Jarl-Thure Eriksson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jarl-Thure Eriksson

Jarl-Thure Eriksson (s. 5. marraskuuta 1944 Hammarland)[1] on tekniikan tohtori, teoreettisen sähkötekniikan professori ja Tampereen teknillisen yliopiston (vuoteen 2004 saakka Tampereen teknillinen korkeakoulu (TTKK)) rehtori vuosina 19972008. Hänen rehtorikaudellaan yliopisto kasvoi voimakkaasti ja sen tieteellinen julkaisutoiminta lisääntyi. Tieteellisten ansioidensa tähden Eriksson on ollut Svenska tekniska vetenskapsakademien i Finlandin jäsen vuodesta 1989. Hänen ehkä merkittävin yliopiston ulkopuolinen luottamustoimensa on Millennium-palkintosäätiön hallituksen jäsenyys vuodesta 2003.

Eriksson on valittu Åbo Akademin kansleriksi vuosiksi 2010–2014.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eriksson opiskeli sähkötekniikkaa Teknillisessä korkeakoulussa (TKK). 1970-luvulla hän toimi tutkijana akatemiaprofessori Olli Lounasmaan johtamassa TKK:n kylmälaboratoriossa tutkimusaiheinaan suprajohtavuuteen perustuvat sähkömagneettiset sovellukset, erityisesti suprajohtavat sähkökoneet. Tutkimuksen sovelluksia ovat muun muassa 1970-luvun suuret jäänmurtajat.

Erikssonin lisensiaatintyö vuodelta 1976 käsitteli suprajohtavan unipolaarisähkömoottorin yleisiä suunnitteluperiaatteita. Työssä esitettiin ratkaisu erääseen keskeiseen ongelmaan, suuren sähkövirran siirtämiseen staattorin ja roottorin välillä, sekä suprajohtavan moottorin alustava suunnitelma. Suunnitelma toteutettiin TKK:n ja VTT:n yhteisprojektina vuosina 19771979. 100 kilowatin SUMO-moottori oli Suomen ensimmäinen ja neljäs maailmassa. Virransiirtoratkaisun ansiosta moottorilla oli laaja nopeudensäätöalue, mikä oli keskeinen tavoite jäänmurtajan potkurikäytössä. Vuonna 1982 TKK:ssa tarkastetussa väitöskirjassaan Eriksson tarkasteli SUMO-moottorin virransiirtojärjestelmää ja turbulenttisen nestemetallin pyörre- ja epästabiilisuusilmiöitä.

Eriksson oli toiminut TKK:lla apulaisprofessorina vuodesta 1979. Vuotta myöhemmin hän siirtyi apulaisprofessoriksi silloiselle Tampereen teknilliselle korkeakoululle. Tampereella Eriksson jatkoi suprajohteisiin liittyvää tutkimusta, jonka tavoitteena oli suprajohtavuuden hyödyntäminen energiatekniikassa. 1980-luvun lopulla Eriksson käynnisti tuuligeneraattorien kehittämisohjelman, joka johti prototyyppigeneraattorin rakentamiseen. Tuulivoimatutkimus on sittemmin tuottanut useita tohtorinväitöskirjoja TTY:ssä.

Vuosina 1985-86 Eriksson työskenteli vierailevana professorina KTH:ssa Tukholmassa ja käynnisti silloisen ASEAn (nykyinen ABB) kanssa hybridiautoprojektin. Projektin ensimmäisenä askeleena tutkijat Peter Chudi ja Anders Malmquist kehittivät Erikssonin johdolla kaasuturbiinikäyttöisen suurnopeusgeneraattorin. Projektin jatkovaiheessa yhdistelmä sijoitettiin Volvon ECC hybridiautoon, jota esiteltiin menestyksellisesti 1990-luvun alkupuolella.

Energiatutkimus vei Erikssonin huomion tulevaisuustutkimukseen. Ennen rehtoriksi tuloaan Eriksson toimi mm. Suomen tulevaisuuden tutkimuksen seuran puheenjohtajana. Aihepiiri edellytti laajojen järjestelmien parempaa ymmärtämistä. Eriksson kehitti luentosarjan, joka käsitteli kompleksisia ja kaoottisia järjestelmiä sekä emergenttisten kasvujärjestelmien mallintamista. Tutkimus suuntautui kaaosteorian matemaattisiin ongelmiin sekä hermoverkkolaskennan hyödyntämiseen ennakointitehtävissä, kuten tuulivoimalan optimisäädössä tuuliennusteen perusteella ja aivojen α-käyrän käytössä epilepsiakohtauksen ennustamisessa.

Kompleksisten järjestelmien hahmottaminen ja mallintaminen edellytti Erikssonin mielestä ihmisen mentaalifunktioiden parempaa ymmärtämistä. Artikkelissa "Impact of information compression on intellectual activities in the brain" vuodelta 1996 Eriksson esitti informaatioteoreettisen mallin kognitiivisuudelle. Sen mukaan ihminen ymmärtää maailmaa kokemusten ja oppimisprosessien muodostamien hermoverkostojen representaatioiden kautta. Aktiivisessa aivotoimintatilassa isot aivot käsittelevät suuria informaatiomääriä. Tajunnallinen ajatus syntyy massiivisena informaation tiivistämisprosessina, johon vaikuttavat mm. asiayhteys eli konteksti, tunnetila sekä ulkoa tulevat näkö- ja kuuloaistimukset. Alitajunnassa tapahtuva oleellisen tiedon pelkistäminen generoi ihmiselle reaktio-ohjeita ja uutta kognitiivista syötettä isoille aivoille. Itse tajunnallinen ajatus on kuin kontrollijälki siitä, mitä alitajunta on jo määrännyt.

Artikkeleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaaosteoria ja kompleksisten järjestelmien hallittavuus, kirjassa Miten tutkimme tulevaisuutta? toim. Matti Vapaavuori ja Santtu v. Bruun, 1993, uusi painos 2003. ss. 39–64
  • Tekniikka kulttuurin generaattorina, kirjassa Matkalla tulevaisuuteen, Tieteen päivät 1999. ss. 30–47
  • Oksat pois tiedon puusta, aikakauslehdessä Tieteessä tapahtuu 2000/4, perustuu esitelmään Suuressa Filosofiatapahtumassa Tampereella 2000

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Superconducting homopolar machinery: Liquid metal current collection and design principles. Acta Polytechnica Scandinavica, El.Eng. Series Nr 48, 1982, p. 184. (väitöskirja)
  • Impact of information compression on intellectual activities in the brain. Int. Journal of Neural Systems, Vol. 7, Nr 4, 1996. pp. 543–550.
  • Liquid Metals and Superconductivity Launch a New Generation of Electric Machines, Proc. of the NATO APS Seminar on Liquid and Amorphous Metals, Zwiesel, 1979, p. 4. Co-authors: A. Arkkio, P. Berglund, J. Luomi, M. Savelainen.
  • A 50 kW homopolar motor with superconducting field windings, IEEE Trans. on Magnetics, MAG-17, Nr 1, 1981, pp. 900–903. Co-authors: A. Arkkio, P. Berglund, J. Luomi, M. Savelainen.
  • A neuro-fuzzy controller and learning algorithm for wind turbines. Proc. of ICSPAT, Boston, 1995, pp. 1173–1177. Co-author: Li Lin.
  • Spontaneous and evoked cortical dynamics during deep anaestesia. Int. Journal of Neural Systems, Vol. 7, Nr 4, 1996. pp. 481–487. Co-authors: S. Mäkinen, K. Hartikainen, V. Jäntti.

Opetusmonisteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sähködynamiikka. 1984/90/94
  • Epälineaariset ja kaoottiset järjestelmät. 1994
  • Mallintamisen metodiikka. 1995
  • Kompleksiset järjestelmät. 1995

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 102. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.