Millennium-teknologiapalkinto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”Millennium-palkinto” ohjaa tänne. Clay-instituutin matematiikan palkinnosta katso Millennium-ongelmat.
Millennium-teknologiapalkinto
Milleniumprize-logo.svg
Palkitaan Ihmisten elämän laatua parantavan teknologian kehittäjille.
Palkinnon antaja Tekniikan Akatemia -säätiö
Suomen presidentti
Maa Suomi
Ensimmäinen palkinto 2004
Virallinen internet-sivu

Millennium-teknologiapalkinto on joka toinen vuosi jaettava suomalainen kunnianosoitus ihmisten elämän laatua parantavan teknologian kehittäjille. Palkintosumma on yli miljoona euroa. Palkittu saa rahapalkinnon lisäksi tunnustuksena kuvanveistäjä Pekka Jylhän suunnitteleman ”Milky Way”-palkintoesineen[1]. Millennium-teknologiapalkinnolla pyritään myös kasvattamaan Suomen mainetta korkean teknologian maana. Palkinnon jakaa Tekniikan Akatemia-säätiö (TAF, ent. Millennium-palkintosäätiö), ja sen suojelijana toimii tasavallan presidentti.

Palkintosumma rahoitetaan valtion budjettivaroista.[2] Palkinnon jakamiseen liittyvät kulut ja säätiön muu toiminta rahoitetaan säätiön sijoitusvarallisuuden tuotoilla ja kumppanuusmaksuilla.[3]

Vuodesta 2021 alkaen palkintoa on juhlistettu kansainvälisellä Millennium Innovation Forum -konferenssilla, joka järjestetään yhdessä palkintoseremonian kanssa[4]. Palkinnon nimeä kantavat myös lapsille ja nuorille vuonna 2018 lanseerattu Millennium Youth Prize -haastekilpailu[5] ja vuonna 2021 ensi kertaa järjestetty Millennium Graduate Student Contest (ent. Millennium Pitching Contest), jossa jatko-opiskelijat esittelevät tutkimustaan lyhyen pitchin muodossa.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ideaa palkinnosta kehiteltiin Suomen akateemisissa teknologiapiireissä, ja sen julkisti akateemikko Pekka Jauho vuonna 1999​. Samana vuonna yhdysvaltalainen Arthur J. Collingsworth toi suomalaisille poliitikoille ajatuksen, että Suomi olisi ihanteellinen maa jakamaan kansainvälistä teknologiapalkintoa​. Riippumattoman säätiön perustamista ehdotti työryhmä, jota johti Teknillisten Tieteiden Akatemian esimies Jaakko Ihamuotila​. Suomen teknologiapalkintosäätiö perustettiin joulukuussa 2002, ja sen ensimmäisenä asiamiehenä toimi diplomi-insinööri Ossi Kokkonen.

Vuosina 2004–2009 Millennium-palkintosäätiön asiamiehenä toimi Tekniikan Akatemian toiminnan käynnistämisestäkin vastannut tekniikan tohtori Tapio Alvesalo. Tämän jälkeen asiamiehenä ovat toimineet tekniikan tohtori Ainomaija Haarla (2009–2013), tekniikan tohtori Juha Ylä-Jääski (2013–2017), tekniikan tohtori Ari Ahonen (2018–2019) ja tekniikan tohtori Markku Ellilä (2019–).

Jakoperusteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Millennium-teknologiapalkinnon sääntöjen (Terms of Reference) mukaan[6] palkinto korostaa tieteen ja innovaatioiden merkitystä ihmiskunnan hyvinvoinnille ja tasa-arvolle. Palkinto myönnetään uraauurtavalle teknologian innovaatiolle, joka:

• parantaa elämänlaatua

• edistää kestävää kehitystä, kuten maapallon resurssien tehokasta käyttöä, biodiversiteettiä, tai ilmastonmuutosten vaikutusten lieventämistä

• luo käytännön sovellutuksia, joilla on maailmanlaajuista kaupallista potentiaalia

• luo uutta saavutettavaa sosioekonomista arvoa

• edistää edelleen huippututkimusta sekä tieteen ja teknologian kehitystä

Palkinto perustuu nimeämisille, joita otetaan vastaan organisaatioilta (esim. yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset, yhteisöt) kaikkialta maailmasta.[7] Nimeämisiä arvioi kansainvälinen palkintolautakunta, jonka työtä tukee esiraati ja vaihtuvat ulkopuoliset asiantuntijat. Tekniikan Akatemia -säätiön hallitus valitsee voittajan kansainvälisen palkintolautakunnan ehdotuksen perusteella.[8]

Palkitut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Keksijä Kansallisuus Innovaatio Selite
2004 Tim Berners-Lee Britannia World Wide Web Englantilainen Berners-Lee on World Wide Webin kehittäjä. Palkinto ojennettiin Helsingissä 15. kesäkuuta 2004.
2006 Shūji Nakamura Japani (synt.)
Yhdysvallat (kansal.)
LED-valo (sininen ja valkoinen) Japanilainen Nakamura on sinisen ja valkoisen LED-valon kehittäjä. Palkinto ojennettiin Helsingissä 8. syyskuuta 2006.
2008 Robert Langer Yhdysvallat Biomateriaali Yhdysvaltalainen Langer on tehnyt innovaatioita lääkeaineiden annostelemiseksi ja keinokudosten kasvattamiseksi. Palkinto ojennettiin Helsingissä 11. kesäkuuta 2008.
2010 Michael Grätzel Sveitsi Aurinkokenno Sveitsiläinen Grätzel on kehittänyt uudentyylisen aurinkokennon, jonka tekniikka perustuu keinotekoiseen kasvien fotosynteesin jäljittelyyn. Palkinto ojennettiin Helsingissä 9. kesäkuuta 2010.
2012 Linus Torvalds
Shinya Yamanaka
Suomi
Japani
Linux-ytimen kehitys
kantasolututkimus
Torvalds palkittiin uuden avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmän kehittämisestä, joka johti laajalti käytettyyn Linuxin kernelin eli käyttöjärjestelmän ydinohjelman syntyyn. Yamanaka palkittiin ansioistaan kantasolututkijana. Yamanaka on kehittänyt uuden menetelmän tuottaa monikykyisiä, indusoituja pluripotentteja kantasoluja, käyttämättä alkion kantasoluja.[9]
2014 Stuart Parkin Britannia Massamuistien kehittäminen Parkinin innovaatioiden ansiosta magneettisten muistien tallennuskapasiteetti on kasvanut merkittävästi.[10]
2016 Frances Arnold Yhdysvallat Uusi entsyymien valmistusmenetelmä, suunnattu evoluutio. Arnoldin työn ansiosta tutkijat ja lääketeollisuus, biopolttoaineiden tuottajat ja monet muut teollisuudenalat ovat saaneet käyttöönsä menetelmän tärkeiden entsyymien valmistamiseksi.[11]
2018 Tuomo Suntola Suomi Atomikerroskasvatusteknologia.[12] Suntolan palkittu atomikerroskasvatusteknologia on maailmanlaajuisessa käytössä oleva nanoteknologinen menetelmä. ALD-teknologialla valmistetaan muutaman atomikerroksen vahvuisia ohutkalvoja esimerkiksi mikroprosessoreihin ja muistikomponentteihin. Menetelmällä voidaan pinnoittaa monimutkaisia kolmiulotteisia rakenteita tarkasti atomikerros kerrallaan.[13]
2020* Shankar Balasubramanian ja David Klenerman Yhdistynyt kuningaskunta Nopean geenisekvenssimenetelmän kehitys[14][15] Brittiläiset kemian professorit Balasubramanian ja Klenerman kehittivät yhdessä erittäin nopean geenisekvensointimenetelmän (Solexan-Illuminan menetelmä). Menetelmää pidetään tärkeimpänä uuden sukupolven sekvensointitekniikkana (NGS) eli massiivisen rinnakkaisena sekvensointitekniikkana. Tässä sekvensoidaan suuri määrä DNA-näytteen silputtuja 100–1000 emäsparin pätkiä samanaikaisesti (rinnakkaisesti). Vuonna 1997 Cambridgen yliopistossa alkaneen tutkimustyön synnyttämä keksintö on ollut ratkaisevassa roolissa biotietieteellisen ja lääketieteellisen diagnostiikan kehityksessä 2000-luvulla.[14] Sillä on suuri merkitys lääketieteellisen tutkimuksen ohella esimerkiksi kasvitautien torjunnassa, ruoantuotannon edistämisessä sekä ekologian ja monimuotoisuuden tutkimuksessa. DNA:n sekvensoinnin ohella NGS-menetelmiä on käytetty RNA:n sekvensointiin esimerkiksi COVID-19-sairautta aiheuttavien koronavirusten luokittelussa. Tämä on nopeuttanut esimerkiksi rokotteiden kehittämistä.[15]

*Palkintoseremonia siirrettiin COVID-19-pandemian vuoksi ja järjestettiin 18.5.2021.[16]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Trophy Millennium Technology Prize. Viitattu 8.3.2022. (englanniksi)
  2. Valtion talousarvioesitys 2022 HE 146/2021 (32:40) 27.9.2021. Valtiovarainministeriö, vm.fi. Viitattu 8.3.2022.
  3. Johanna Pohjola: Yritysten tuki Millennium-palkinnolle väheni. Helsingin Sanomat, hs.fi, 8.6.2010, s. B5. Artikkelin verkkoversio.
  4. Millennium Innovation Forum 2022 Millennium Technology Prize. Viitattu 8.3.2022. (englanniksi)
  5. Millennium Youth Prize | Aalto University www.aalto.fi. Viitattu 8.3.2022. (englanniksi)
  6. Instructions for nominations, 2022 Millennium Technology Prize taf-assets.ams3.digitaloceanspaces.com. Viitattu 8.3.2022.
  7. Make a nomination Millennium Technology Prize. Viitattu 8.3.2022. (englanniksi)
  8. Selection commitees Millennium Technology Prize. Viitattu 8.3.2022. (englanniksi)
  9. Eero Nurmi: Millennium-teknologiapalkinto jaetaan tänään 13.6.2012. Yle Uutiset. Viitattu 21.11.2016.
  10. Palkittu 2014 Tekniikan Akatemia TAF. Viitattu 10.4.2014.
  11. Hs.fi Tiede
  12. Suomalaismies kehitti jo 70-luvulla älypuhelimet mahdollistavan teknologian, mutta maailma ei ollut siihen vielä valmis. Yle uutiset 22.5.2018
  13. Millennium-teknologiapalkinto 2018 suomalaiselle fyysikolle – Tuomo Suntolan innovaatio mahdollistaa tietoteknisten laitteiden valmistamisen ja kehityksen | TAF taf.fi.
  14. a b Tuomas Kangasniemi: Millennium-palkinto 2021 miljoona kertaa nopeamman geenisekvenssimenetelmän kehittäjille – Näin se toimii askel askeleelta Tekniikka & Talous, tekniikkatalous.fi. 18.5.2021. Viitattu 18.5.2021.
  15. a b Anniina Wallius: Miljoonan euron suomalainen Millennium-palkinto kahdelle brittiprofessorille – DNA:n sekvensoinnin mullistanut teknologia antoi myös koronarokotteille lentävän lähdön 18.5.2021. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 18.5.2021.
  16. DNA sequencing pioneers win the 2020 Millennium Technology Prize Millennium Technology Prize. Viitattu 8.3.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]