Jaan Kross

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jaan Kross
Jaan Kross (1987) by Guenter Prust.jpg
Syntynyt 19. helmikuuta 1920
Tallinna, Viro
Kuollut 27. joulukuuta 2007 (87 vuotta)
Tallinna, Viro
Ammatit kirjailija, runoilija
Kansalaisuus Viro
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Jaan Kross (19. helmikuuta 192027. joulukuuta 2007[1]) oli virolainen kirjailija ja runoilija. Kross tunnetaan erityisesti Viron historiaa käsittelevistä historiallisista romaaneistaan, joihin kuuluvat muun muassa Uppiniskaisuuden kronikka ja Keisarin hullu. Häntä pidetään yhtenä Viron kansainvälisesti tunnetuimpana kirjailijana.[2][3]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tallinnassa vuonna 1920 syntynyt ja Kalamajassa lapsuutensa viettänyt Kross kävi edistysmielistä Westholmin poikalyseota. Hän valmistui 1944 Tarton yliopistosta lakimieheksi. Saksalaiset miehittäjät vangitsivat hänet virolaiseen vastarintaliikkeeseen osallistumisen takia vuonna 1944. Vuonna 1946 neuvostoliittolaiset vangitsivat kansallismielisyydestä syytetyn Krossin, joka joutui vankileirille ja tuli myöhemmin karkotetuksi, kuten suuri osa Viron älymystöä (kyyditettiin Siperiaan). Vapauduttuaan 1954 Kross palasi Neuvosto-Viroon, jossa hän aloitti uran runoilijana ja kääntäjänä. 1970-luvulta alkaen Kross kirjoitti proosaa, aluksi pitkään historiallisia kertomuksia, joissa päähenkilöinä on usein tunnettu tai tuntematon virolainen merkkihenkilö. 1980-luvulta alkaen Kross siirtyi oman aikansa kuvaamiseen ja käytti romaaneissaan paljon omaelämäkerrallista aineistoa.

Kross sai ensimmäisen Eeva Joenpelto -palkinnon vuonna 1988.

Krossin puoliso oli virolainen runoilija, kääntäjä ja lastenkirjailija Ellen Niit (1928-2016). Kross kuoli vuonna 2007 Tallinnassa.[3]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaan Krossin historialliset romaanit käsittelevät usein Viron ja virolaisten historiaa. Useat hänen romaaneidensa päähenkilöistä ovat historiantutkimuksen kannalta marginaaliin kuuluvia virolaisia, joiden kautta Kross koki saavansa verrattain vapaat mahdollisuudet kuvata historian ja yhteiskunnan kehityskulkuja. Toinen Krossin historiallisille romaaneille tyypillinen piirre on niiden perustuminen hyvin tarkkaan ja yksityiskohtaiseen historiantutkimukseen.[2][3]

Krossin pääteoksena pidetään neliosaista vuosina 1970–1980 ilmestynyttä Uppiniskaisuuden kronikkaa, joka kuvaa Liivinmaan kronikan koonneen Balthasar Russowin elämäntarinan kautta Viron historiaa. Toinen Suomessa laajalti luettu historiallinen romaani on Keisarin hullu (1978). Teos on kertomus liiviläisestä aatelismiehestä Timotheus von Bockista, joka Venäjän keisarin Aleksanteri I:n uskottuna upseerina uskaltautuu ehdottomaan tsaarinvallan korvaavaa perustuslaillista hallitusmuotoa ja joutuu lopulta radikaalien ajatustensa vuoksi vankilaan.

Valikoima teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historialliset romaanit ja novellikokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kolme katku vahel I–IV (1970 – 1980), kertomus Balthasar Russowin elämästä
  • Klio silma all (1972), novellikokoelma Viron kirjallisuuden merkkihenkilöistä F.R. Kreutzwaldista ja J.V. Jannsenista
    • Kleion silmien alla, suom. Jouko Vanhanen, Pohjoinen 1987
  • Kolmandad mäed (1975), kertomus taidemaalari Johann Köleristä
    • Kolmannet vuoret 1985)
  • Keisri hull (1978), tarina perustuslakia kohtalokkaasti vaatineesta aatelisesta Timotheus von Bockista
  • Rakvere romaan (1982), pienen Rakveren kaupungin mullistuksia käsittelevä teos
    • Pietarin tiellä, suom. Juhani Salokannel, WSOY 1984
  • Professor Martensi ärasõit (1984), virolaissyntyistä Venäjän keisarikunnan diplomaattia Friedrich Martensia käsittelevä romaani

Muut romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vastutuulelaev (1987), Viron Naissaareen sjoitttuva romaani keksijä Bernard Schmidtistä
    • Vastatuulen laiva, suom. Eva Lille, WSOY 1990
  • Silmade avamise päev (1988), toisen maailmansodan vaiheille Viroon sijoittuva novellikokoelma
    • Silmien avaamisen päivä, suom. Juhani Salokannel, WSOY 1991
  • Väljakaevamised (1990), romaani kuvaa virolaisten elämää Stalinin kuoleman ja vankileirien jälkeen
    • Syvyydestä, suom. Jouko Vanhanen, WSOY 1989
  • Paigallend (1998), Krossin lapsuudenystävästä Ullo Paerannasta ja Viron itsenäisyyskamppailusta kertova romaani
    • Paikallaanlento, suom. Jouko Vanhanen, WSOY 1999
  • Kallid kaasteelised (2003) ja Kallid kaasteelised II (2008), Jaan Krossin muistelmien kaksi osaa
    • Rakkaat kanssavaeltajat, suom. Jouko Vanhanen, WSOY 2005 ja Rakkaat kanssavaeltajat II, suom. Jouko Vanhanen, WSOY 2010

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kirjailija Jaan Kross on kuollut HS. Viitattu 27.12.2007.
  2. a b Nummelin, Juri; Halme, Jukka & Polvinen, Sari: Historiallisen romaanin taitajia I, s. 88–94. BTJ, 2009.
  3. a b c Jaan Kross - Biography | Estonian Literature www.estlit.ee. Viitattu 31.3.2016. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Salokannel, Juhani: Sivistystahto: Jaan Kross, hänen teoksensa ja virolaisuus. Helsinki: WSOY, 2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]