Jalkaväkirykmentti 16 (jatkosota)
| Jalkaväkirykmentti 16 | |
|---|---|
| Toiminnassa | 18.6.1941 - 31.12.1943 |
| Valtio |
 Suomi |
| Puolustushaarat | Maavoimat |
| Aselajit | Jalkaväki |
Jalkaväkirykmentti 16 (JR 16) oli Suomen puolustusvoimien 19. divisioonan joukkoyksikkö jatkosodassa. Rykmentin perusti Etelä-Pohjanmaan Itäinen suojeluskuntapiiri.
Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Esikunta perustettiin Lapuan yhteiskoululla ja sijoitettiin rykmentin perustamisen ajaksi perustamispaikalle
- I pataljoona (I/JR 16) perustettiin Lapuan yhteiskoululla. Pataljoonan ensimmäiseksi komentajaksi määrättiin majuri Yrjö Vasama.
- esikunta, 1. sekä konekiväärikomppania perustettiin lapualaisista
- 2. ja 3. komppania perustettiin kuortanelaisista, jotka ensin koottiin Kuortaneella
- II pataljoona (II/JR 16) perustamispaikkana oli Alavuden nuorisoseurantalo. Pataljoonan ensimmäiseksi komentajaksi määrättiin jääkärimajuri Henry Ilmari Laakso.
- esikunta, 4. sekä konekiväärikomppania perustettiin alavutelaisista
- 5. komppania (Luutnantti V. I. Kinnunen) ja 6. komppania (Luutnantti V. S. Salokangas) koottiin alavutelaisista ja peräseinäjokisista
- III pataljoona (III/JR 16) perustettiin Ähtärin suojatalolla. Pataljoonan ensimmäiseksi komentajaksi määrättiin kapteeni Antti Kotiaho.
- esikunta ja konekiväärikomppani perustettiin ähtäriläisistä
- 7. komppania perustettiin töysäläisistä. Komppania koottiin Töysässä, missä jaettiin samalla henkilökohtainen varustus. Töysästä komppania siirrettiin osastoina Ähtäriin, jossa jaettiin joukkokohtainen materiaali.
- 8. komppania perustettiin lehtimäkeläisistä toimien samoin kuin 7. komppaniassa
- 9. komppania perustettiin soinilaisista toimien samoin kuin 7. komppaniassa
- 13. komppania eli kranaatinheitinkomppania (13./JR 16) perustettiin Ähtärissä
- 14. komppania eli tykkikomppania (14./JR 16) perustettiin Ähtärissä
- Kolonna (Kol./JR 16)
Rykmentti sai lähes määrävahvuuksien reserviläisjoukkona perustettaessa puutteellisen varustuksen, mutta jo muutamassa päivässä oli kaikilla miehillä asepuku ja kengät. Aseistuksessa oli suurimpana puutteena konepistoolien vähyys.
Pataljoonia ei koottu yhteen, vaan niiden koulutus aloitettiin perustamispaikoilla.
Keskittäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rykmentti keskitettiin osana 19. divisioonaa Kiteelle, josta se aloitti hyökkäyksensä kohti Laatokkaa 10. heinäkuuta 1941.
Keskityskuljetuskäsky saapui rykmenttiin 25. kesäkuuta ja seuraavana päivänä siirtyi junakuljetuksena rykmentin esikunta sekä kolonna Lapualta, toisessa junassa 13. ja 14. komppania Ähtäristä, ja sitten pataljoonat omilta perustamispaikoiltaan kukin kahdella junalla. Junat purettiin Putikossa, paitsi II pataljoona Kulennoisissa ja III pataljoona Punkasalmella. Rykmentti koottiin ensimmäisen kerran Putikosta pohjoiseen Enonlahden ja Naaralahden välille.
Ensimmäinen hyökkäyskäsky annettiin rykmentille jo 29. kesäkuuta, mutta se peruutettiin jo muutaman tunnin kuluttua. Sille annettiin kuitenkin käsky siirtyä uudelle ryhmitys alueelle marssien reittiä Kissala-Kesälahti-Hummonselkä-Kontiovaara-Puhos-Päätye. Marssin aikana määrättiin uudeksi ryhmitysalueeksi Kiteenlahden alue Kiteellä.
Komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rykmentinkomentajina olivat:[1]
- jääkärieversti Matti Laurila 18. kesäkuuta - 12. elokuuta 1941
- jääkärieversti Väinö Merikallio 12. elokuuta 1941 - 23. kesäkuuta 1942 kuoli saamiinsa vammoihin 25. kesäkuuta 1942
- eversti Valo Nihtilä 17. kesäkuuta - 11. joulukuuta 1942
- eversti Tauno Viljanen 11. joulukuuta 1942 - 17. marraskuuta 1943
- jääkärieversti Lauri Maskula 17. marraskuuta - 31. joulukuuta 1943
Lakkauttaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rykmentti nimettiin 16. prikaatiksi 28. marraskuuta 1941 - 25. toukokuuta 1942, mutta ei koskaan toiminut prikaati kokoonpanossa. Joukoista muodostettiin 19. prikaati 1. tammikuuta 1944.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5.
- Aholainen Jussi pro gradu työ: Jalkaväkirykmentti 16 jatkosodassa vuonna 1941. Jyväskylä: Jyväskylän Yliopisto Suomen historian laitos, 2000. Teoksen verkkoversio.
- Nissinen Raimo: Eteläpohjalaisia taistelussa Valkeasaaresta Metsäpirttiin. Vaasa: Alavuden veteraanien perinnehuonetoimikunta, 2005. ISBN 951-98476-5-0.
- Aholainen Jussi et al: Eteläpohjalaisia jatkosodassa - Jatkosodan hyökkäysvaihe Kiteeltä Sortavalaan 16.6.-1.9.1941. Alavus: Alavuden veteraanien perinnehuonetoimikunta, 2001.
- Turja Ilmari: Kahden everstin taistelu. , 1989.
- Ahto Sampo - Pirilä Veikko: Eteläpohjalaisia taisteluissa 1919-1945 osa 2. , 1989.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Jatkosodan tiellä, s. 241–259. 'Jatkosodan suomalaisjoukot ja niiden komentajat', laatinut Mikko Kohvakka. toim. Marko Palokangas. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos, 2004. ISBN 951-25-1522-9.