Jalkaväkirykmentti 27 (jatkosota)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jalkaväkirykmentti 27
Toiminnassa 18.6.1941 - 1944
Valtio  Suomi
Puolustushaarat Maavoimat
Aselajit Jalkaväki

Jalkaväkirykmentti 27 (JR 27) oli Suomen maavoimien 18. divisioonan joukkoyksikkö jatkosodassa, jonka perusti Pirkka-Hämeen suojeluskuntapiiri.

Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Everstiluutnantti Lauri Vihtori Haanperän johtama Pirkka-Hämeen suojeluskuntapiiri, jonka esikunta oli Tampereella, sai 18. kesäkuuta 1941 käskyn kutsua alueensa reserviläiset ylimääräisiin harjoituksiin. Alue- ja paikallispäälliköt saivat käskyn avata sinetöidyt ohjeensa. Näiden ohjeiden perusteella kutsuttiin lisähenkilöstöä palvelukseen ja aloitettiin YH-käskykorttien jakaminen reserviläisille. Reserviläiset kokoontuivat käskettyihin kokoontumispaikkoihin, joissa heistä muodostettiin rykmentti.[1]

Rykmentin kokoonpano oli seuraava[2]:

  • Esikunta perustettiin Kangasalla
  • I pataljoona (I/JR 27) Kangasala, komentajana majuri Y. O. J. Toppola
    • 1. komppania perustettiin Kangasalla päällikkönä luutnantti K. I. S. Toivonen
    • 2. komppania perustettiin Teiskossa päällikkönä luutnantti K. E. Kuljula
    • 3. komppania perustettiin Kuhmalahdella ja Sahalahdella päällikkönä luutnantti M. R. Siukosaari
    • 4. komppania perustettiin Orivedellä päällikkönä kapteeni Yrjö Pohjavirta
  • II pataljoona (II/JR 27)Orivesi, komentajana majuri E. A. A. Sandström
  • III pataljoona (III/JR 27) Mänttä, komentajana majuri K. J. V. Turkka
  • 13. komppania eli Kranaatinheitinkomppania (13./JR 27) Messukylä, Kangasala, päällikkönä luutnantti Y. A. Laalahti
  • 14. komppania eli Tykkikomppania (14./JR 27) Nokia, päällikkönä luutnantti K. S. Viitanen
  • Kolonna (Kol./JR 27)

Jalkaväkirykmentti 27 sai lähes määrävahvuuksien mukaisen varustuksen.

Komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rykmentin komentaja eversti Lauri Haanterä (kuvassa 3. prikaatin juuri nimitettynä komentajana 16. kesäkuuta 1944

Taival[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rykmentin II pataljoona lakkautettiin 12. joulukuuta 1941. Jalkaväkirykmentti 27:n I pataljoonan nimi ja numero muuttui virallisesti Jalkaväkirykmentti 48:n III pataljoonaksi 26. toukokuuta 1942, mutta vasta vuonna 1944 se siirrettiin omaan rykmenttiinsä. Kuitenkin sotapäiväkirjoissa se noudattaa siihen saakka pääosin perinteistä nimi ja numeromerkintäänsä I/JR 27:n. Sitä ennen, 29. maaliskuuta 1944, myös JR 27:n III Pataljoonasta muodostettiin virallisesti Erillinen Pataljoona 28. Rykmentin esikunnasta muodostettiin Taisteluosasto Haanterän esikunta 10. huhtikuuta 1944. Tällöin voidaan katsoa JR 27 lopullisesti hajotetuksi.[4]

Perinteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirkanmaan maakuntakomppania ja Pajarin Pojat ry vaalivat Jatkosodan JR27 perinteitä https://www.pppy.fi/

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5.
  • Ojala Arvo: JR 27, Kärkirykmenttinä halki Kannaksen. Valkeakoski: omakustanne, 1972.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ojala, Arvo s. 7
  2. Ojala, Arvo s. 9-11
  3. Jatkosodan tiellä, s. 241–259. 'Jatkosodan suomalaisjoukot ja niiden komentajat', laatinut Mikko Kohvakka. toim. Marko Palokangas. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos, 2004. ISBN 951-25-1522-9.
  4. Ojala, Arvo s. 241-242
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.