneminen ilman lupaa. Myöskään varasto tai lato ei ole julkisrauhan piirissä.
Julkisrauhan rikkomista koskevia oikeussäännöksiä muutettiin lailla rikoslain muuttamisesta vuonna 2005.[3]
Rikosnimike julkisrauhan rikkominen syntyi vuonna 2000 eduskunnan lakivaliokunnassa. Hallituksen esityksessä (HE 184/1999) nimikkeinä oli luvaton tunkeutuminen ja törkeä luvaton tunkeutuminen. Valiokunnan mielestä rikosnimikkeet eivät olleet onnistuneita, sillä ne eivät olleet informatiivisia eivätkä vastanneet esityksessä mainittuja rikoksen tekotapoja.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Rikoslaki, 24 luku. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Hallituksen esitys HE 184/1999.
- ↑ Laki rikoslain muuttamisesta, 585/2005.
- ↑ Lakivaliokunnan mietintö LaVM 6/2000.
rauhanrikos · hautarauha · joulurauha · julkisrauha · jumalanrauha · kirkkorauha · kotirauha · kuninkaanrauha · käräjärauha · maanrauha · markkinarauha · naisrauha · tierauha · uskonrauha · koulurauha