Millennium-teknologiapalkinto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”Millennium-palkinto” ohjaa tänne. Clay-instituutin matematiikan palkinnosta katso Clay Mathematics Institute.
Millennium-teknologiapalkinto
Milleniumprize-logo.svg
Palkitaan Ihmisten elämän laatua parantavan teknologian kehittäjille.
Palkinnon antaja Tekniikan Akatemia -säätiö
Suomen presidentti
Maa Suomi
Ensimmäinen palkinto 2004
Virallinen internet-sivu

Millennium-teknologiapalkinto on joka toinen vuosi jaettava suomalainen kunnianosoitus ihmisten elämän laatua parantavan teknologian kehittäjille. Palkintosumma on yli miljoona euroa. Palkittu saa rahapalkinnon lisäksi tunnustuksena kuvanveistäjä Helena Hietasen suunnitteleman ”Huippu”-palkintoesineen. Millennium-teknologiapalkinnolla pyritään myös kasvattamaan Suomen mainetta korkean teknologian maana. Palkinnon jakaa Tekniikan Akatemia TAF (ent. Millennium-palkintosäätiö), ja sen luovuttaa tasavallan presidentti.

Palkintosumma rahoitetaan pääosin valtion budjettivaroista.[1] [2] Palkinnon jakamiseen liittyvät kulut ja säätiön muu toiminta rahoitetaan säätiön sijoitusvarallisuuden tuotoilla ja tukimaksuilla.

Vuosina 2004 ja 2006 julkisuuteen kerrottiin vain palkinnon saaja. Vuonna 2008, 2010 ja 2012 on julkistettiin lisäksi finalistit, joiden joukosta palkinnon saaja valittiin. 2014 julkistettiin ainoastaan palkinnon saaja.

Millennium-teknologiapalkinto on innovaatio- ja tekniikkapalkinto eikä tiedepalkinto, kuten perustutkimukselle annettava Nobel-palkinto.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkinnon historia juontaa juurensa 1990-luvun lopulla käytyihin keskusteluihin, joita käynnistämässä olivat muun muassa akateemikko Pekka Jauho sekä Suomen-ystävä ja filantrooppi Arthur J. Collingsworth[3]. Palkintoa varten perustettiin vuonna 2002 säätiö, jonka käynnistäjänä ja ensimmäisenä asiamiehenä toimi diplomi-insinööri Ossi Kokkonen.

Vuosina 2004–2009 Millennium-palkintosäätiön asiamiehenä toimi Tekniikan Akatemian toiminnan käynnistämisestäkin vastannut tekniikan tohtori Tapio Alvesalo, 2009–2013 tekniikan tohtori Ainomaija Haarla ja toukokuusta 2013 tekniikan tohtori Juha Ylä-Jääski.

Vuonna 2008 palkinnon kokonaissumma oli 1,15 miljoonaa euroa, josta palkitun osuus oli 800 000 euroa. Muut finalistit saivat kukin 115 000 euroa.[4] Vuonna 2010 palkintosumma oli 1,1 miljoonaa euroa, josta voittajalle jaettiin 800 000 euroa ja kahdelle muulle finalistille, Richard Friendille ja Stephen Furberille, 150 000 euroa.[5][6]

Jakoperusteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

»Millennium-teknologiapalkinto myönnetään huomattavasta teknologisesta tutkimustuloksesta tai innovaatiosta, joka suoraan edistää ihmisten elämän laatua, perustuu humaaneille arvoille ja vaikuttaa myönteisesti kestävään taloudelliseen kehitykseen.»
(Millennium-palkintosäätiö.)

Palkitut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Keksijä Kansallisuus Innovaatio Selite
2004 Tim Berners-Lee Britannia World Wide Web Englantilainen Berners-Lee on World Wide Webin kehittäjä. Palkinto ojennettiin Helsingissä 15. kesäkuuta 2004.
2006 Shūji Nakamura Japani (synt.)
Yhdysvallat (kansal.)
LED-valo (sininen ja valkoinen) Japanilainen Nakamura on sinisen ja valkoisen LED-valon kehittäjä. Palkinto ojennettiin Helsingissä 8. syyskuuta 2006.
2008 Robert Langer Yhdysvallat Biomateriaali Yhdysvaltalainen Langer on tehnyt innovaatioita lääkeaineiden annostelemiseksi ja keinokudosten kasvattamiseksi. Palkinto ojennettiin Helsingissä 11. kesäkuuta 2008.
2010 Michael Grätzel Sveitsi Aurinkokenno Sveitsiläinen Grätzel on kehittänyt uudentyylisen aurinkokennon, jonka tekniikka perustuu keinotekoiseen kasvien fotosynteesin jäljittelyyn. Palkinto ojennettiin Helsingissä 9. kesäkuuta 2010.
2012 Linus Torvalds
Shinya Yamanaka
Suomi
Japani
Linux-kernelin kehitys
kantasolututkimus
Torvalds palkittiin uuden avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmän kehittämisestä, joka johti laajalti käytettyyn Linuxin kernelin eli käyttöjärjestelmän ydinohjelman syntyyn. Yamanaka palkittiin ansioistaan kantasolututkijana. Yamanaka on kehittänyt uuden menetelmän tuottaa monikykyisiä, indusoituja pluripotentteja kantasoluja, käyttämättä alkion kantasoluja.[7]
2014 Stuart Parkin Britannia Massamuistien kehittäminen Parkinin innovaatioiden ansiosta magneettisten muistien tallennuskapasiteetti on kasvanut merkittävästi.[8]
2016 Frances Arnold Yhdysvallat Uusi entsyymien valmistusmenetelmä, suunnattu evoluutio. Arnoldin työn ansiosta tutkijat ja lääketeollisuus, biopolttoaineiden tuottajat ja monet muut teollisuudenalat ovat saaneet käyttöönsä menetelmän tärkeiden entsyymien valmistamiseksi.[9]

Millennium-tunnustuspalkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Millennium-palkinnon ohessa myönnetään tunnustuspalkintoja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Valtion talousarvioesitys 2010 (pl.32/20/50) Valtionvarainministeriö. 15.9.2009. Viitattu 13.4.2010.
  2. Johanna Pohjola: Yritysten tuki Millenniumm-palkinnolle väheni. Helsingin Sanomat, 8.6.2010, s. B5.
  3. Millennium Prize 2006, People and technology Finnfacts. 17.3.2005. Viitattu 8.10.2009.
  4. Millennium-palkinto Robert Langerille Yle Uutiset. 11.11.2008.
  5. YLE: Millennium-palkinto aurinkokennojen kehittämisestä
  6. Helsingin Sanomat: Aurinkokennot toivat Millennium-tiedepalkinnon voiton
  7. Millennium-teknologiapalkinnot Suomeen ja Japaniin 19.4.2012. Yle Uutiset. Viitattu 19.4.2012.
  8. Palkittu 2014 Tekniikan Akatemia TAF. Viitattu 10.4.2014.
  9. Hs.fi Tiede

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]